hoitodansku

Sillä aikaa kun mä lässytän pennuille (etenkin Lempparille) ja (tällä hetkellä) istun paraikaa Pöytyällä äidin tykönä leikkimässä Tiitin kanssa, niin Dansku on Oonan luona hoidossa :)

Ensi viikolla mennäänkin katsomaan Oonan kanssa Tiitin sisarpuolia Wäliharjun -kenneliin. Mielenkiinnolla odotan millaisia pentuja siellä on.

Mutta alle  Danskun kuvaterveiset ♡

8.11 toko

Vihdoinkin mulla on laittaa tämä video tänne. Tässä siis Satun videoimana todisteaineistoa siitä, että kyllä myö joskus reenitäänkin :)

Tää oli tälläistä lumihankitokoa, kun kenttä oli lumen vallassa mut tulipa sielläkin treenattua! Hallikorttia en ole edelleenkään saanut hankittua, mutta päästäänpäs nyt opistojaksolle, jossa toivottavasti päästään halliinkin treenailemaan. Vaik kyllähän mulla tarkoitus olisi se hallikortti muutenkin hankkia.. Mutta palatakseni tähän treenivideoon, niin hihnassa seuraamisessa en itse joko katsonut lainkaan vasemmalle kääntymisessä tai tein sen jotenkin huomaamattomasti, josta lopputuloksena Dansku luuli että tehdään täyskäännös ja loikkasi eteen. Vapaana seuraamisessa päätin itse meidän seuruun liian aikaisin, kun unohdin et piti kääntyä vielä oikealle ja mennä suoraakin.. Virheitä sattuu tekevälle. Luoksetulossa D tuli hyvin eteen, sitä ollaankin reenitty että sujuis paremmin. Liikkeestä maahanmenossa se lipoo ihan kauheesti, josta nyt en tiedä mitä sille sitten vois tehdä?



Mutta nyt Dansku jääkin sitten 1.5 viikoksi hoitoon, kun minä itse lähden ensin Turkuun tekemään loppuviikon työssäoppimista ja ensi viikon viikonloppuna olisikin tiedossa Voittaja -näyttelyt, jonne suunnataan edustamaan  meidän koulua ja mainostetaan kennellinjaa :)

Eppu 4v

Tänään oli syytä juhlaan, kun pienen pieni paholaiskissa Purri täytti vuosia. Purrilla on nyt elämää takana kokonaiset neljä vuotta ja toivottavasti monta hyvää vuotta vielä edessäkin :)

Koska viime vuonna unohdin Purrin synttärit, niin tänä vuonna päätettiin hyvittää se sille. Kokkailtiin Oonan kanssa Epulle kakku. Pohjana oli paistettu kananmuna, sen jälkeen keskellä oli kermaviili-jauhelihaseosta ja reunoille laitettiin paistettuja broilerin fileesuikaleita. Kakun keskelle laitettiin raksuista numero 4. Kynttilät vaan puuttui, mutta ehkä ihan hyvä niin - Epun häntä on jo kerran syttynyt kynttilästä palaamaan eikä toinen kerta ole kovinkaan toivottu.

Lahjaksi pieni kissa sai kaulapannan ja Party-mix herkkupussin. Sen lisäksi Purri pääsi fleksissä ulos tavallisen hihnan sijaan, mutta siitä vapaudesta ei tänään nautittu vaan Eppu viihtyi mieluummin terassilla lyhyellä hihnalla.

Kun järjesteltiin Epulle kuvaustilannetta ja irroitin siltä valjaita pois päältä, Purri päätti ettei hän rupea tälläiseen pelleilyyn. Olin saanut valjaiden toisen lenkin auki, Eppu loikkasi ilmaan ja iski kyntensä käteeni. Syvälle upposi ja hienot jäljet koristavat nyt kättäni. Ikinä ennen Eppu ei ole noin tehnyt, mut ehkä sen piti vaan repästä synttäreidensä kunniaksi ja näyttää olevansa iso kissa jo ;)

Synttäritunnelmissa mennyt siis tämä päivä :) Epulle itselleen ei meidän tekemä kakku ole kelvannut, mutta Danskulle se uppoaa paremmin kuin hyvin. Edes joku osaa arvostaa :)

Eppu on muuten siirtymässä taas kokonaan raakaruokintaan. Olen sen ruokavaliota suunnitellut ja joulukuun alkupuolella olisi tarkoitus vaihdos tehdä. Kenties huono enne tehdä siirto siihen aikaan, kun kissa viime vuonna sairasti ja syyksi epäiltiin raakaruokaa. Ehkä tänä vuonna parempi tuuri mukana :)

Alle vielä kuvia Epusta!

oma koira, paras koira

En voi liiaksi olla onnellinen nyt. Täällä näkyy, kuinka tämä vihdoin on ihan virallista. D on minun oma koira nyt ihan virallisestikin. Voisin katsella tuota näkyä vaikka miten kauan. Piti päivittää tästä tänne jo aiemmin, mutta jostain syystä se vaan jäi.

Ollaan tottisteltu ja nyt on treenivideotakin todisteena siitä. Harmi vaan, että se treenivideo on toistaiseksi vielä Oonan koneella, kun jotkut ei oo saaneet aikaiseksi ladata sitä nettiin.. no mut kyllä se vielä tänne saahaan! Kohta pari viikkoa mulla on ollut lompakossa rahat hallikorttiinkin, mutta en oo saanut aikaiseksi toimittaa niitä kenellekään - huoh!

Saatiin Satulta hienoja treenivinkkejä, joiden avulla jatkaa eteenpäin (suuuuri kiitos niistä!!). Hyppyyn saatiin etenkin hyviä vinkkejä ja toivon, että niiden avulla saadaan sitäkin eteenpäin.

Pitää vielä mainita, että oon niiin ylpee tosta saksalaisesta. Se on niin kiltti pienille pennuille ja näyttää niille hyvää mallia. Kristelillä on pieni kleinipentu Fox, jolle D on ollut oikein kiltti. Tiian opasprojekti Lunan kanssa D tykkää myös leikkiä ja tämän lisäksi Oonan shelttipentu Kismet on selvinnyt ainakin toistaiseksi hurjan saksalaisen käsittelyistä hengissä ;) Tänäänkin nuo kirmasi yhdessä metsässä. Todistusaineistoakin olisi kuvien muodossa, mutta pienten teknisten ongelmien takia en niitä puhelimesta tänne saanut :D

Vinna täytti viikko sitten kolme vuotta. Reiluun puoleen vuoteen se ei ole enää asunut minun luona, pian viiteen kuukauteen se ei ole enää ollut minun koira. Hirmuisen hyvää syntymäpäivää silti kaikille Fabulous Five -pennuille, erityisesti tälle yhdelle spesiaalille, Pipsalle ♡

Kuva: Eija Parviainen

lunta tuiskuttaa ja on raikas talvisää - eiku siis mitä?

Lunta sataa ja D on ihan onnensa kukkuloilla, kun talvi tulee (omistaja ei ole ihan samaa mieltä näin lumimyrskyn ja sähkökatkojen keskellä). Tänään Danskulla oli leikkitreffit 5 kuukautta vanhan spk-Lunan kanssa. Näiden kahden leikit lähinnä koostuu siitä, että Dans juoksee karkuun ja Luna jahtaa. Lopulta toinen väsyy ja treffit oli siinä. Ehkä ne sais painileikkejäkin aikaan kunhan Luna kasvaa vähän isommaksi!

Välillä on vaikea ymmärtää pienen saksalaisen ajatusmaailmaa. Mut ehkä vaan uskotaan siihen, että se on sisäisesti vain oikein viisas. Ovela ainakin. Se on keksinyt alkaa huijaamaan joissain tilanteissa olevansa oikein pieni saksalainen, jolle on opetettu asiat ihan eri tavoin kun mitä mä luulen. Ja sit kun muistutetan, ettei asiat oikeesti hei mene noin, niin ollaan ihan pientä saksanpaimenkoira, jota maailma vaan aina kohtelee kaltoin.

Hirmuisen nopeasti tuo oppii ja sen kanssa on tosi kiva treenata, kun se on aina niin hyvin mukana kaikessa tekemisessä. Välillä se on aina herkkis ottamaan palautetta vastaan, mut aina se parhaansa yrittää ja on niin ihana täysiä yrittäessään ♡ Ja kun se vielä nimenomaan tekee töitä mun kanssa ja vielä mulle. Parasta on jos saa paaaljon kehuja ja rakkautta, vielä huipumpaa siitä tekee se, jos voi saada vielä oman kivan pallon ;)

Mut hiljaa hyvä tulee, eikös niin? Mut taas ollaan saatu roppakaupalla hyviä vinkkejä, joilla asiat varmasti tulee ratkeamaan :) Mut ei meillä mitään maatamullistavia ongelmia olekaan enkä usko tulevankaan. Kyllä tuo vaan niin omalta edelleen tuntuu ♡ Sitä mä taidan tänne joka kerta kirjoittaakin, mut ei kai sitä liian montaa kertaa voi ikinä todeta? Oma koirahan on aina paras ;)

tavoitteena tottelevaisuuskokeet

Jospa todella yrittäisin aktivoitua tän blogin kirjoittelun suhteen. Tähän siis koostetta meidän tokotreeneistä.

Seuruut menee hyvin lukuunottamatta piipparointia. Käännöksissä koira on alkanut olla paljon paremmin mukana ja mun mielestä vasemmalle kääntyminen sujuu aiempaa paremmin. Voi jos ois vaan niitä treenivideoita niin näkiskin..

Jäävissä liikkeissä maahanmeno sujuu hyvin kuten on kokoajan sujunutkin. Seisomistahan ollaan harjoiteltu, sillä sitä D ei ole osannut ollenkaan. Nyt meillä on ollut ekat treenit, jolloin minun ei varainaisesti ole tarvinnut pysäyttää tuota koiraa kädellä. Olen vain antanut käskyn ja käsiavun. Edistystä siis havaittavissa. Seisomisen harjoittelu on ollut vaikeaa, sillä alkuun Dans halusi vain istua/mennä maahan ja sen jälkeen se onkin mennyt liian painokkaasta käskystä maahan. Nyt mennään kuitenkin oikeaan suuntaan ja hyvä näin :)

Luoksetulo sujuu hyvin. Saatiin yhdeltä kaverilta vinkkejä sen eteentuloon ja tällä ollaan vietykin tätä liikettä eteenpäin ja D tulee nykyään pääasiassa hyvin eteen. Välillä jää edelleen vähän liian kauas.

Paikkis taas.. Tarttisin sen hallikortin ja paikkisseuraa! Kyllähän tuo siellä pysyy, mutta haluaisin siihen häiriössä varmuutta lisää.

Ja tokohyppyähän tuo ei myöskään ole osannut eli sitä ollaan alettu vasta harjoitella. Ollaan tehty tätä namialustan avulla ja edistystä on myös tapahtunut. Tässä haasteeksi on osoittanut käskyn sanominen oikealla painolla ja haluttua käytöstä on pitänyt paljon vahvistaa avuin. Alkuun D tarjosi paljon maahanmenoa hypyn taakse, mutta vahvistettiin käsivun kanssa seisomista. Ohjasin sen makupalalla seisomaan ja palkkailin tästä ennen koiran viereen palaamista. Tällä hetkellä ollaan hypyn kanssa siinä vaiheessa, että D hyppää yli käskyllä ja namialustalla vaihtelevasti on ja ei ole makupalaa. Välillä annan sille seisomiseen käsiavun, mutta pikkuhiljaa pelkkä käskykin alkaa riittää. Vahvistetaan sitä kuitenkin vielä.

Pikkuhiljaa tokon alokasluokan liikkeet olisi parsittuina kokoon - jospa sitä ottaisi kokeen johonkin väliin tavoitteeksi?

Koska ei ole muitakaan kuvia, niin loppuun Purrin kuvaterveiset!

Jälkikoira

Lumet kävi maassa ja lähti pois yhtä nopeasti. Siispä miksei tehdä vielä jälkiä tälle syksylle?

Kun Dansku tuli minulle, sen ensimmäiset jäljet meni hyvin. Kuitenkin ensimmäinen jälki, joka tehtiin käytännöntunnilla, sai koiran aloittamaan jäljellä paineistumisen. Liekö minun oma jännitys vaikutti siihen sillä tapaa. Koira oli tällöin jäljellä erittäin herkkä, reagoi pieneenkin paineeseen ja keskeytti jäljestämisen tullen viereeni tai mennen maahan. Se ei ollut sille yhtään mieluista puuhaa. Se osasi, mutta se oli liian ahdistunut keskittyäkseen puuhaan. Tiedän, että edellisellä omistajallaan D on paineistunut jäljellä ja olin iloinen siitä, että sitä ei ollut meillä tapahtunut.

Pidettiin jäljestä aikalailla taukoa. Käytännöntunneilla tehtiin mieluummin hakua ja annettiin ajatuksen jäljestämisestä muhia. Kunnes tällä viikolla rohkaistuin ja lähdettiin koiran kanssa tekemään metsään ensimmäinen metsäjälki. Mukana oli muutaman metrin liina ja valjaat, pari namipurkkia ja pallo. Jälki oli varmaan jotain vajaat 100 metriä. Se ei ollut täysin suora, mutta en kyllä tehnyt mitään jyrkkiä kulmiakaan. Laitoin jäljen keskivaiheille yhden makupalapurkin ja loppuun toisen, koska unohdin pistää sen aiemmin. Lopussa oli myös pallo. Ja makupalojahan oli toki myös pitkin jälkeä maassa askeleiden mukaan.

Ei kai siinä muuta, kuin koira liinaan ja menoksi. Dansku löysi jäljelle hyvin ja koko jälki sujui samoissa tunnelmissa: oikein hyvin siis! Dans teki tarkkaa työskentelyä ja löysi molemmat purkit hyvin. Se jäi vain haistelemaan niitä ja seisomaan, mutta käskin sen maahan molemmilla ja palkka rasiasta sen jälkeen. Lopussa vielä leikkiä pallolla ja ylpeä saksalainen sai viedä pallon mukanaan pois jäljeltä. Dans ei paineistunut jäljellä yhtään vaan eteni oikein määrätietoisena loppuun asti. Lähinnä tuntui, että jälki oli sille liian lyhyt - saksalainen olisi ollut valmis vielä jäljen päättymisenkin jälkeen jäljestämään.

Lopputulemana kaikilla oli siis kivaa! Metsäjälkikin nyt todettu sellaiseksi, että sitä voisi kokeilla vielä uudelleenkin. :)

Treenivideota mulla ei ole edelleenkään, sillä täällä tulee pimeetä niin pian iltaisin. Mut eiköhän se videokin vielä saada!