RIP Wäliharjun Dallas Diwa 12.10.2013 - 19.9.2016

Taivaalla loistaa nyt toista yötä yksi uusi kirkas tähti. Eilen sanoin Tiitille viimeisen kerran hyvää yötä ja kerroin että rakastan sitä ihan suunnattoman paljon. Se pelko oli jo kun kuviin lähdettiin ja kun kuvat näin, niin päätös oli selvä. Nyt ikävöidään ja odotetaan kennelliiton virallista lausuntoa, mutta eläinlääkärin näyttäessä huomasin kyllä itsekin luuston virheet.

Tiiti on ollut minun mussukka. Sen luonteessa oli omat haasteensa, mutta se oli silti niin rakas. Tiitistä ei ikinä pitänyt tulla minun koiraa. Se oli äidin jalostuskoiralupaus, jonka jalostushaaveet jäi pikkuhiljaa esiintyneen alusta-arkuuden takia. Vajaa vuosi sitten Tiitistä tuli vihdoin minun omani, kun se steriloitiin. Sitä ennen se oli ollut muutamia kuukausia aina minun luonani hoidossa, sillä äidin hermot eivät olleet parhaat elämää pelkäävän koiran kanssa. Tällä välin Tiitistä tuli minun mussukkani ja oli itsestään selvää, että sen halusin lunastaa omakseni sekä äidiltäni että Tiitin kasvattajalta. Sijoitussopimus purettiin steriloimalla koira ja pienestä länsigöötanmaanpystykorvasta tuli vihdoin minun omani.

Pieni punainen töpöhäntäinen unelma nukkuu nyt ikiunta. Tiiti sai nukahtaa minun syliini ja sain pyytää siltä anteeksi sitä, etten pystynyt sitä kaikelta maailman pahalta suojelemaan. Hyvin yritettiin voittaa pelottava maailma, mutta kipeän koiran kanssa päätin tämän olevan se paras voitto. Ei enää kipua eikä pelkoa. Tiitin elämässä on nyt kaikki hyvin. Helmi oli sitä toivottavasti vastassa sateenkaarisillalla ja on Tiitin tukena jos Tiitiä hirvittää.

Näin pienesti koostettuna Tiitin lonkat olivat siis rikki ja samoin selkä. Lonkat lähtivät ollen ainakin D, ehkä huonompikin. Selässä luultavasti LTV4. Viimeinen lannenikama liittyi Tiitillä ristiluuhun. Viimeinen rintanikama oli myös erilainen ja kylkiluu Tiitillä oli vain toisella puolella. Eläinlääkäri kertoi, että Tiiti on todennäköisesti kipeä ja että tulisi jatkossakin olemaan vielä kipeämpi. Suositteli minulle kipulääkitystä, johon en kuitenkaan voinut lähteä. En päivääkään olisi voinut elää sen kanssa miettien onko alusta-arkuus kipua.

Tämä oli minun viimeinen palvelus maailman parhaalle ystävälle. Kaikki kipu jäi nyt vaan minun harteille, mutta kaikki toivottavasti helpottaa aikanaan. Hyvää yötä Tiiti pieni suojelusenkeli.

Tässä vielä Tiitin röntgenkuvia. Kaikkia en viitsi laittaa, sillä niitä otettiin yhteensä 19 kappaletta enkä tiedä muutenkaan mitkä näistä kuvista olisi nyt hyödyllisintä laittaa. Tässä kuitenkin jotain. Jos joku haluaa nähdä erityisesti jotain kuvia, niin pyytämällä voin lisätä. Nyt en tiedä vain yhtään mitä laittaisin. Tiitiltä kuvattiin kyynärät, lonkat, polvet ja selkä. Tässä pari selkä kuvaa sekä Tiin lonkat ja kyynärät.

Tässä vielä loppuun pari kuvaa yhdestä aivan ihanasta mussukka-Tiitistä. Nämä kuvat on ottanut Oona Pesonen.