LPR KV 24.4

Eli eilen käytiin Lappeenrannassa koiranäyttelyssä.

Aamulla noin klo 7 aikaan Niklas äitinsä ja tämän ystävän kanssa tulivat hakemaan mua ja Helmiä meiltä kotoa. Helmillä ja Oivalla oli pieni tutustumistuokio, jonka aikana Helmi kerkesi haukkumaan Oivan pystyyn. Siitä alkoikin sitten matka kohti Lappeenrantaa, välissä pysähdys ABC:lle, jossa pidettiin kahvitauko.
Lappeenrantaan saavuttiin vähän yli kymmenen ja kehässä oli vielä beaglet menossa. Beaglejen jälkeen vuorossa oli lunnikoirat, buhundit, kaanankoirat ja faaraokoirat ennen gööttejä. Buhundit loppuivat noin 10 minuuttia myöhässä, jonka jälkeen vuorossa olivat kaanankoirat ja faaraokoirat. Gööttejä oli yhteensä 12 kappaletta, joten ei mennyt kauaakaan että urokset oli käyty läpi. Oivan ja Niklaksen suoritus meni hyvin, lukuunottamatta Oivan ravaamista, joka ei tänään sujunut niin kuin piti. Heille annettiin siis tänään H.

Medän vuoro tuli pian päästä kehään, veteraaninarttuja oli kaksi kipaletta. Sitä ennen vain 4 koiraa oli saanut laatumaininnan erinomainen, eikä tuomari ollut epäillyt käyttää hyvääkään, joten epäilytti vähän, että mikä sieltä tänään tulisi meille. Kehään mennessä pelkäsin vähän H:ta ja EH:ta. Erittäin hyvähän on tietenkin ihan hyvä, mutta kun tiesi koiran olevan oikeasti rodunmukainen ja koiran yltävän varmasti erinomaiseenkin, tuntui EH myös vähän huonommalta.
Leni Finne oli tosi mukavan oloinen rouva, jutteli jatkuvasti sekä mulle että koiralle. Huolehti myös, ettei Helmi päässyt vahingossa putoamaan pöydältä, Helmille on tullut nyt jostain tavaksi, että se pakittaa pöydällä kun tuomari tulee kopeloimaan. Huoh. Kun kehäsihteeri ojensi meille punaisen nauhan, seisoin hetken paikallani, vilkaisin kehäsihteeriä ja aivot raksutti kiivaasti että mikä on punainen mikä on punainen mikä on punainen. Kun tajusin että se oli erinomainen, en voinut kuin hihkua onnesta!
Toinen veteraaninarttu sai EH:n, joten Helmi oli ROP-veteraani tiukalla tuomarilla!
Helmin arvostelu "8-v. Oikeat mittasuhteet, sopiva luusto, oikealinjainen nartun pää, alaleuka voisi olla voimakkaampi ja silmät tummemmat, hyvä kaula, hieman periksi antava selkä, riittävä eturinta, lyhyt ja pysty olkavarsi, oikeanmallinen rintakehä, ok takakulmaukset, liikkeessä takakorkea, hieman epävakaat kintereet."

Ei ollut siis mikään turha reissu meidän kannalta, sertin arvoista ei saatu tällä kertaa, mutta erinomainen oli tiukalta tuomarilta jo loistavaa!

kehätreeniä uudelleen!

Käytiin eilen Viikin Gardeniassa mätsärissä, jotta koira muistaisi edes vähän paremmin, miten siellä kehässä käyttäydytään. Lappeenrannan KV lähenee nimittäin uhkaavasti ja se on jo tällä viikolla! Saa nähdä millainen reissu siitäkin sitten tulee ;-)

Elina tuli hakemaan mut ja Helmin 11 aikaan sunnuntaiaamuna, sitä ennen olin kerennyt jo pakkaamaan tavarat ja hakemaan Helmin kanssa Malminniityn Siwasta sille kalkkunanakkeja, kun omat namit oli loppuneet. Viikissä oltiin puoli kahdentoista aikaan ja parkkipaikalta ei ollut pitkä matka kävellä itse näyttelypaikalle. Siellä käytiin ilmoittamassa Helmi ja Nelli mukaan, ja pystytettiin meille leiri suoraan pienten koirien kehän viereen.
Oli ihanan lämmin päivä ja Helmikin viihtyi tosi hyvin häkissä, kun sillä oli niin kuuma auringossa. Nelli ja Annikin sai loikoilla häkissä, kun Nellillä oli juoksut. Eipä häirinnyt muita kanssakilpailijoita. Ei siitä kyllä kukaan ollut muutenkaan erityisen kiinnostunut.

Helmin parina oli tiibetinspanieli, joka sekin oli veteraani. Tuomari kehui molempia tosi upeiksi ja hienoiksi koiriksi, mutta Helmillä on hänen mukaansa huonot kulmaukset (joiden näkyvyys riippuu täysin siitä, miten Helmiä seisottaa, ne voi saada näyttämään vielä huonommilta kuin mitä ne ovatkin :-D), jonka takia saatiin sininen nauha. Tuomari selitti, että Helmi on kyllä upea luonteeltaan ja ulkonäöltään, mutta sillä on huonot kulmaukset.
Nelli sai myös sinisen nauhan ja sinisten nauhakehässä tuomari mietti pitkään Nellin ja erään toisen villakoiran kanssa, että kumman se ottaa jatkoon. Useampaan otteeseen kävi Nelliä ja tätä toista villakoiraa kokeilemassa, mutta lopulta päätyi toiseen villikseen. Näin ollen Nelli ja Helmi olivat molemmat sin ei sijoitusta. Mut näin tällä kertaa, ei me voittoa tultukaan hakemaan Helmin kanssa, vaan hyvää treeniä Lappeenrantaa varten!

Nähtiin paljon tuttuja paikalla (Fiilis, Aake, Dusty, Valtsu, Vinka...) ja onnea näille näiden menestyksestä! Ja tietysti Elinalle kun oli meidän seurana siellä, nyt kun se tarpeeksi treenaa Nellin esittämistä, niin sehän menee Nellin kanssa itse kehään sit villakoirien erikoisnäyttelyssä! ;-)
Alla kuvia, kuvat Helmistä on Elinan ottamia ja Nellistä ja Annista mun :-)

Ensin Nelli kävi kehässä, parinaan toinen villakoira.
Nelli esiintyi nätisti kehän ulkopuolella..
.. sekä kehässä!
Helmikin meni kehässä oikein nätisti, jaksaen heiluttaa häntäänsä koko ajan!
Kehän ulkopuolella malttoi vielä yrittää seistä. Takajalat ois voineet olla vähän taaempana seisottaessa.
Mut sitten Helminkin kärsivällisyyttä oli koeteltu tarpeeksi!

rouva hiirikoira ja katit

Helmi-hiirikoira on ollut vauhdissa, se on metsästellyt kuolleita hiiriä pellolla ja tuonut onnellisena niitä mulle näytille - niin kuin myös mun pikkuveljelle. Me ei kauheen innoissaan olla niistä oltu, joten Helmi saa nauttia hihnalenkeistä vielä jonkin aikaa. Ällöttävää mennä pellolle, joko saa pelätä, että talloo koiran kakan päälle tai sitten kuolleen päästäisen! Kuolleita hiiriä joka paikassa, pelto on muutenkin täynnä pikkuruisia koloja, nyt kun lumet on sulaneet, tiedä sitten missä ne hiiret siellä on vilistäneet - tai no, Helmi tuntuu kyllä tietävän!

Tupe on päässyt myös juoksemaan kepin kanssa pellolla, samoiten kuin kissatkin nauttimaan kauniista kevät-päivästä parvekkeelle jokainen vuoron perään. Eipä käy niillä aika tylsäksi! Alla kuvia.

Kepin järsintätuokion välissä voi kameraankin vilkaista pikaiseen.. :)
Tappaja-Tupe ;)
Hieno keppi sen olla pitää! ;)
Meidän Eppupeppu :)
Parvekkeella oli tosi jännää!

Matti matkalla naapuriin.. :)
Parvekkeella pitää olla tarkkaavainen..
..ja olla valmis joka hetki tositoimiin!
Matti tähystää :)
Teppo seikkailee.
Teppokin vähän tähystää ;)
Tupsukorva-Teppo.
Teppo miettii kannattaako naapurin puolelle lähteä vaiko ei. Se ei ihan oo niitä suoran toiminnan miehiä.. :D

mätsärikehässä pitkästä aikaa!

Käytiin siis taas korkkaamassa "kesän" mätsärikausi Malminkartanossa. Oona lähti Elmerin kanssa meidän henkiseksi tueksi ja matka seuraksi, ei tarvinnut yksin mennä!
Lähdettiin joskus kymmenen aikaan aamulla matkaan, meidän juna meni 10.27 Hiekkaharjusta ja siihen oli tarkoitus keretä ja niinhän me kerettiinkin. Oona ja Elmeri treffattiin junassa, Helmi ei aluksi ilmeisesti meinannut Elmeriä muistaa, mut kyllä se sit lopulta hyväksyi, että Elmerikin on mukana. Junalla mentiin siis Helsingin rautatieasemalle, jossa oli tarkoitus mennä Elielinaukiolta bussiin numerolta 363A.
Rupesin junanraiteiden vieressä katselemaan lappua, jonne olin kirjoittanut reittiohjeet. Kerkesin bussin numeron katsoa, kun tuuli pyyhkäisi lapun kädestäni ja lähdin hyppimään ja pomppimaan sen perässä väen seassa. Epäonnekseni tuuli kuitenkin pyyhkäisi sen junanraiteelle, jonne en enää lähtenyt sen perässä. Sen jälkeen kiiruhdettiin Oonan kanssa Elielinaukiolle, koska en muistanut monelta bussi meni. 15 pysäkki nimeltä Ruosilanpolku, oli se millä meidän piti jäädä, muistin satunnaisia pysäkkien nimiä mitä olin kirjannut varuiksi ylös, mutta en tietenkään sitä järjestystä. Lopulta kuitenkin osattiin jäädä oikealla pysäkillä, josta löydettiin vielä mätsäripaikallekin vähän kierrellen.

Helmi oli viides veteraani, joka ilmoitettiin mukaan mätsäriin. Vastassa oli petsieläisiä mm. Apri ja Juulia. Veteraanien kehää saatiin odotella kauan, mutta lopulta sekin alkoi. Apri ja Juulia olivat meitä ennen ja kumpikin saivat punaisen nauhan. Sen jälkeen oli Helmin vuoro käydä kehässä ja Helmi hakikin sieltä punaisen nauhan.
Nauhakehiä odotellessa jännitti, kaksi pudotettiin pois jo alkujaan, joten huonolla tuurilla ne oltaisiin oltu me. Lopulta sitten punaisten nauhakehässä cockerspanieli ja tolleri pudotettiin pois ja me siis jäätiin vielä! Vaikka kaikki muut oli nätisti ja Helmi koitti koko ajan pyöriä ympyrää! Olin järkyttynyt. Ensimmäisenä valittiin punaisten ykkönen, joka oli sekarotuinen Pipsa petsiestä. Toiseksi tuomari valitsi meidät! Terhakkaan corgitytön, tuomarille huomauttaessa hän kuitenkin tajusi virheensä ja korjasi länsigöötiksi. Helmi oli siin PUN2! PUN3 tuomari valitsi Aprin ja PUN4 Juulian. Oli meillä hienoja kilpakumppaneita!

Käytiin moikkaamassa paikalla myös Mikaelaa, Taoa ja Taavia, Helmiparka kun se sekosi päästään nähdessään Taon ja Taavin, rupesi hyppimään ja pomppimaan ja haastamaan shelttiparkoja leikkimään. Kiitos Tao, että teet mun göötistä täyden sekopään, en oo ikinä nähnyt että se tykkäis noin paljon jostakin koirasta ♥ Taon ansiosta Helmi rakastaa kaikkia shelttejä, varsinkin trikkejä. Taavi oli myös mätsärissä ja sijoittui lopulta BIS3, onnea Mikaela!

Kiitos todella paljon kaikille ihanille petsieläisille seurasta ja varsinkin Oonalle kun lähti meidän kanssa haahuilemaan paikalle! Rebecan William oli myös varsin suloinen ja Dustyäkin oli kiva pitkästä aikaa nähdä!

Alla olevista kuvista kiitos Linnealle!

Helmin takajalat vois olla vähän enemmän pois rungon alta, tulis kulmaukset paremmin näkyviin, eikä näyttäisi noin takakorkealta.
Helmi menee kontaktia pitäen ;)
Nauhakehässä, vieressä Noora ja Juulia, kuten Mäntsälässäkin kaks blondia Nooraa ja niiden fiksut koirat ;) ps. helmi on tossa just hyvin seisomassa, sen kulmaukset näkyy hyvin ja ei näytä niin takakorkealta. Kyllästyin vaan pitämään sen häntää ylhäällä. :D