Särmä kasvaa ihan huimaa vauhtia, se on jo niin iso pentu. Painoa yli 10 kiloa ja säkäkorkeudessa alkaa lähennellä pian jo Vinnan kokoa. Ikää nyt 17 viikkoa.
Eppu on nyt ollut Kannuksessa eli mulla on kolme eläintä täällä. Ahdasta meinaa välillä olla, mutta järjestelykysymys.. :D Oon aika hienosti levittäytynyt meidän oleskelutilaankin, kun tuntuu etten vaan mahdu tonne mun huoneeseen! Särmän pentuaitauskin vie niin paljon tilaa, että jo sen takia pitäis (taas) muuttaa järjestystä. Nyt sen pentuaitaus on mun vaatekaappien edessä ja sitä saa typerästi vänkslätä kokoajan.
Koulua pukkaa vaan ja voi tää ois niin kivempaa jos ei ois lukiota! Vaikka onhan tässä hyvät ja huonot puolensa. Kaipa tähän taas tottuu, kun päivät kuluu eteenpäin. Vähän masentaa, oisin valmistunut keväällä. 9 kuukauden päästä ja nyt onki 3v jäljellä. Joskus voi miettii, et mitä päässä oikeen liikkuukaan! Mut en kyllä vaihtais mistään hinnasta näit aikoja täällä pois. Oon oppinu tosi paljon uutta ja toivottavasti tuolta lukiostakin jää jotain päähän.
Pitää vielä sanoa, että mä niin tykkään näistä mun koirista. Parasta mitä voi ihminen toivoa. Mainittakoot vielä, että mun mielipide lapukoista on niin muuttunut. Särmä on ehkä huipuin pentu, mitä voi vaan itselle toivoa. Onhan siinä haittapuolensakin, mutta silti! Voi jos se oiskin oma koira. Mä haluan labradorinnoutajan. Entä jos vaan tahtoooo? Just tollaisen kun Särmä on, onko ne kaikki tollaisia?
Iltaisin käsken koirat odottamaan, kun meen sammuttamaan mun huoneesta valoja. Sen jälkeen alkaa kilpailu - kuka kerkee ekana sänkyyn. Kolme eläintä nimittäin singahtaa sinne äärettömän nopeasti vallaten koko sängyn.
En tosiaankaan tiiä mitä kirjoittaisin, joten tungetaan paljon kuvia.
