Työt alkaa

Ollaan kotiuduttu Ähtäriin koirien kanssa oikein hyvin. Yksi asia mihin itselläni on ollut totuttelemista on se, että täällä on kamalasti mäkiä! Kannuksessa oli yksi tai kaksi, täällä saa hakemalla hakea tasaista tietä. Mäkiä on niin paljon ja ihan kaikkialla. Ei puhettakaan että voisi metsässäkään rauhassa kävellä, kun kokoajan menee ylä- ja alamäkiä ees taas.

Perjantaina oli myös mun ensimmäinen työpäivä. Pääsin näkemään kotieläinpihaa ja siivoilemaan siellä. Ekat eläimet tulee tiistaina ja torstaina mulla onkin seuraavan kerran töitä. Ensi perjantaina meillä onkin yhteinen ns. tutustumispäivä kaikkien kotieläinpihan kesän työntekijöiden kesken. Kaikki näytti hyvältä tässä vaiheessa ja mielenkiinnolla odotan kesän työpäiviä!

Ollaan vähän tottisteltu koirien kanssa, mutta ei nyt kovin paljoa. Enemmän ollaan tutustuttu Ähtäriin paikkana ja käyty etsimässä kivoja lenkkimaastoja. Pari paikkaa ollaankin löydetty ja pitäisi päästä tutustumaan niihin enemmän.

Yksinolojen suhteen olen koirista erittäin tyytyväinen. Hiljaa ovat pääasiassa ja rapun äänet alkavat pikkuhiljaa olla normaaleja. Myöskään tuhoja ei ole tehty vaan yksinolot on sujuneet hyvin senkin osalta. Oon mä vaan ylpee noista karvaotuksista. Eppu tosin yksi päivä karkasi ikkunasta kun unohdin ikkunan auki mennessäni koirien kanssa ulos. Oli hypännyt alas ja löysin raukan parkkipaikalta. Ihmettelin sisään mennessäni kuinka koirat kiskoivat sinne päin. Vedin ne mukanani sisälle ja sisällä tajusin niiden nähneen Epun ulkona. Siellä se istui ja odotti että haen reppanan kotiin. Hyppäsi seinää vasten maukumaan kun hain sen, näytti että tuolta tulin ja takaisin en pääse ;) Mut tästä taas oppineena ikkunat ei jää hetkeksikään auki ilman että oon vieressä.

Dansku 4v ja muutto

Aika kuluu ehkä liiankin nopeasti. Viime viikonloppuna vietettiin Danskun 4v synttäreitä. Saksanpainajainen on ollut nyt 1½ vuotta ilostuttamassa minun elämääni täällä. En voi edelleenkään olla liiaksi kiitollinen siitä, että sain tuon koiran. On se vaan maailman ihanin ja rakkain koira. Senkin olen varmaan moneen kertaan jo täällä kertonut ;)

Viime viikon sunnuntaina käytiin myös treffaamassa Essiä ja Masi-gööttiä vikaa kertaa. Kaikilla koiruuksilla oli kivaa ja Danskukin jopa innostui juoksemaan ;) Oli väsyjä koiria lenkin jälkeen. Otin kuviakin lenkiltä, mutta nyt niitä yrittäessäni etsiä en löydäkään mistään... Nyt ei jaksa alkaakaan niitä penkomaan mistään, mut jospa saan myöhemmin tänne vähän kuvatäydennystä.

Perjantaina suunnattiin auto kohti Ähtäriä, allekirjoitin vuokrasopparin ja sain avaimet uuteen kotiin. Ensivaikutelma oli jotain aika hirveää. Kerkesin jo miettiä että mihin olen oikein ryhtynyt. Lauantaina isä tuli Kannukseen, lastattiin peräkärry täyteen tavaraa ja oli kunnon operaatio saada kaikki Ähtärin päässä raahattua sisälle. Äiti tuli myös kummitädin kera kylään ja toi pöydän, sohvan ja pesukoneen. Tiiti lähti tänään äidin matkaan Riihikoskelle hoitoon. Lauma kutistui väliaikaisesti yhdellä koiralla ja on jo hirmuisen ikävä yhtä pientä gööttiä!

Kämppä alkaa näyttää jo kodilta, vaikka laatikoita vielä riittääkin purettavana. Rapun äänet kuuluu ehkä liiankin selkeästi meidän kämppään ja Danskua on saanut muistutella siitä ettei sen tarvitse vahtia jokaista ääntä. Muuten koirat ja Eppu on kyllä ottaneet muuton todella hyvin! Ei mitään ongelmia vaan ovat suoraan olleet kuin kotonaan. Tiitiä nyt vähän jännittänyt, mutta luulen senkin sopeutuvan suht hyvin kunhan saan sen takaisin kotiin.

Positiivinen yllätys mulle oli tänään lenkillä se, että mä oon nyt saanut sen asian, mitä oon kaivannut eniten Vantaalta. Kun lähden koirien kanssa lenkille, voin lähteä ihan mihin suuntaan ikinä haluan. Kun olin koirien kera iltalenkillä, niin onnellisuus vaan valtasi kun sai kävellä ihan minne vaan. Nyt pitäisi vaan alkaa etsiä sellaisia lenkkimaastoja, missä uskaltaisi noita irtikin piettää.

Meille tulee pentuja!

Martta on käynyt tänään ultrassa. Pentuja näkyi ainakin 4 ja niiden odotetaan syntyvän viikolla 19. Huisin jännää! Toivottiin Martalta ja Waakulta 5-6 pentua ja paremmin Martta kuunteli kuin mitä viime kerralla ;) Tässä vielä linkki kennel Ihanhelmin kotisivuille.

Kuvan on ottanut Iina Huovala

Muutto lähestyy

Ollaan taas vietetty hiljaiseloa (kuten tää alkuvuosi ylipäänsä kokonaan). On treenattu koirien kera, mutta sitä enemmän aikaa on kulunut pakkailuun. Kaikki tavarat alkaa olla nyt kasassa ja ensi viikolla pitäisi sanoa näkemiin Kannukselle. Kauheen haikeeta! Täällä on oltu viimeiset neljä vuotta ja nyt pitäisi lähteä muualle. Käyn Ähtärissä ensi viikon perjantaina hakemassa avaimet uuteen kotiin ja lauantaina isä tulee tänne ja pitäisi lastata auto tavaroilla.

Viime viikolla tehtiin vuoden ensimmäiset peltojäljet koirien kanssa. Danskun jälki oli n. 300 askelta ja makupaloja oli siellä täällä. Niitä olisi saanut olla varmaan enemmän, mutta päätin kokeilla kuinka sujuu jos jätän niitä pois. Kulman jälkeen minulla oli namirasia palkkana välissä ja Dansku ilmaisi sen hyvin. Sen jälkeen se olikin ihan kujalla siitä, kun jälki jatkuikin vielä. Sähelsi vähän, mutta löysi hukan jälkeen takaisin jäljelle. Alustan muuttuessa vähän Dansku oli myös kujalla minne mennä ja näytti siltä, että se olisi hukan tullen yrittänyt ottaa ilmavainua. Siinä vaiheessa kaduin loppupalkkana ollutta lelua, josta se varmaan sai hajua. Kuitenkin pian nenä oli takaisin maassa ja jälki sujui loppuun asti hyvin. Vähän riskillä lähdin tekemään vuoden ekasta peltojäljestä edes noin pitkää, mutta ei kaduta! Päätin suoraan testata kuinka jälki sujuu, Danskun nenä kuitenkin toimii. Ja olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Viitsitään tehdä jälkiä siis jatkossakin.

Tottikset on olleet ok. Pitäis varmaan hankkia ruutunauhaa ja tötsät, että vois haaveilla pääsevänsä kisaamaan vielä joku päivä. Metsäjälki mua kiinnostaa kesää ja syksyä ajatellen, mut eka pitäis päästä tekemään täysmittaisia metsäjälkiäkin esineiden kanssa. Onneks meillä on aikaa Danskun loppuelämä ;) Katsellaan mihin rahkeet riittää ja miltä treenimaastot näyttää uudella paikkakunnalla. Ennen Kannuksesta poistumista pitää kyllä käydä tallomassa tuolle yksi jälki metsään!

Mut mää kovasti yritän aktivoitua tästä! Kunhan saa muuton ja viimeiset lukiojutut pois jaloista, niin eiköhän sitten.