Viimeinen tiineysviikko käynnistyy

Jännittävä viikko starttaa! Alman pentujen pitäisi todennäköisimmin syntyä tämän viikon aikana. Alma on saanut tutustua pentulaatikkoon ja käy säännöllisesti siellä tuunaamassa itselleen sopivaa pesää.

Kävimme röntgenissä silloin viime viikolla ja sen jälkeen aloimme odottaa viittä pentua. Hyvällä tuurilla oikealla alhaalla pentusumpussa 6 pentua, mutta viittä me nyt odotellaan. Alma on laiskistunut ja rauhoittunut todella paljon, vaikka toisaalta se silti mieluusti rymyäisi Toivon ja Nessan kanssa kuin pahainen kakara.

Nyt ei muuta kuin odotellaan ❤️

Hetkeksi koulut käytynä #eläintenkouluttaja

Lokakuussa 2017 aloitin opiskeluni Ylä-Savon ammattiopistolla Iisalmessa eläintenkouluttajaksi.

Mietin silloin elokuussa, että mitä sitä taas ihminen tekisi elämällään. Asioita pyöriteltyäni laitoin hakemuksia kouluihin opiskelemaan eläintenhoitajan ammattitutkintoa. Mietin, että miksen voisi kehittää omaa ammattitaitoani opiskelemalla lisää tällaista "eläinhömppää" mitä kaikki muut katsoo minun touhuavan.

Vuoteen on mahtunut paljon uutta ja erilaista. Olen oppinut todella paljon ja nimenomaisesti onnistunut kehittämään omaa ammattitaitoani. Oli todellinen rikkaus, että pystyin suorittamaan ammattitutkintoa töiden yhteydessä (ja sain muuten vakituisen työpaikankin farmilta syyskuun alussa!!). Töissä sain mahdollisuuden kouluttaa erilaisia kotieläimiä ja miettiä kuinka opettaisin niille mitäkin. Koulussa meillä oli ihan huiput opettajat ja oli järjestetty paljon oivia oppimismahdollisuuksia. Luokkakavereista löytyi paljon uusia samanhenkisiä ystäviä.

Nyt tämän kuun alussa oli vihdoinkin tämän opiskeluvuoden jälkeen minun näyttöpäiväni. Valitsin näyttöeläimikseni koiran ja vuohen. Vuohista on tullut yksiä lempparieläimiä, joten se on ollut alusta asti selvää, että pidän ne minun näyttöeläiminäni. Tein näyttöni 6.-7.11. ja ne kaksi päivää olivat varmaan elämäni stressaavimmat. Pelotti ja ahdisti niin paljon, mutta sain kuin sainkin näyttöni hyväksytysti läpi!! Näin ollen olen nyt eläintenhoitajan ammattitutkinnon suorittanut eläintenkouluttaja.

Minulla on ihan huippufiilis, sillä tämä tuntui aina niin kaukaiselta ja mahdottomalta jutulta. En pitänyt yhtään itsestään selvänä sitä, että pääsisin näytöistäni läpi valmistuen. Kouluaikana opin paljon uutta ja kehityin kouluttajana. Toivon, että kehitys jatkuu tulevaisuudessakin ja että tulen kehittymään eläintenkouluttajana jatkossakin. Tällä hetkellä tulen hyödyntämään taitojani töissäni.

Nyt ei muuta, kuin miettimään uusia tuulia tämän jälkeen! Vai pitäiskö sitä hetki antaa asioiden mennä ihan näin vaan? ;)

#almanpennut

Alma palasi meidän laumaan lauantaina 10.11. Tänään on käynnistynyt Alman seitsemäs tiineysviikko ja huomenna olisi tarkoitus mennä otattamaan siitä tiineysröntgenkuva. Täällä on muutama utelias, jotka odottelee kuumeisena tietoa pentumäärästä! Alman paino on noussut 2,2kg alusta eikä se toivottavasti ole pelkkää läskiä.

Alma astutettiin lokakuun alussa hienolla ruotsintuontiuroksella. Uroksen nimi on Persbo Abbe ja kutsumanimi Lenni. Pentujen pitäisi syntyä marras-joulukuun vaihteessa. Kotiin ei pitäisi jäädä yhtäkään, joten tästä syystä etsisin näyttelyistä kiinnostunutta sijoituskotia mahdolliselle narttupennulle. Alman pennuissa uskoisin olevan myös potentiaalia eri harrastuksiin.

Alman tullessa meidän laumaan tekemään pentunsa, Dansku lähti äidin luokse pentuajaksi. Äiti tarjosi mahdollisuutta helpompaan pentuarkeen vähemmällä koiramäärällä, joten tartuin siihen. Tammikuun lopussa/helmikuun alussa saan Danskun takaisin kotiin ja aika tuntuu pitkältä ilman omaa varjosaksalaista. Dansku oli istunut äidin gööttilaumaan onneksi hyvin ja sillä on mennyt äidin luona hienosti. Ei tarvitse siis ylimääräistä murehtia sen voinnista ja sen kanssa pärjäämisestä! Onni on kiltti ja sopeutuvainen koira. Meillä mennään siis toistaiseksi gööttilaumalla.

Jännittäviä aikoja siis meillä tiedossa. Lupaan päivittää lisätietoa huomisen eläinlääkärikäynnin jälkeen, muistakaa peukuttaa paljon pentuja!

Nessa, Alma ja Toivo

Kesä tiivistettynä

Näkisittepä kuinka monta blogitekstiä on luonnoksissa odottamassa julkaisuaan, mutta tuntuu typerältä julkaista suurinta osaa niistä enää nyt. Jospa tämä tulisi jopa ihan julkaisuun asti...

Kesä tuli ja meni, Nessa tuli laumaan ja Alma lähti takaisin äidin luokse elokuun lopulla. Alman panolomasta ei tullut panolomaa, sillä Alma pihtasi juoksujaan syksyyn asti ja Toivon silmäpeilaus meni vanhaksi elokuun lopulla. Uusintasilmäpeilissä Toivo sai diagnoosikseen epäilyttävän kortikaalisen kataraktan. Tämä tarkoittaa sitä, että Toivo on suljettu pois jalostuskäytöstä. Äärimmäisen surullinen ja pettynyt mieli, mutta olen todella onnellinen siitä, että meillä on jo Toivon tytär talossa. Pettymykset taitaa kuulua hyvin oleellisena osana tähän koiraharrastukseen.

Martan pennutkin tuli ja meni. Näistä lähti sijoitukseen ihana Ihanhelmi Bea Birttihirmu aka Lempi. Lempi asuu sijoituskodissa Turussa ja on toivottavasti jonain päivänä Helmivin -pentueen emänä. Jännää! Mitä olen Lempiä nähnyt, niin se on vaikuttanut kiltiltä, reippaalta koiranalulta. Toivottavasti sama suunta jatkuu!

Lempi. Kuva Katriina

Toivo kävi heinäkuussa paimennustaipumustestissä ja oli maailman onnellisin göötti! Toivo osoitti testipäivänä erinomaista paimennustaipumusta eikä epäröinyt tarttua tuumasta toimeen lemmujen kanssa. Paimennustaipumustestiä seuraavana päivänä Toivo kävi jalostustarkastuksessa ja sai kokonaisvaikutukseksi erittäin hyvän ja hyväksynnän jalostukseen. Alma kävi myös jalostustarkastuksessa ja sai kokonaisvaikutukseksi hyvän.

Nessa söi heinäkuun lopulla ihmisten kipulääkkeitä ja rokotukset vähän viivästyi. Syyskuun puolella ne olivat vihdoin varoaikoineen kunnossa ja kävimme kaksissa mätsäreissä. Ensimmäistä kertaa kehäillessään Nessa oli PUN1 ja BIS2. Esiintyi oikein nätisti ja oli reipas mätsäripaikalla. Isäkoira Toivo oli PUN2 aikuisissa koirissa. Toisessa mätsärissään Nessa sai sinisen nauhan eikä sijoittunut nauhakehässä. Tässä mätsärissä oli paikalla liki 60 pentukoiraa, joten en odottanutkaan mitään sen kummempaa. Tämä mätsäri oli hallissa ja tilanne oli alkuun Nessalle vähän jännittävä. Pentu selvisi päivästä kuitenkin hyvin ja reipastui paljon tapahtumapaikalla oleilun jälkeen.

Nessa PUN1 BIS2

Syyskuussa reissattiin Toivon ja Nessan kanssa Rovaniemelle, jossa oli vuorossa minun kouluviikko Ranuan eläinpuistossa. Samalla näin isää sekä Minniä ja Pipsaa. Kouluviikko oli hyvin mielenkiintoinen ja erilainen kokemus. Oli ihana, että meillä oli tällainen mahdollisuus! Nessan ensimmäiset junamatkat sujuivat hyvin ja se oli reipas junamatkalainen.