Torstaina me otetaan suunnaksi Vantaa, joten nyt nautitaan kunnolla vikoista hetkistä Kiteellä. Mun huone on käyty tarkistamassa hienoin tuloksin. Helmi ja Minni raapi oveen hienot jäljet -> se menee lemmikkimaksun piikkiin, Martta ja Vinna on syöneet karmeja -> sekin menee lemmikkimaksun piikkiin! Ihan superhienoa. Mut onhan sitä makseltukin yhteensä päälle 400 euroa että ois aika ihme jos ei menis. Vielä pitäis seinältä kumittaa pois Vinnan kasvuviivat, siitä on niin kivasti nähnyt kuinka tuo pentu on venähtänyt yli 15 senttiä! Eli ihan hirmuisen paljon. Kuka vei sen mun pienen palleron? Saa palauttaa kiitos.
Eilen (maanantaina) me otettiin Vinna ja lähdettiin Susannan ja Minnan kanssa lenkille. Saatiin Susannan kanssa Minna ylipuhuttua mukaan ja saatiin viettää kiva parin tunnin lenkki kaatosateessa, vaikka Minnan lonkka meinaskin sanoa itsensä irti. Minnahan ei jatka Kiteellä enää todennäköisesti kesän jälkeen, vaan lähtee Imatralle opiskelemaan. No mutta kuitenkin, lähdettiin tutustumaan moottorikelkkareitteihin, mistä Rontti-seropin omistaja Jemina mulle kertoi viime viikolla. Sieltä löytyi ihan supermahtavia lenkkireittejä! Siellä pääsis kävelemään Kesälahdelle asti sellasia kivoja metsäreittejä pitkin! Vedettiinkin heti ekana päivänä yli kymmenen kilometrin lenkki siellä vaikka vettä tulikin kaatamalla. Mutta kivaa oli ja seura mitä parhainta ♥ Vinnakin oli ihan väsy lenkin jälkeen ja olin positiivisesti yllättynyt siitä, miten hyvin se totteli. Heti kun huusin niin jätti haistelemiset sikseen ja jatkoi matkaa eikä lähtenyt minnekään kauas juoksentelemaan tai jos meinasi lähteä, niin kääntyi käskystä ympäri. Hieno pentu!
Tänään (tiistaina) lähdettiin sit vaan Susannan kanssa lenkille ja kokeiltiin uutta reittiä tuolla. Löydettiin uimarannalle ja onnistuttiinkin vielä vähän eksymään kun etsittiin kutostietä sen jälkeen. Uimarannalla me käytiin Susannan kanssa kahlailemassa ja Vinnakin innostui vedestä tosi paljon! Siellä se kunnolla hepuloi ja juoksenteli sinne sun tänne ja lopulta vielä hyppäsi laiturilta ötökän perässä alas vaikka tiesi että siellä on vettä. Ei ollut kuitenkaan varautunut ihan niin syvään veteen.. Soitettiin Martille ja kysyttiin neuvoa miten päästään kutostielle, mutta Martti ei osannut neuvoa. Pyysi soittamaan, jos ei löydetä niin hän lähtee etsimään meitä autolla. No siellä me aikamme haahuiltiin ja yhtäkkiä huomattiin että ketä tuolta oikeen tuleekaan autolla - Martti se sieltä huristeli autollaan meitä vastaan ja poimi meidät kyytiin. Oli omalla autollaan lähtenyt etsimään meitä ja paljastui että oltiin kävelty sitä tietä ihan oikeaan suuntaan, vaikka vähän epäiltiinkin sitä ensin kun Google maps antoi ihme ohjeita kun puhelimella yritin katsoa.
Nyt ollaankin loppuilta vaan pakkailtu ja otettu rennosti. Vinna ei oo taas syönyt, mutta eiköhän se syö kun nälkä tulee. Oon nyt pitänyt kuppia kokoajan lattialla (hups! ei sais), kun en oo jaksanut nostaa sitä välissä pois ja kattoa kellon kanssa onko se tiettyyn aikaan mennessä syönyt. Sieltä se kupista välillä käy jotain syömässä. Aamuruokansa tuo pentu tänään on syönyt kokonaan, mut muuten ei oo ruoka kelvannut. Paitsi maksalaatikko mitä jouduin sille kongiin änkemään, ettei se revi mun patjaa lisää rikki. Siitä puheenollen, Vinna on siis kovin tykännyt viime päivinä repiä mun patjaan tekemäänsä reikää isommaksi. Nyt sitten vihdoinkin käänsin patjan ympäri ja toivoin ettei se revi siihen uutta reikää. Noh, sijauspatjan se oli siirtänyt pois päältä, muttei ollut repinyt patjaa yhtään. Varmaan kovin ihmetellyt minne se kiva reikä oli hävinnyt :)
Vaikka välillä oon itkien halunnutkin täältä kotiin, niin on täällä tullut vietettyä täysin ikimuistoiset 9,5 kuukautta. Tulee ihan hirmuinen ikävä Susannaa ja ehkä vähän salaa meidän kouluakin. On siellä aulassa niin monet kerrat istuttu kun muut menee oppitunneille ja meillä ei oo mitään. Mut ens vuonna kaikki muuttuu.. Huomenna asiat muuttuu ja me muutetaan pariksi kuukaudeksi Vantaalle! Kesäkuun 14. päivä paljastaa, palataanko Kiteelle vai vaihdetaanko maisemaa muualle.
Hirveää ajatella, että huomenna me nyt sitten lähdetään! Blogitekstit oon kirjoittanut niin että ois tiistai, jos sekottaa kun päivänä on tässä jo keskiviikko kun kello meni yli 12. Ei enää kauaa niin lähdetään sinne Viroonkin jo!
keskiviikko 30. toukokuuta 2012
sunnuntai 27. toukokuuta 2012
28,5vk
Vinna 28½vk, säkäkorkeus 51½cm, painoa arviolta reilut 18 kiloa. Eka kertaa kokeilin miten siihen sais ryhtiä jos lelun kanssa seisottais. On tuo vaan niin nätti pentu ♥
 |
| Ensin yritys seisottaa namilla.. |
 |
| ..ja sitten lelulla! |
 |
| Eka yritys lelun kanssa ei mennyt ihan toivotusti.. :D |
 |
| Lelun kanssa perusasentoa |
Mainostetaas arvontaa
Eli sekä kissa- että koiraihmisille löytyy kesäkuun arvonta täältä! Käykäähän osallistumassa :)
Suvi-Karelia 2012
Käytiin eilen Vinnan kanssa Joensuun KR-näyttelyssä turisteilemassa. V luuli kovin, että kaikki ihmiset mitä siellä kulki koirineen oli sen parhaita kavereita ja kiskoi kahta kauheammin jokaisen ihmisen luokse. Mut silti teki varmaan hyvää käydä Vinnan kanssa kävelemässä siellä ja ihmettelemässä maailman menoa.
Aussiekehällä katseltiin pennut ja jonkun aikaa vielä uroksia. Nähtiin siellä kehässä mm. Fanta-auspain sisko, joka oli tosi kivan näköinen tapaus! Sen lisäksi Vinna sai seurata kun koirat juoksivat kehässä ja painaa mieleensä sen miten ne siellä juoksi, ehkä se sitten juoksee nätisti viikon päästä...noei, ollaan me oikeesti harjoteltukin tosi paljon joka päivä! Tuntuu että ekoissa juoksutustreeneissä Vinna meni paremmin kuin nykyään, mutta kyllä sen vieläkin saa tosi nätisti ravaamaan.
Käytiin myös moikkaamassa Nettaa ja Brandy-auspaita, Brandyähän mun piti käydä moikkaamassa jo sykysyllä mutten saanut sitten ikinä aikaiseksi. Mut nyt on vihdoinkin sit treffattu! Vinna olis kovin halunnut leikkiä Brandyn kanssa, mutta leikkimisen sijaan saatiin penskoista kuva yhdessä. Lisäilenpi sen tänne kunhan saan jostain käsiini!
Kiitos hirmuisesti Elisa kun päästiin teidän kyydissä sinne ja saatiin teistä muutenkin seuraa!
Tänään vahvistin pentutokon kurssipaikan. Toivottavasti saan tuolta niitä vinkkejä miten edistyä tuon koiran kanssa ees ihan vähän. Eka kurssikerta on 4.6. Silloin käsitellään ei-toivottua käyttäytymistä ja kotisääntöjä, koiran käsiteltävyyttä ja rentoutumista, koiran motivointia ja palkitsemista (!!), koulutussanastoa ja äänenkäyttöä, käskystä vapauttamista, kontaktin luomista, johtajuusharjoituksia (takana kulkeminen, ohjaajan aloitteet), istu, maahan, luoksetulo, virikkeitä (hyppy jalan yli, ryömi jalan ali, pyöri, kasi).
Jos on hyvä kouluttaja, niin jo ekasta kerrasta meidän pitäis saada tosi paljon irti! Varsinkin motivoinnin ja palkitsemisen suhteen, pitäis löytää leluilla se oikea viretaso. Rentoutumista ollaan ominpäin harjoiteltu myös tosi paljon ja oon tosi ylpeä tuosta kun se pystyy yleensä rauhoittua vieraissakin paikoissa hyvin. Se tosin säheltääkin tosi paljon ja väsähtää nopeasti, joten sekin voi olla osasyy siihen miksi se rauhoittuu vieraissa paikoissa nopeasti.
Vinnan kanssa mun on tosi helppo heti löytää asioita, missä meillä tökkäsee tää eteneminen asioiden suhteen. Sen mielestä kaikki muut ihmiset ja koirat on niin kivoja, ettei mitään voi tehdä jos niitä on näköpiirissä. Myös jo vieressä lentelevä perhonen on siitä mielenkiintoisempaa kuin vaikka ympäri pyöriminen makupalan toivossa. En saa sen virettä oikealle tasolle millään, joko se on liian matala tai liian korkea, kummallakaan se ei toimi toivotulla tavalla. Pari kertaa oon onnistunut saamaan sen sille tasolle, että pystytään opetella uusia asioita. Esim. nyt ollaan lelun kanssa pystytty vähän tokoilla, koska oon saanut rauhoitettua sen niin, ettei se käy kierroksilla muttei kiinnostu enemmän jostain muista asioista. Toisaalta ryhmässä treenaaminen voi olla tässä vaiheessa liikaa pienen pienelle auspaille, mutta toisaalta miten muutenkaan se ikinä pystyisi siedättyä siihen, että muita koiria on lähellä? Sen näkee varmaan sen ekan kerran jälkeen, miten se pystyy siellä keskittyä yhtään mihinkään.
Aussiekehällä katseltiin pennut ja jonkun aikaa vielä uroksia. Nähtiin siellä kehässä mm. Fanta-auspain sisko, joka oli tosi kivan näköinen tapaus! Sen lisäksi Vinna sai seurata kun koirat juoksivat kehässä ja painaa mieleensä sen miten ne siellä juoksi, ehkä se sitten juoksee nätisti viikon päästä...noei, ollaan me oikeesti harjoteltukin tosi paljon joka päivä! Tuntuu että ekoissa juoksutustreeneissä Vinna meni paremmin kuin nykyään, mutta kyllä sen vieläkin saa tosi nätisti ravaamaan.
Käytiin myös moikkaamassa Nettaa ja Brandy-auspaita, Brandyähän mun piti käydä moikkaamassa jo sykysyllä mutten saanut sitten ikinä aikaiseksi. Mut nyt on vihdoinkin sit treffattu! Vinna olis kovin halunnut leikkiä Brandyn kanssa, mutta leikkimisen sijaan saatiin penskoista kuva yhdessä. Lisäilenpi sen tänne kunhan saan jostain käsiini!
Kiitos hirmuisesti Elisa kun päästiin teidän kyydissä sinne ja saatiin teistä muutenkin seuraa!
Tänään vahvistin pentutokon kurssipaikan. Toivottavasti saan tuolta niitä vinkkejä miten edistyä tuon koiran kanssa ees ihan vähän. Eka kurssikerta on 4.6. Silloin käsitellään ei-toivottua käyttäytymistä ja kotisääntöjä, koiran käsiteltävyyttä ja rentoutumista, koiran motivointia ja palkitsemista (!!), koulutussanastoa ja äänenkäyttöä, käskystä vapauttamista, kontaktin luomista, johtajuusharjoituksia (takana kulkeminen, ohjaajan aloitteet), istu, maahan, luoksetulo, virikkeitä (hyppy jalan yli, ryömi jalan ali, pyöri, kasi).
Jos on hyvä kouluttaja, niin jo ekasta kerrasta meidän pitäis saada tosi paljon irti! Varsinkin motivoinnin ja palkitsemisen suhteen, pitäis löytää leluilla se oikea viretaso. Rentoutumista ollaan ominpäin harjoiteltu myös tosi paljon ja oon tosi ylpeä tuosta kun se pystyy yleensä rauhoittua vieraissakin paikoissa hyvin. Se tosin säheltääkin tosi paljon ja väsähtää nopeasti, joten sekin voi olla osasyy siihen miksi se rauhoittuu vieraissa paikoissa nopeasti.
Vinnan kanssa mun on tosi helppo heti löytää asioita, missä meillä tökkäsee tää eteneminen asioiden suhteen. Sen mielestä kaikki muut ihmiset ja koirat on niin kivoja, ettei mitään voi tehdä jos niitä on näköpiirissä. Myös jo vieressä lentelevä perhonen on siitä mielenkiintoisempaa kuin vaikka ympäri pyöriminen makupalan toivossa. En saa sen virettä oikealle tasolle millään, joko se on liian matala tai liian korkea, kummallakaan se ei toimi toivotulla tavalla. Pari kertaa oon onnistunut saamaan sen sille tasolle, että pystytään opetella uusia asioita. Esim. nyt ollaan lelun kanssa pystytty vähän tokoilla, koska oon saanut rauhoitettua sen niin, ettei se käy kierroksilla muttei kiinnostu enemmän jostain muista asioista. Toisaalta ryhmässä treenaaminen voi olla tässä vaiheessa liikaa pienen pienelle auspaille, mutta toisaalta miten muutenkaan se ikinä pystyisi siedättyä siihen, että muita koiria on lähellä? Sen näkee varmaan sen ekan kerran jälkeen, miten se pystyy siellä keskittyä yhtään mihinkään.
maanantai 21. toukokuuta 2012
Vieläkö tarvii hakata päätä seinään?
(Tai no viimetteeks oon kyllä sunnuntaina potkaissut varpaan päin tuolia ja se on vieläkin kipeänä..)
En voi sanoin kuvailla kuinka ylpeä oon tuosta pennusta. Se on onnistunut nyt kahen viime päivän aikana osoittamaan mulle, että kyllä se vaan on tosi pätevä ja ihana pentu. Niin paljon oon joutunut hakata päätä seinään sen takia, että nyt haluun ottaa kunnolla ilon irti kun se on ollut niin ihana. Teille pitää varmaankin nyt selittää, miksi oon näin iloinen, joten aloitetaas.
Käytiin tänään päivällä radan toisella puolella kävelemässä Viipun kanssa. Neiti oli irti ja vaan kerran tuli ärsyttämään mua ja lopetti sen kiellosta. Viiku kävi myös kahlailemassa vedessä ja siitä oli kovin kivaa loikkia siellä kun siitä kuului Sellainen kiva ääni. Siitä tulee sellainen vesipeto vielä ettei mitään rajaa! Kun käveltiin siellä ja Vinna oli irti, se totteli heti kun huusin sen jatkamaan nuuskutteluiltaan matkaa tai komensin käymään luona. Otettiin myös vähän perusasentoa ja tuo vihdoinkin osasi hakea siihen itse paremmin. Käytiin myös katselemassa lehmiä, jotka ei enää olleetkaan niin pelottavia kuin aiemmin. Vähän piti murahdella mutta oli havaittavissa pientä kiinnostusta mennä nuuskimaan niitä. Kyllä se siitä vielä!
Illalle olin ajatellut käydä taas radan toisella puolella kävelemässä, mutta suunnitelmiin tuli sitten muutos. Susanna pyysi, että kävelisin sen kanssa samaa matkaa Puhokseen päin ja kävisinkin kävellen käymässä Siwalla hakemassa paketin ja Susanna jatkaisi siitä juoksemaan. Alun epäilyjen jälkeen lähdettiin sit Vinnan kanssa Susannan matkaan ja vietävä tuo pentu on oikeesti niin mahtava ♥ Ei jahdannut autoja, repinyt hihnaa tai purrut sitä, ei purrut myöskään mua. Välillä saattoi nappasta vähän kädestä jos meni monta autoa kerralla ohi, mutta sen katson olevan tosi pieni juttu verrattuna viime kertaan kun sen kanssa käytiin tuolla kävelemässä. Viipu ei myöskään kiskonut hihnassa vaan käveli nätisti hihna löysällä koko matkan. Kaupan edessä se odotti hiljaa ja kävi maahan jopa makoilemaan (tätä ei Helmi voisi ikinä tehdä!) kun odotti että tuun takaisin.
Vinna on myös nyt pari päivää syönyt kaiken ruoan mitä oon sille antanut ja vielä namit päälle. Lyhyet perusasento+seuraamistreenit on mennyt hienosti, samoin kun ollaan juostu sen kanssa ulkona niin Vinna on ravannut nätisti.
Oon paljon oppinut uutta näiden viiden kuukauden aikana kun Vinna on ollut mun luona ja uskon että tosi paljon tuun uutta oppimaankin vielä! Jos tää meidän yhteiselo alkaisi tästä nyt liukumaan kunnolla eteenpäin. Kahden viikon päästä alkaa kunnon kesäloma kun ollaan Virosta kotiuduttu näyttelyistä ja on aika leipoa Vinnasta putkihullu ♥
Lauantaina meihin voi törmätä Joensuun KR-näyttelyssä, mennään sinne turisteilemaan. Saa tulla hihasta nykäisemään jos satutaan vastaan tulemaan!
En voi sanoin kuvailla kuinka ylpeä oon tuosta pennusta. Se on onnistunut nyt kahen viime päivän aikana osoittamaan mulle, että kyllä se vaan on tosi pätevä ja ihana pentu. Niin paljon oon joutunut hakata päätä seinään sen takia, että nyt haluun ottaa kunnolla ilon irti kun se on ollut niin ihana. Teille pitää varmaankin nyt selittää, miksi oon näin iloinen, joten aloitetaas.
Käytiin tänään päivällä radan toisella puolella kävelemässä Viipun kanssa. Neiti oli irti ja vaan kerran tuli ärsyttämään mua ja lopetti sen kiellosta. Viiku kävi myös kahlailemassa vedessä ja siitä oli kovin kivaa loikkia siellä kun siitä kuului Sellainen kiva ääni. Siitä tulee sellainen vesipeto vielä ettei mitään rajaa! Kun käveltiin siellä ja Vinna oli irti, se totteli heti kun huusin sen jatkamaan nuuskutteluiltaan matkaa tai komensin käymään luona. Otettiin myös vähän perusasentoa ja tuo vihdoinkin osasi hakea siihen itse paremmin. Käytiin myös katselemassa lehmiä, jotka ei enää olleetkaan niin pelottavia kuin aiemmin. Vähän piti murahdella mutta oli havaittavissa pientä kiinnostusta mennä nuuskimaan niitä. Kyllä se siitä vielä!
Illalle olin ajatellut käydä taas radan toisella puolella kävelemässä, mutta suunnitelmiin tuli sitten muutos. Susanna pyysi, että kävelisin sen kanssa samaa matkaa Puhokseen päin ja kävisinkin kävellen käymässä Siwalla hakemassa paketin ja Susanna jatkaisi siitä juoksemaan. Alun epäilyjen jälkeen lähdettiin sit Vinnan kanssa Susannan matkaan ja vietävä tuo pentu on oikeesti niin mahtava ♥ Ei jahdannut autoja, repinyt hihnaa tai purrut sitä, ei purrut myöskään mua. Välillä saattoi nappasta vähän kädestä jos meni monta autoa kerralla ohi, mutta sen katson olevan tosi pieni juttu verrattuna viime kertaan kun sen kanssa käytiin tuolla kävelemässä. Viipu ei myöskään kiskonut hihnassa vaan käveli nätisti hihna löysällä koko matkan. Kaupan edessä se odotti hiljaa ja kävi maahan jopa makoilemaan (tätä ei Helmi voisi ikinä tehdä!) kun odotti että tuun takaisin.
Vinna on myös nyt pari päivää syönyt kaiken ruoan mitä oon sille antanut ja vielä namit päälle. Lyhyet perusasento+seuraamistreenit on mennyt hienosti, samoin kun ollaan juostu sen kanssa ulkona niin Vinna on ravannut nätisti.
Oon paljon oppinut uutta näiden viiden kuukauden aikana kun Vinna on ollut mun luona ja uskon että tosi paljon tuun uutta oppimaankin vielä! Jos tää meidän yhteiselo alkaisi tästä nyt liukumaan kunnolla eteenpäin. Kahden viikon päästä alkaa kunnon kesäloma kun ollaan Virosta kotiuduttu näyttelyistä ja on aika leipoa Vinnasta putkihullu ♥
Lauantaina meihin voi törmätä Joensuun KR-näyttelyssä, mennään sinne turisteilemaan. Saa tulla hihasta nykäisemään jos satutaan vastaan tulemaan!
perjantai 18. toukokuuta 2012
Auspai seuraa ja juoksutustreeniä
Puoli kuuden maissa nähtiin Sannin kanssa Martinlaaksossa. Mulla oli Vinna mukana ja mentiin siis treffaamaan Kina-aussieta ja Sur-bortsua. Oli kiva nähdä Kina taas pitkästä aikaan ja voi että kun se näytti niin pieneltä verrattuna mun jättiläis-Vinnaan! Suria en ollutkaan aiemmin nähnyt ja sekin oli oikein kiva tapaus. Vinna ja Sur kovin juoksentelivat kilpaa pellolla ja kivaa oli. Vinna ei vaan oikeen meinannut pysyä Surin ja Kinan vauhdissa mukana. Kiitos Sanni kivasta lenkistä! :)
Käytin illalla jokaisen koiran erikseen ulkona ja otettiin vähän näyttelytreeniä (paitsi Helmin kanssa enimmäkseen tokoa). Parhaiten treenit sujui pennuista Martalla, sitten Vinnalla ja huonoiten Minnillä. Helmin tokotreenit meni vuorostaan oikein hyvin.
Ensin oli vuorossa Martta Mahtavin, jonka ravaaminen sujui oikein näppärästi. Seisomista pitää vielä treenata enemmän niin että itse pystyn olla ylhäällä, mutta eiköhän sekin saada sujumaan. Juoksuttaessa käveltiin niin kauan eteenpäin, että Martta vilkaisi eteenpäin -> heti palkka. Loppua kohti se alkoi ymmärtää jo, että kun käveli katse eteenpäin niin siitä seurasi palkka. Helmin kanssa menee etuliikkeet usein huonoiksi sen vuoksi, että se se tuijottaa mua silmiin, niin ajattelin että ehkä on parempi opettaa Martta ravaamaan katse eteenpäin? Kyllä Martta sen erkkariin mennessä osaa, ehkä myös seisomisen niin että mäkin seison! Niin nopeasti se oppii uusia asioita.
Seuraavana oli vuorossa Vinna, joka alun ärsyttämisen jälkeen suostui oikein hienosti yhteistyöhön ja juostiin tietä monta kertaa edes takaisin ja pätevä pentunen V olikin. Alkoi kyllä vähän ennakoimaan sitä että milloin palkkaan sen, mutta hyvin suostui ravaamaan eri mittaisia pätkiä vaikka välillä pitikin ottaa pari laukka-askelta. Näpäytys hihnalla ja pentu muisti että ainiin tässä piti ravata. Alussa sain aika paljon tapella sen kanssa siitä, että purraanko hihnaa juoksuttaessa vai ei, mutta kyllä se sitten lopulta uskoi että ei purra. Seisomista ei otettu nyt ollenkaan, sitä kerkee ottaa muinakin päivinä.
Kolmantena oli Helmin vuoro. Otettiin sen kanssa lyhyitä seuraamispätkiä ja vähän näyttelyseisomista. Osaa se vaan niin hienosti tönöttää, kunhan muistaisi näyttelyissä ja mätsäreissäkin häntää kantaa yhtä hienosti. Kun alettiin tokoilla enemmän, niin aloitettiin paikalla makaamisella yli 20 metrin välimatkalla. Suunnilleen puolentoista minuutin kohdalla Helmi heittäytyi piehtaroimaan jonkun hyvän hajun perässä, mutta kun karjaisin sille maahan niin koiruus palasi takaisin makaamaan. Jatkettiin paikkamakuuta 20s ja sitten vapautus kokonaan. Uudelleen ei otettu, vaikka ehkä olisi pitänyt.
Paikkamakuun jälkeen otettiin jääviä, maahanmenon kanssa ei mitään ongelmaa, mutta seisomista muisteltiin eka vähän. Otettiin ensin muutama toisto pelkkää paikalla seisomista ja sen jälkeen saatiin liikkeestä seisominenkin onnistumaan. Otettiin pari hyvää toistoa ja jätettiin siihen. Luoksetulo onnistui tosi kivasti. Kävelin ehkä 30 metrin päähän, kun halusin tietää pysyykö se siellä istumassa vaikka kävelisin miten kauas ja pysyi se. Laukalla juoksi koko matkan eteen istumaan ja siitä komento sivulle. Oon taas ruvennut muistuttamaan sitä tuosta eteen istumisesta, sillä vähän salaa haaveilen rally-tokokisoista ;)
Seuraamista sain vähän korjailla, sillä Helmi käveli vähän poikittain. Pitää sitäkin ottaa nyt parina päivänä jos saisi koiruuden tajuamaan sen miten se menee. Pääasiassa oli tosi kivat treenit ja Helmi oli tosi pätevä tyttö. Vähän kaduttaa, etten ilmottanutkaan sitä sitten sinne tokokisoihin, pitäisiköhän tässä kysellä vieläkö pääsis varasijalle..? Niin houkuttais nyt kun tiedän että tuon kyllä saa kisakuntoon siihen mennessä taas ja vois se ykkönen olla mahdollinen.
Neljäntenä oli vuorossa siis tooooosi iloinen Minni Hiiri. Hiiri ei oikein malttanut keskittyä aiheeseen, vaan höselsi kokoajan ja kiskoi hihnassa eteenpäin. Kun neidille huomautti asiasta se alkoi hyppiä ja pomppia ja pyöriä ympyrää iloisesti. Saatiin aikaseksi pari onnistunutta juoksutuspätkää ja annettiin sen sitten olla kerta Minni ei voinut siihen yhtään keskittyä. Otettiin sen sijaan vähän peruasentoa ja lyhyttä seuraamispätkää. Kovin se yritti siinäkin säheltää, mutta eiköhän saada vielä onnistumaan sekin!
Pitäisi Minnin kanssa treenata enemmän paikalla istumista, mutta kun tuo niin kauheesti alkaa tarjoamaan tassujaan ja ympäri pyörimisiä. Hupsis! Vinna on pennuista ainoa, ketä osaa istua lyhyitä aikoja paikallaan. Martan kanssa pitäisi kokeilla tässä vähän, sillä uskon että se voisi nopeasti tajuta sen idean.
Helmi on pureskellut kumpaakin takajalkaansa polvien yläpuolelta. Punoittavat ikävästi ja on onnistunut karvaa vähän saamaan irti niistä kohtaa. Toivottavasti auttaisi nyt kun syö taas oikeaa ruokaa (joutui syömään JV energiaa kun Helmin oma ruoka pääsi loppumaan), jos ei auta niin sitten todennäköisesti taas kipuilee.
Käytin illalla jokaisen koiran erikseen ulkona ja otettiin vähän näyttelytreeniä (paitsi Helmin kanssa enimmäkseen tokoa). Parhaiten treenit sujui pennuista Martalla, sitten Vinnalla ja huonoiten Minnillä. Helmin tokotreenit meni vuorostaan oikein hyvin.
Ensin oli vuorossa Martta Mahtavin, jonka ravaaminen sujui oikein näppärästi. Seisomista pitää vielä treenata enemmän niin että itse pystyn olla ylhäällä, mutta eiköhän sekin saada sujumaan. Juoksuttaessa käveltiin niin kauan eteenpäin, että Martta vilkaisi eteenpäin -> heti palkka. Loppua kohti se alkoi ymmärtää jo, että kun käveli katse eteenpäin niin siitä seurasi palkka. Helmin kanssa menee etuliikkeet usein huonoiksi sen vuoksi, että se se tuijottaa mua silmiin, niin ajattelin että ehkä on parempi opettaa Martta ravaamaan katse eteenpäin? Kyllä Martta sen erkkariin mennessä osaa, ehkä myös seisomisen niin että mäkin seison! Niin nopeasti se oppii uusia asioita.
Seuraavana oli vuorossa Vinna, joka alun ärsyttämisen jälkeen suostui oikein hienosti yhteistyöhön ja juostiin tietä monta kertaa edes takaisin ja pätevä pentunen V olikin. Alkoi kyllä vähän ennakoimaan sitä että milloin palkkaan sen, mutta hyvin suostui ravaamaan eri mittaisia pätkiä vaikka välillä pitikin ottaa pari laukka-askelta. Näpäytys hihnalla ja pentu muisti että ainiin tässä piti ravata. Alussa sain aika paljon tapella sen kanssa siitä, että purraanko hihnaa juoksuttaessa vai ei, mutta kyllä se sitten lopulta uskoi että ei purra. Seisomista ei otettu nyt ollenkaan, sitä kerkee ottaa muinakin päivinä.
Kolmantena oli Helmin vuoro. Otettiin sen kanssa lyhyitä seuraamispätkiä ja vähän näyttelyseisomista. Osaa se vaan niin hienosti tönöttää, kunhan muistaisi näyttelyissä ja mätsäreissäkin häntää kantaa yhtä hienosti. Kun alettiin tokoilla enemmän, niin aloitettiin paikalla makaamisella yli 20 metrin välimatkalla. Suunnilleen puolentoista minuutin kohdalla Helmi heittäytyi piehtaroimaan jonkun hyvän hajun perässä, mutta kun karjaisin sille maahan niin koiruus palasi takaisin makaamaan. Jatkettiin paikkamakuuta 20s ja sitten vapautus kokonaan. Uudelleen ei otettu, vaikka ehkä olisi pitänyt.
Paikkamakuun jälkeen otettiin jääviä, maahanmenon kanssa ei mitään ongelmaa, mutta seisomista muisteltiin eka vähän. Otettiin ensin muutama toisto pelkkää paikalla seisomista ja sen jälkeen saatiin liikkeestä seisominenkin onnistumaan. Otettiin pari hyvää toistoa ja jätettiin siihen. Luoksetulo onnistui tosi kivasti. Kävelin ehkä 30 metrin päähän, kun halusin tietää pysyykö se siellä istumassa vaikka kävelisin miten kauas ja pysyi se. Laukalla juoksi koko matkan eteen istumaan ja siitä komento sivulle. Oon taas ruvennut muistuttamaan sitä tuosta eteen istumisesta, sillä vähän salaa haaveilen rally-tokokisoista ;)
Seuraamista sain vähän korjailla, sillä Helmi käveli vähän poikittain. Pitää sitäkin ottaa nyt parina päivänä jos saisi koiruuden tajuamaan sen miten se menee. Pääasiassa oli tosi kivat treenit ja Helmi oli tosi pätevä tyttö. Vähän kaduttaa, etten ilmottanutkaan sitä sitten sinne tokokisoihin, pitäisiköhän tässä kysellä vieläkö pääsis varasijalle..? Niin houkuttais nyt kun tiedän että tuon kyllä saa kisakuntoon siihen mennessä taas ja vois se ykkönen olla mahdollinen.
Neljäntenä oli vuorossa siis tooooosi iloinen Minni Hiiri. Hiiri ei oikein malttanut keskittyä aiheeseen, vaan höselsi kokoajan ja kiskoi hihnassa eteenpäin. Kun neidille huomautti asiasta se alkoi hyppiä ja pomppia ja pyöriä ympyrää iloisesti. Saatiin aikaseksi pari onnistunutta juoksutuspätkää ja annettiin sen sitten olla kerta Minni ei voinut siihen yhtään keskittyä. Otettiin sen sijaan vähän peruasentoa ja lyhyttä seuraamispätkää. Kovin se yritti siinäkin säheltää, mutta eiköhän saada vielä onnistumaan sekin!
Pitäisi Minnin kanssa treenata enemmän paikalla istumista, mutta kun tuo niin kauheesti alkaa tarjoamaan tassujaan ja ympäri pyörimisiä. Hupsis! Vinna on pennuista ainoa, ketä osaa istua lyhyitä aikoja paikallaan. Martan kanssa pitäisi kokeilla tässä vähän, sillä uskon että se voisi nopeasti tajuta sen idean.
Helmi on pureskellut kumpaakin takajalkaansa polvien yläpuolelta. Punoittavat ikävästi ja on onnistunut karvaa vähän saamaan irti niistä kohtaa. Toivottavasti auttaisi nyt kun syö taas oikeaa ruokaa (joutui syömään JV energiaa kun Helmin oma ruoka pääsi loppumaan), jos ei auta niin sitten todennäköisesti taas kipuilee.
torstai 17. toukokuuta 2012
Näyttelyurat käyntiin
Elikkäs tänään oli Tuomarinkartanon Vinttikoirakeskuksessa kaikkien rotujen pentunäyttely sekä ryhmänäyttely ryhmille 7, 8 ja 9. Vinna kävi ensin aamusta pentunäyttelyssä nuoremmissa narttupennuissa ja Minni sitten myöhemmin ryhmänäyttelyssä, ensimmäistä kertaa junioriluokassa. Vähän pelättiin sadetta parissa otteessa, mutta onneksi oli kohtuu kiva sää koko päivän!
Ensin alkoi aussiet klo 9.30 aamulla. Tuomarina oli Tarja Löfman. Ensin kehässä kävi Of Gurrenteista Korppu ja sijoittui toiseksi, saaden KP:n. Sen jälkeen kehässä kävivät Lumo ja Ronja, joidenka jälkeen oli Vinnan vuoro. Vinna oli ihan omissa maailmoissaan, eikä meinannut keskittyä yhtään siihen mitä tehtiin. Kun oltiin kehän ulkopuolella nurmialueella treenattu juoksemista, Vinna oli mennyt kohtuu hyvin, mutta kehässä ei sitten ollenkaan. Se oli yhtä hyppypomppuloikkaa ja seisottaessakaan ei meinannut yhtään keskittyä kuuntelemaan kun olis halunnut vaan mennä omia polkujaan.
Vinna oli lopulta PEK2 ja sai KP:n, Ronja oli PEK3 ja sai KP:n ja Lumo oli PEK4 ilman KP:ta. Sinänsä hassua, että Lumo jäi ilman KP:ta, kun ne on omaan silmään niin saman tyyppisiä Vinnan kanssa. En paikalla tajunnut pyytää saada nähdä Lumon arvostelua, mutta eiköhän ne sen nettiin laita niin että pääsee näkemään :) Tuomari taisi tykätä Vinnasta paljon, kun sijoitti sen hyppypomppurotan jopa toiseksi. Itse en olis sinne päinkään sijoittanut...
Kasvattajaluokka oli KASV2 KP ja Eija esitti Viikun siellä. Sen lisäksi siellä oli tietty Korppu, Ronja ja Lumo.
Vinnan
arvostelu "Erinomaisen tyyppinen narttupentu, oikeat rungon
mittasuhteet ja sopiva luusto. Hyvä purenta, kaunisilmeinen narttumainen
pää. Oikein kiinnittyneet korvat. Hienosti täyttynyt eturinta ja oikean
mallinen rintakehä. Hieman pehmeä ylälinja. Liikkuu hyvällä
askelpituudella, vielä hieman löysästi edestä. Mukava käytös ja
oikeanlaatuinen karvapeite." Ja oli vielä rodunomainen lähestyttäessä.
Cockerikehällä oli aikataulut vähän jäljessä, mutta kahdentoista jälkeen jossain vaiheessa päästiin sitten kehään. Tuomarina oli cockereilla Matti Luoso. Kehän ulkopuolella oli kauhea stressi päällä, että saanko Minnin esitettyä oikein, mutta ainakin arvostelussa oli maininta että esitetään hyvin! Ei se ihan pieleen siis oo voinut mennä. Kun odoteltiin kehän laidassa meidän vuoroa, Minnin näyttelyhihna meinas sanoa itsensä hommasta irti ja meinas vähän jo paniikki iskeä siinä että miten esitän sen koiran siellä kehässä. Onneks joku mies tuli auttamaan mua siinä laidalla ja saatiin hihna taas pelittämään. Käytiin vielä vaihtamassa se sitten kehän jälkeen.
Minni pelkäsi aika paljonkin sitä meidän tuomaria, mut tuomari oli tosi mukava ja jutteli koiralle siinä yrittäen saada sen rohkaistumaan. Luoso kehui Minniä nätiksi tytöksi, mutta sanoi sen tarvitsevan vielä aikaa kehittyä ja se on kyllä totta. Arvostelu oli tosi hyvä ja siinä ei mainittu mitään ns. rakenteellista virhettä vaan kaikki oli sellaista mikä muuttuu kun tuo tuosta vähän vielä kasvaa ja kehittyy. Saa siis olla tosi tyytyväinen! Minnille siis tänään JUN-H. Voisin mennä tuolle tuomarille vielä uudelleenkin, kun oli tosi kiva, ehkä sitten vuoden päästä vois käydä uudelleen kokeilemassa? ;)
Minnin
arvostelu "Hyvän tyyppinen, vielä turhan ujosti käyttäytyvä
juniorinarttu. Hyvät pään linjat ja pituus, vahvuutta saa tulla lisää.
Oikea purenta. Hyvä kaula, sopiva luusto. Eturinta saa vielä kehittyä ja
runko vahvistua. Sopivat kulmaukset. Hyvä hännän kiinnitys. Pyöreä
lanneosa. Liikkuu melko hyvin. Turkki ei parhaassa kunnossa. Käytöksen
tulee tulla vielä varmemmaksi. Esitetään hyvin." Ja Minnikin oli rodunomainen lähestyttäessä.
Oli tosi kiva päästä näkemään Vinnan sisaruksia, toivottavasti päästään Millakin tässä jossain vaiheessa näkemään. Nyt on myös molempien pentujen näyttelyurat korkattu. Vinnan kanssa nyt juoksutreeniä ennen Viroa ja Minnin kanssa kasvatellaan karvoja ennen Kuopiota. Oli kiva myös päästä näkemään Minnin isä Max, joka esiintyi hienosti ollen PU4, ROP-veteraani ja vielä BIS3-veteraani (toivottavasti meni oikein).
 |
| Lumo, Korppu, Vinna ja Ronja |
Kasvattajaluokka oli KASV2 KP ja Eija esitti Viikun siellä. Sen lisäksi siellä oli tietty Korppu, Ronja ja Lumo.
 |
| Ronja ja Vinna |
 |
| Juniorinartut |
Minni pelkäsi aika paljonkin sitä meidän tuomaria, mut tuomari oli tosi mukava ja jutteli koiralle siinä yrittäen saada sen rohkaistumaan. Luoso kehui Minniä nätiksi tytöksi, mutta sanoi sen tarvitsevan vielä aikaa kehittyä ja se on kyllä totta. Arvostelu oli tosi hyvä ja siinä ei mainittu mitään ns. rakenteellista virhettä vaan kaikki oli sellaista mikä muuttuu kun tuo tuosta vähän vielä kasvaa ja kehittyy. Saa siis olla tosi tyytyväinen! Minnille siis tänään JUN-H. Voisin mennä tuolle tuomarille vielä uudelleenkin, kun oli tosi kiva, ehkä sitten vuoden päästä vois käydä uudelleen kokeilemassa? ;)
 |
| © Eija Parviainen |
 |
| © Eija Parviainen |
 |
| Lily ja Vinna © Eija Parviainen |
 |
| Lumo ja Vinna © Eija Parviainen |
 |
| Meillä leikittiin iloisella mielellä kenguruita ;) © Eija Parviainen |
keskiviikko 16. toukokuuta 2012
Pentuvaroitus
Tiedossa pentukuvia, joten varokaahan ihmiset ;) Osaavat olla aika ällöjä. ♥
Käytiin tänään junalla Kirkkonummella ja tultiin vielä junalla takaisinkin. Mukana oli Martta ja Minni, koska Marttaa piti käydä näyttämässä kasvattajalle ja Minnin&Martan kanssa on helpointa matkustaa. Käytiin ensin Susannan ja Tuiskun kanssa lenkillä ja sen jälkeen Kirsi kävi hakemassa meidät Kirkkonummen keskustasta. Poikettiin hakemaan Kirsin luota koirat kyytiin ja lähdettiin metsään kävelemään.
Päästiin koiruuksien kanssa näkemään Bodeneis H-pentue, johon kuuluu siis kaksi töpöurosta ja yksi pitkähäntäinen uros. Sen lisäksi mukana oli Martan äiti Stara, H-pentueen emä Coco sekä Geeba ja Känkkä. Oli kiva päästä näkemään pentuja ja pääsi myös Martta kasvattajan luo näytille.
Käytiin tänään junalla Kirkkonummella ja tultiin vielä junalla takaisinkin. Mukana oli Martta ja Minni, koska Marttaa piti käydä näyttämässä kasvattajalle ja Minnin&Martan kanssa on helpointa matkustaa. Käytiin ensin Susannan ja Tuiskun kanssa lenkillä ja sen jälkeen Kirsi kävi hakemassa meidät Kirkkonummen keskustasta. Poikettiin hakemaan Kirsin luota koirat kyytiin ja lähdettiin metsään kävelemään.
Päästiin koiruuksien kanssa näkemään Bodeneis H-pentue, johon kuuluu siis kaksi töpöurosta ja yksi pitkähäntäinen uros. Sen lisäksi mukana oli Martan äiti Stara, H-pentueen emä Coco sekä Geeba ja Känkkä. Oli kiva päästä näkemään pentuja ja pääsi myös Martta kasvattajan luo näytille.
 |
Pennut kasvaa
 |
| 27vk, 51½cm/17,5kg |
 |
| 11kk, 39cm/11,3kg |
 |
| 11kk, 39cm/11,3kg |
 |
| 19½vk, 25½cm/6,6kg |
 |
| 9v 4kk, 30½cm/10,5kg |
 |
| 9v 4kk, 30½cm/10,5kg |
maanantai 14. toukokuuta 2012
Agilitytähdet
Jos Minni ei ikinä tuu näyttelyissä loistamaan, niin sitten se tulee ainakin agilitykentällä! Se oli tänään niin super. Ajattelin ettei me varmaan muuta kun putkea voida tehdä, mutta tajusi pian hyppyjenkin idean. Eihän se vielä niille irtoa kunnolla, mutta kun vähän treenaa niin siitä tulee loistotyttö :) Tehtiin pientä putki-hyppy pätkää sekä myös putki-hyppy-hyppy pätkää ja kokeiltiin puomia neljästi (hyppäsi kerran alas).
Vinnan kanssa tehtiin putki kahdesti ja tokoiltiin vähän. Kyllä siitäkin vielä pätevä agikoira tulee. Martta sai syödä namia tassut putken sisällä ja räksyttää tolpassa. Siinä se olikin ihan omiaan ;)
Kiitos Nea tosi paljon, että tulit hakemaan meidät mukaan aksailemaan! Minnin hyppykuvat on Nean ottamia.
Alle myös vähän muitakin kuin aksakuvia.
Kiitos Nea tosi paljon, että tulit hakemaan meidät mukaan aksailemaan! Minnin hyppykuvat on Nean ottamia.
Alle myös vähän muitakin kuin aksakuvia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)