Tokokoepaikka ja kehäkettuilua koiranäyttelyssä

Olen yllättynyt siitä, kuinka moni on käynyt lukemassa meidän blogipostauksen "Mitä sitten, kun koiraa ahdistaa?". Tätäkin blogia tullut pidettyä monta vuotta ja kirjoiteltua vaikka ja mitä liibalaabaa, niin niistä kaikista tuo on noussut kolmanneksi suosituimmaksi kirjoitukseksi. Sen yli menee vain kirjoitus, jossa kerroin Vinnan muuttaneen pois luotani ja suosituin on ollut kirjoitukseni käymisestä kennellinjan pääsykokeessa.

Mitä ollaan tehty nämä viime päivät? No, olen itse työssäoppimassa Kokkolan Petpointissa ja vapaa-aikaa jää niukasti matkojen ja 8 tunnin työpäivien jälkeen. Kovasti olen oppinut jo tämän viikon aikana ja pidän paikasta. Pieniä ristiriitoja löytyy oman etiikan suhteuttamisessa joihinkin toimintoihin, muta kokonaisuudessaan olen tyytyväinen siihen, että olen tuolla työssäoppimassa. Tällä hetkellä meiltä löytyy siellä pieniä muutaman päivän ikäisiä syyrialaisen hamsterin poikasia ja kovasti ne mielessä kutkuttelee. Muutama hamsteriton vuosi ollut tässä ja sellainen olisi niin kiva taas. Järki vähän yrittää kolkutella mukana ;)

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Tiitistä ei tule jalostuskoiraa. Tiitistä tulisi siis meidän lauman "oikea" jäsen. Sen alusta-arkuudesta huolimatta toivon sillä olevan edessä vielä oikein pitkä ja hyvä elämä ♥ Toivon, että se tapahtuisi minun luonani, mutta katsellaan miten Tiiti kestää mahdolliset uuteen asuntoon muutot ja sopeutuu uusiin paikkoihin. Pieni hölmö göötti, mutta silti aina niin ihana kun jotain tehdään.

Ainiin. Sain eilen viestiä, että arvonnassa on lykästänyt kerrankin ja meille olisi tokokoepaikka ensi viikolle Danskun kanssa. Kovin tekee tiukkaa sen juoksujen kanssa. Karvat lähti pari kuukautta sitten suunnilleen ja tämän kuun lopulla olisi odotettavissa juoksut. Toivottavasti ei nyt aloita niitä ennen tokokoetta, jotta päästään osallistumaan! Eilen vedettiin pienet tokotreenit ja en tiedä mitä tekisin niiden kaukojen kanssa. Dansku tekee ne hyvin, paitsi jos tulee joku oikein yllättävä juttu juuri ennen kuin annan käskyn. Sen jälkeen se ei enää nouse. Luoksarin stoppi oli yllättävän hyvä. Hyppyä ja noutoa pitäisi ottaa vaikka huomenna ja katsoa miten sujuu.

Ja vielä löytyi jotain, mitä olen unohtanut kirjoittaa! Käytiin viime viikonloppuna Tiitin kanssa Mynämäellä näyttelyssä. Sieltä tuli EH1 ensimmäistä kertaa nuorten luokasta. Tuomarina oli Esa Ruotsalainen, joka on aikoinaan sanonut Martan kaipaavan vielä lisää aikaa kehittyäkseen ja Marsukin on häneltä EH:n saanut. Tiiti oli tänään myös kovin pikkainen ja luuston tulee vielä voimistua ja kehittyä. Tuli tässä mietittyä, että kuinka voidaan olettaa vajaa 2-vuotiaan koiran saavan voimakkaamman luuston? Miksi aina arvosteluissa sanotaan, että luuston tulee vahvistua ja voimistua? Itsestä ainakin kuulostaa eriskummalliselta, että koirien luusto yhtäkkiä lähtisi kovinkin voimistumaan. Massaa voi aina tulla lisää, mutta se taas on eri asia kuin luuston vahvuus.

Helmi kävi samaisessa Mynämäen näyttelyssä hakien sieltä myös EH:n ja sijoittuen kilpailuluokassa kolmanneksi. Helmin turkki on muuttunut aivan järkyttäväksi steriloinnin myötä. Karvanlaatu on pehmeää ja karvaa löytyy vaikka muille jakaa, kunnon puuhka. Selkälinja on kovin painunut ja etuliikkeet huonot. Tuomari kysyikin minulta, että onko Helmi loukannut etujalkaansa. Ei siis ontunut, mutta liikkui hyvin lyhyellä askeleella. Samainen tuomari on aiemminkin huomauttanut Helmin etuliikkeistä ja hänen kanssaan pohdittiinkin, että liikkeet ovat varmaan iän myötä huonontuneet. Ikäähän Helmillä on 12½ vuotta.

Rally-tokoa ja tokoa

Sunnuntaina oli tiedossa rally-tokoilua. Toinen kerta Danskin kanssa ja kovin kiinnostaisi sen kanssa käydä edes alokasluokasta hakemassa koulari. Tosi kivaa puuhaa tuo rally-tokoilu ja koirakin tykkää! Välillä Dansku taas ihmetteli kylttejä ja tötsiä, mutta ei niin paljoa kuin ensimmäisellä kerralla. Paremmin siis jo nyt! Hihna kiristyi tässä kyllä useampaan kertaan, en vaan tiedä kuinka pitäisin sitä ilman että koirakin kompuroi.

Tehtiin siis Janakkalan kisoissa 7.2.2015 alokasluokassa ollutta rataa. Vaikeuksia tuotti eniten oikealta puolelta sivulletulo, muut Danski teki ihan näppärästi jotain ihmettelyjä ja omistajan sähläyksiä lukuunottamatta.

Ei ihan olla mitään rally-tokoilijoita

Maahanmeno

Spiraalia

Kesken pujottelun maassa oli joku epäilyttävä tötsä...

..ja se tötsä piti ehdottomasti tarkistaa!

Tiitin kanssa tehtiin myös rally-tokoiluja. Mentiin koko rata vähän väliä palkkailemalla ja oli kyllä sellaista sähläystä että.. No mut kummallakin oli hauskaa! Tiiti tykkää tehdä ja tekee mielellään, mutta se touhottaa niin kovasti. Ei hetkeäkään malttaisi olla paikallaan. Kovasti ennakoi maahanmenoa jokaisella kyltillä nyt kun on oppinut sen. Pujottelut on Tiitistä tosi kivoja ja niissä tulee pääasiassa hyvin mukana.

Tiiti perusasennossa

Tiitin eteentulo

Tiiti seuraa kyltin jälkeen

Maahanmeno kyltillä

Kenties spiraaliin matkalla?

Danskulle otettiin ennen rally-tokoilua myös paikallamakuu. Olin näkyvillä ja Oona treenaili Serrin kanssa siinä ympärillä. Hyvin Danski pysyi häiriöstä huolimatta ja näitä häiriötreenejä jatkettakoot tulevaisuudessakin :) Kaukokäskyjä pikaiseen otettuna teki todella hyvin ylipitkästä välimatkasta huolimatta.

Rally-tokon jälkeen oli vuorostaan tiedossa agilityä Tiitille (ja vähän Danskillekin). Meillä oli mutkaputki, josta pääsi hyvin jatkamaan edessä oleville kahdelle hypylle. Oona oli namikipon kanssa hyppyjen takana ja lähetin Tiitin putkeen ja siitä kahdelle hypylle. Tosi hienosti se teki ja oli innoissaan mukana. Ohjaajalla vaan taas vähän hakemista sen suhteen miten nyt oikeesti asiat tehdään.. Dansku pääsi myös vähän rallattelemaan. Ikinä sen kanssa ei oo tehty putkea kummempaa, mutta hyvin sekin irtosi namikipolle hyppyjen yli. Putki on kyllä sen ehdoton lemppari, aina juoksee sen täysiä läpi ja hakeutuu sinne itsekin ♥ Harmi ne sen ranteet, niiden puolesta ei tuu kyllä tälläistä putkirallattelua enempää tehtyä.

Eilen, maanantaina, käytiin tottistelemassa taas vähän. Tarkoitus olisi päästä Danskun kanssa tosiaankin kisaamaan ennen sääntömuutosta (1.8.) ja vähän kiirus on löytää koeapaikka, missä koiralla ei olisi juoksujakaan.. Kolmeen kokeeseen olen sen ilmoittanut, yhteen varasijalle ja yhteen on koepaikka. Yhdestä ei taasen ole kuulunut vielä mitään saatiinko paikkaa vai ei. Aloittaisi ne juoksunsa vaan nyt, niin olisi heinäkuussa aikaa käydä pyörähtämässä kisoissa.

Rally-tokon eteentulo sunnuntailta

No mutta niin, eilen tehtiin seuraamista, jäävät, kaukoja ja noutoa. Danski teki kaiken ihan kivasti, jopa ne kaukot! Kerran ennakoi istumisesta suoraan maahanmenon eikä olisi halunnut nousta. Palautin siitä ylös ja sen jälkeen kaukot sujui hienosti taas. Noudossa ollaan koettu joku ihmeparantuminen. Ollaan tehty vaan kapulan pitoharjoituksia ja tsadaa nyt voin pyytää koiraa nostamaankin kapulaa ja ilman turhia jäystämisiä palauttaa sitä. Tiitin kanssa tehtiin agilitykeppejä ja vähän jotain pikkutokoiluja. Aloitettiin paikallamakuun alkeita ja Tii jopa pysyy kun kävelen sen eteen seisomaan ja siitä takaisin palkkaamaan sen!

Tänään tehtiin taas pieniä seurailuja, liikkeestä seisominen, hyppy, kaukoja ja noutoa. Kaukoissa Dansku ennakoi kerran maahanmenon istumisen jälkeen eikä enää sen jälkeen olisi halunnut nousta ylös. Pieni muistutus sen jälkeen ja taas koira nousi kauniisti. Ihan ihmejuttu tuo sen maahan jääminen! Olen alkanut palkkailla enemmän siitä, että jää istumaan kaukojen lopuksi, jottei tulisi kauheaa tarvetta painua maahan makaamaan. Noudossa otti pari kertaa kapulan takahampailleen luovutuksessa, joten tehtiin ihan vaan pitoharjoituksia ja taas sekin sujui. Hypyssä oli erittäin hidas istuminen toiselle puolelle, joten palkkailin Danskua siitä, että se istui toiselle puolelle.

Ihan läpällä ja huvikseen ajateltiin kokeilla myös eteen lähettämistä. Dansku on syksyllä minulle tullessaan osannut juosta eteen käskystä - itse en ole sitä sen kanssa ikinä kokeillut, mutta nyt huvikseni ajattelin. Ensimmäisellä kerralla tehtiin vaan eteenlähetys pallolle ja toisella kerralla maahanmeno mukaan. Oonakin totesi, että Dansku juoksi varmaan lujempaa mitä se ikinä ennen on juossut ja siitä oli ongelmia sitten pysähtyä ja mennä maahan. Hyvin se kuitenkin sujui. Enemmän ongelmia tuotti se, kuinka saisin koiran lähetettyä eteen. Mieli teki lähteä, mutta kokoajan oli kuitenkin vaan kysyvänä, että oikeestiko saan mennä. Kyllä se kummallakin kertaa lopulta sitten lähti..

Sunnuntailta Tiitin pujottelua

Tällainen ylipitkäpostaus, josko sitä yrittäisi kirjoitella vähän useammin esimerkiksi?