Tiputtaa, tiputtaa, tiputtaa, tiputtaa.. Laskeskelin viime viikolla päiviä kokeeseen. Paperilla yritin metsästää veritippoja, mutta loppuviikosta niitä ei enää paperiin tarttunut. Kokeeseen mennessä jännitti kuitenkin mahdottoman paljon ja toivoin koko sydämeni pohjasta juoksutarkastuksen paperin olevan valkoinen. Ja se oli.
Meidän oman suoritusvuoron jälkeen tuntui siltä, että aika surkeasti se meni. Tavoite oli toki lähteä hakemaan sieltä AVO1 tulosta, mutta koska ohjaaja on ollut nyt laiska treenaamaan koiran "juoksutauolla" niin epäilytti ykkösen mahdollisuus. Suurin tavoite oli kuitenkin se, että koira nousee kaukoissa. Se on ainoa asia, mitä olen jaksanut ja yrittänyt treenata. Dansku nimittäin välillä vaan jumahtaa maahan eikä nouse, vaikka kissoja putoaisi taivaalta sen niskaan.. Oman suoritusvuoron jälkeen laskeskelin pisteitä ja sain pisteiksi 159. Eli pistettä vajaa 1-tulos. En muistanut tarkkaan mitä pisteitä oltiin saatu, mutta heittelin jotain suuntaa antavaa.
Etukäteen olin lukenut tuomarista vaikka ja mitä internetin ihmeellisestä maailmasta. Tuomarina meillä oli siis Päivi Kivelä. Pelotti paljon mennä hänen tuomaroimaan kokeeseen, kun netistä löysi paljon tietoa hänen tiukkuudestaan. Kokeesta jäi kuitenkin oikein hyvä mieli ja olin kaikesta hänen sanomastaan täysin samaa mieltä ja pisteet olivat täysin oikeudenmukaiset.
Ensimmäisenä oli siis paikkis, siinä Dansku oli vaihtanut makaamaan lonkalleen kohti piiloa. Makasi kuitenkin koko 3 minuuttia täysin rauhassa hiljaa. Tästä ei sen kummemmin sanottavaa, jännitti itseä taas hirmuisesti ja sitä siellä piilolla juttelin muidenkin kanssa.
Seuraamisen taluttimetta Dansku aloitti kauniisti vuotamalla aivojaan pihalle ääntelyn muodossa. Se äänteli niin paljon, että olisi oikeasti tehnyt mieli ärähtää sille ihan kunnolla että pitäisi turpansa kiinni. Kauniisti olin kuitenkin hiljaa ja tehtiin seuruukaavio loppuun asti. D myös painoi ja poikitti hetkittäin oikein kauniisti. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä, alussa taas piippasi, mutta maahanmenon jälkeen oli hiljaa. Seisomisessa taas annoin käsiapua tai vartaloapua aavistuksen eikä koira stopannutkaan suoraan.
Luoksetuloa jännäsin myös paljon, siihen olen viime päivät yrittänyt panostaa. Tehty paljon takapalkalla, jotta Dansku varmasti pysähtyisi. Ja niinhän se pysähtyi. Vähän hipsi käskyn jälkeen, mutta pysähtyi ilman tuplakäskytystä. Ja tuli hienosti luokse. Tuomari rokotti vinosta ja väljästä eteentulemisesta. Vauhtia olisi saanut olla myös pysäytyksen jälkeen enemmän.
Noutaminen meni hiukka pieleen.. Ensinnäkin ohjaaja heitti kapulan kauniisti ilmaan korkealle ja taisi siinä lipsahtaa vähän sen kiroamista ja koira meinasi singahtaa kapulalle. Annoin käskyn tulla sivulle uudelleen. Kun lähti hakemaan kapulaa niin lähti oikein vauhdilla eikä katsonut edes minne päin menee. Pian kuitenkin paikansi kapulan ja palautti jääden oikein kauas minusta. Nappasi kapulaa myös vähän takahampailleen. Itse olisin tästä antanut huonompaakin numeroa, sillä toilailtiin molemmat huolella. Oli kuiteen kiltti tuomari!
Noudon jälkeen oli meidän kaukot. Jännitti ihan kauhean paljon jättää koira ja mennä odottamaan lupaa antaa ensimmäinen käsky. Käskyn kuultuaan koira nousi istumaan. Se nousi! Olin niin haljeta onnesta ja sen jälkeen pelkäsin vain sen ennakoivan seuraavaa käskyä. Ei kuiteen ennakoinut vaan kaukot meni täysin nappiin. Niin mahdottoman onnellinen ohjaaja! Tuomari olisi toivonut vähän vauhdikkaampia vaihtoja, mutta teknisesti koira teki täysin oikein.
Estehypyssä Dansku ei ensimmäisellä käskyllä lähtenyt ollenkaan hyppäämään. Oli taas ihan kujalla siitä, mitä tapahtuu. Toisella käskyllä vihdoin loikkasi yli ja istui nätisti käskystä toiselle puolelle. Tuli myös käskystä hypyn yli takaisin perusasentoon.
Kokonaisvaikutuksen kohdalla tuomari sanoi, että sakoítti Danskun ääntelystä niin paljon jo muiden liikkeiden kohdalla, ettei anna sen enää paljoa painaa tässä kohti. Teknisesti koira kuitenkin osaa kaiken ja tuomari ymmärtää kuinka vaikeaa se on saada hiljennettyä koiran nostattaessa itseään jatkuvasti tehdessä.
1. Paikalla makaaminen 9½
2. Seuraaminen taluttimetta 7
3. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9½
4. Luoksetulo 9
5. Seisominen seuraamisen yhteydessä 8
6. Noutaminen 7
7. Kauko-ohjaus 9½
8. Estehyppy 7
9. Kokonaisvaikutus 9
Kokonaispistemäärä 170 AVO1 3. sija
Me tehtiin se! Ihan huippufiilis. Meillä on nyt oikeus lähteä kisaamaan voittajaan, jos joskus tulee fiilistä siihen. Nyt voidaan ihan rauhassa katsella uusia liikkeitä ja miettiä kisoja jonnekin hamaan tulevaisuuteen. Ensin kuitenkin aletaan opetella, kuinka suu menee suppuun. Ylempien luokkien kisoihin ei enää viihti lähteä tekemisen intoa huutavan koiran kanssa.
