Kiteellä (:

Ollaan nyt Kiteellä asuttu jo 2 viikkoa, asuntolaelämään oli aluksi vähän hankala sopeutua, mutta nyt aletaan molemmat - minä sekä koira - jo tottua. Aluksi muutettiin soluun 74, mutta siellä oli sitten saksanpaimenkoira jota Helmi pelkäsi, ja muutettiin soluun 73, jossa asuikin mun kaveri kissansa Fannyn kanssa. Täällä asuu kanssa gerbiileitä ja suursnautseri, mutta koiraa Helmi ei oo nähnytkään ja mitäpä se jostain gerbiileistä välittäisi.
Koira on päässyt joka päivä vähintään yhdelle pitkälle lenkille ja Helmi on ruvennut karkailemaan. Ei oo ainakaan kahteen vuoteen tehnyt mitään tollasta ja sit se nyt yhtäkkiä alkoi karkailemaan. Yksin kun kävelen sen kanssa, en uskalla laskea sitä irti, sillä se on sillä samalla hetkellä juoksemassa metsässä. Sillon kun kavereita lähtee mukaan (ilman koiria) niin uskallan sitä jopa irti pitää, sillä silloin toi koira tottelee.. Noh, on hyvä että tottelee sillon kun on yleisöä, mut mielelläni pitäisin irti sillonkin kun oisin sen kanssa kahdestaan.. Ainakin kuus kertaa on jo karannut, mut toivottavasti ei enää karkaile.. Oon fleksin ottanut käyttöön, jotta se sais kuitenkin liikkua aika vapaasti vaikka hihnalenkkejä onkin nyt enemmän.
Hevosia ollaan käyty katselemassa päivittäin ja ne on Helmistä kauheen pelottavia. Nyt uskaltaa jo syödä laitumen ulkopuolella ihan vieressä ruohoa, mutta säikähtää aina kun hevonen heilauttaa häntäänsä. Ehkä se vielä niihinkin tottuu, kun käydään päivittäin siinä laitumen vierellä niitä katselemassa. Lehmiäkin on nähty ja tuntuu että Helmi välillä haaveilee siitä että pääsis uudelleen niiden kanssa lenkkeilemään.... Muistaa laiduntamiskaverinsa!
Kaverin kissaa Fannya ja Helmiä ollaan totutettu toisiinsa ja ne saakin paljon olla täällä vapaana ja tulee toimeen keskenään. Aluksi Helmi pelkäs kauheesti Fannyä mut nyt ei oo moksiskaan siitä kun se on sellanen tuttu tyyppi.

Viime viikonloppuna käytiin kotona, muttei siinä kavereita oikeen kerennyt näkemään. Ehkä sit syyslomalla käydään treffaamassa ainakin Tao ja Taavi, jos Mikaelalle vaan sopii. Myös Mira ja Repe ois kiva nähdä ja ehkä Nea, Dusty & Emma. Mut kattoo nyt mitä kerkeää.

Australianpaimenkoiranarttu, jonka pennuista odotan nyt narttupentua sijoitukseen, on aloittanut juoksunsa, joten pari viikkoa niin ois astutus ja jotain 6vk niin saan tietää tuleeko sieltä yhtään pentuja. Toisaalta toivon että sinne tulis se narttupentu, mutta sit taas toisaalta ettei tulisi. Helmi on ollut täällä paljon pirteempi ja elämäniloisempi, joten pelkään että pentu vie sen ilon siltä ja Helmi on kuitenkin mulle kaikki kaikessa.

Paimennustaipumustesti

Käytiin paimennustaipumustestissä tänään Kankaanpäässä. Kankaanpäähän tosin saavuttiin jo perjantai-iltana ja käytiin vielä silloin katsomassa perjantain gööttipaimentajia, kun varmistettiin Hannan kanssa että löydetään sitten lauantaina perille.
Lauantaina aamulla herättiin siinä puoli yhdeksän aikaan ja käytettiin koiria viereisellä metsäpläntillä vähän kävelemässä. Sen jälkeen oli hotellilla vuorossa aamupala ja sitten jo kymmenen aikaan alettiin tehdä lähtöä sille tilalle missä paimennustaipumustesti tänä vuonna järjestettiin. Oli hyvä, että lähdettiin vähän etuajassa matkaan, sillä onnistuttiin eksymään ja testi oli vähän etuajassa. Tultiin paikalle ennen yhtätoista ja yhdentoista ryhmästä oli kolmas koira menossa, kun Helmi oli viides. Joitakin Jaxonville -koiria otettiin kuitenkin uudelleen apukoiran kera mukaan, joten saatiin hieman odotella kuitenkin omaa vuoroa.

Kun mentiin aitaukseen, Helmi osoitti kiinnostusta lehmiä kohtaan ja vetikin hihnassa niitä kohti vähän epävarmasti, kun ei oikein tainnut tietää mitä ne ovat. Irti laskettaessa uskalsi mennä lähemmäs varovaisesti ja lähti jolkottelemaan lehmien perässä minun ja Hallan (tuomarin tulkki) kävellessä perässä. Kuitenkin kun me pysähdyttiin, myös Helmi pysähtyi eikä sitä lehmät kiinnostaneet enää ollenkaan. Helmistä oli vaan mukava päästä päiväkävelylle lajitovereidensa kanssa.. Näin siis tuomari totesi, ettei Helmi osoita paimennustaipumusta ja tätä oltiin ajateltukin äidin kanssa. Tuomari sanoi myös, että nuorempana olisi voinut osoittaa taipumusta, mutta nyt oli jo liian vanha siihen hommaan, sillä koulutuksella ollaan sysätty mahdollinen paimennustaipumus kokonaan piiloon.
Hannan Unna-göötti, joka on samalta kasvattajalta kun Helmi on, osoitti välttävää paimennustaipumusta. Unna sai hetkellisiä innostuspuuskia, jolloin se valitsi yhden lehmän jota se lähti ajamaan takaa. Unnan Rysä-sisko (Rysällä on kaverina Helmin pentueesta Ansa-göötti) teki aivan samaa ja Rysälläkin "todettiin" välttävä paimennustaipumus. Nähtiin myös paikalla Nea ja Dusty, Dusty kokeili paimennusta apupaimenen kanssa, mutta laidalta katsottaessa arvuuteltiin Hannan kanssa, oliko se enemmän innoissaan gööttikaverista vaiko lehmistä. Kivaa sillä kuitenkin näytti olevan!

Noh, nyt on kotona väsynyt koira ja huomenna lähdetään reissaamaan vielä lisää, sillä huomenna mulla ja Helmillä on edessä Pohjois-Karjalaan muutto, Kitee kutsuu! :)

Lakun vikat aksatreenit

Elikkäs tänään oli sitten Lakun viimiset agilitytreenit, Kiteeltä kun en voi sen kanssa liiemmin treenailla.
Tarkoitus olisi syyslomalla ja ens kesänä taas käydä Lakun kanssa ojangossa agilityilemässä. HSKH:n jäsenenä aion joka tapauksessa pysyä, sillä käydään kuitenkin lomilla täällä ja sitten kun haluaisinkin treenata niin en todellakaan maksa liittymismaksuja sun muita, tulee halvemmaksi kun pysyy koko ajan jäsenenä.
Alma oli kehitellyt meille kolme (?) erilaista pientä rataa, joissa oli ihan perusohjausjuttuja. En oo ikinä joutunut Helmin tai Lakun kanssa tekemään välistävetoja ns. kunnolla, sillä molemmat koirat on olleet niin sidonnaisia muhun ja kaikkeen mitä teen, että ne on saanut hyvin vedettyä pois välistä ilman näitä. Nyt Alma näytti miten ne kannattaisi kuitenkin tehdä, sillä ainakin Lakun vauhtia voi hidastaa se tapa millä tein niin, ei ehkä vielä mutta tulevaisuudessa.

Oli tosi kivat treenit ja jos tulevaisuudessa tulee mahdollisuus, niin Alman ryhmässä mielelläni treenaan toistekin, sillä tiesi selkeesti siitä mitä meille opetti!

Varjomätsäri 2011

Käytiin tänään Pelastetaan koirat ry:n perinteisessä Varjo match show:ssa. Kahtena edellisenä vuonna ollaan myös saavuttu paikalle hyvin tuloksin. 2010 Helmi oli pienten koirien kolmas, 2011 senioreiden ensimmäinen sekä vielä hienosti BIS4, sekä sen lisäksi sijoittui nakkikisan toiseksi. Tänä vuonna tarkoitus oli nähdä ennen muuttoa paaljon tuttuja ja aluksi meinattiin jättää mätsäri väliinkin Helmin tilan vuoksi.
Noh, lähdettiin sitten aamulla kohti Tikkurilaa, josta jatkettiin matkaa bussilla Hakunilaan, seuranamme Oona ja Elmeri. Mätsäripaikalla käytiin ilmoittamassa koirat mukaan sekä hankkiuduttiin Nooran ja Juulian seuraan. Lopulta löydettiin myös Elina ja Manta & Jenna ja Lyyli, joiden seurassa vietettiin aikaa.

Seniorikehän tuomarina piti olla Kana, mutta lopulta siinä taisikin olla tuomarina Nora/Noora H, en ihan ollut perillä siitä kuka tuomaroi kun yllättäen vaihtui. Kaikkia tuomareita ei tiedetty vielä edes mätsäripaikalla, joka kertoi hyvistä järjestelyistä.. Helmin parina oli petsiestä tuttu Pipsa-seropi. Helmi sai punaisen nauhan, muttei sijoittunut nauhakehässä. Mielestäni oli vähän outoa, kuin joiltain koirakoilta tuomari kysyi ikää, mutta mm. meiltä tätä ei kysytty. Noora ja Juulia, sekä Jenna ja Lyyli sijoittuivat punaisten nauhakehässä, onnea heille!
Alunperin mentiin kokeilemaan sitten nakkikisaa Helmin kanssa, tarkoituksena käydä vaan kerran kokeilemassa. Lopulta 5 kertaa myöhemmin ja ajan loppuessa, olimme sijalla kolme ja sillä sijalla pysyimmekin! Näin siis oltiin tänä vuonna nakkikisan kolmansia, huononi hieman viime vuodesta, mutta aina ei voi voittaa! Saatiin tänäkin vuonna puruluita, vinkulelu ja uutena juttuna kakkapusseja. Jenna lahjoitti myös Lyylin palkinnoista joitain puruluita meille, mutta Helmille ne eivät ilmeisesti nyt sovikaan tai ainakin ensimmäisen sellaisen jälkeen alkoi järkyttävä korvien kutina koiralla taas. Mitähän siitä tulee kun siirrytään takaisin nappularuokaan?

Kiitos tosi paljon kivasta päivästä Noora ja Oona (+ Juulia ja Elmeri), sekä tietenkin Elina (+Manta) ja Jenna (+Lyyli) ja toki muutkin tutut keitä tuli nähtyä. Nyt on hyvä lähteä viikon päästä kohti Kiteetä!
Allaolevat kuvat on ottanut Oona Mäki.

Otettiin seisotuskuvia kehän ulkopuolella, ken opettaa mulle miten pidetään kuvia otettaessa koiran hännästä kiinni?! Muuten ois ollut hyvä kuva, mut mun hännästä kiinni pitämiset pilaa kaiken :D
8v 7kk, voi mun rakkaan häntää ♥
Kehässä juoksutusta.
Helmillä oli hieno viitta, se selkeesti halus pois ilkeen Jennan luota :'D
Oona otti kuvia meidän perusasennosta.
Sanoinkohan Helmille kehuna "mahtava tyttö" ja "ma" -tavusta koirani hyökkäsi maahan lihapullan toivossa ♥