Mätsäri ja agility 12.6 Ojangossa

Eli käytiin eilen mätsäilemässä ja agiliitelemässä ojangossa hienoin tuloksin..

Aamulla oli herätys 6.20, kun bussi meni jo 7.15 ojankoon päin. Oltiin Miran kanssa agilityepiksissä radalla töissä ja paikanpäällä piti olla jo kahdeksalta. Kristiinan kanssa sovittiin edellisenä päivänä, että hää lähtee mukaan koiran taluttajaksi ja hyvä vaan että lähtikin, en ois ikinä pärjännyt niiden hullujen hurttien kanssa ilman sitä. Kristiina oli jo Hakunilassa pysäkillä odottelemassa kun meidän bussi tuli ja siitä jatkettiinkin matkaa kävellen kohti ojankoa.
Aluksi meinattiin oikoa pellon poikki, mutta hyi että se oli märkä, joten päätettiinkin mennä nätisti vain kuntoratoja pitkin. Ja se oli kyllä hyvä ratkaisu!
HSKH:n kentille päästessä siellä oli jo porukkaa jonkin verran laittelemassa paikkoja kuntoon, eikä siinä mennyt kauaakaan kun me päästiin rakentamaan rataa Anne Viitasen neuvoessa. Vaikka Kristiina ei ollut töihin ilmoittautunut, pääsi hänkin rakentamaan rataa seurana, kun työvoimaa oli niin vähän paikalla.
Rataa rakentaessa yhtäkkiä Helmi juoksee innoissaan radalle jeejee nyt agitellaan ja siinä mä sitten olin ja pelkäsin pahinta.. Koiran kanssa takaisin häkille päin jännittäessä oliko se vain avannut vetoketjun, vai tullut siitä läpi..eikös se koira sitten ollutkin raapinut itsensä ulos sieltä! Olisin voinut itkeä siinä vaiheessa kun tajusin sen oikeasti tulleen läpi siitä. Ei kun koira tolppaan kiinni ja takaisin rakentamaan rataa..
Kristiina pääsi koiran hihnan päähän siksi aikaa kun me oltiin radalla töissä, ja kun oli meidän vuoro mennä radalle niin äkkiä hakemaan koira ja nameja. Minikisaavia oli neljä koirakkoa, kaksi muuta Helmin ja Taon lisäksi. Me mentiin toisina radalle ja Mikaela Taon kanssa kolmansina.
Paria pientä kommellusta lukuunottamatta rata meni mun mielestä ihan hyvin, eikä ollut kaatunut niihin kohtiin joihin olin pelännyt. Kielsin Miraa lahjomasta Helmiä nameilla ennen kuin mentiin ratatyöntekijöiksi, mutta eipä hää kuunnellut.. Siinä kolmanneksi viimeisellä esteellä Helmi huomaa että hei tossahan on toi täti keneltä saa paljon nameja tekemättä mitään! Hupsan heijaa koira lähti juoksemaan Miraa kohti, mutta tuli karjaisulla hyvinkin pian takaisin - mutta 5 virhepistettähän siitä tuli. Siinä sitten sihahdin Miralle että hää on kuollut kunhan pääsee radalta pois. Mikaelalle ja Taolle tuli hylly keinulta, kun Tao juos keinun läpi ja Mikaela sitten päätti varuiksi palauttaa sen keinulle.
Palkintojen jaon aika kun tuli, niin Sanni oli kerennyt jo tuomaan Kinan mulle ja oli ollut miljoona sadekuuroa ja kaikki oltiin ihan läpimärkiä. Me oltiin sitten kolmansia, neljästä koirakosta ja Kinakin pääsi mukaan palkintokuvaan joka näkyy sitten alla muiden kuvien kanssa.

Mätsäri alkoi sitten vähän yli kaksitoista ja sinne ilmoitin Helmin että Kinan. Sitähän varten se Kina oli mukaan otettu, että pääsisi sen kanssa kehässä käymään! Ensimmäiseksi menin Kinan kanssa kehään ja pienten kehässä jäätiin odottamaan että me päästäisiin kehästä pois Kinan kanssa että pääsisin Helmin kanssa kehään. Ennen Kinan kanssa kehään menoa likka veti näyttelyhihnan rikki, joten ei kun Helmin ketjupanta kaulaan ja nlyhihna siihen kiinni ja kehään!

Isojen tuomari tykkäsi Kinasta, kehui että se pitää hyvin kontaktia, vaikka liikkeessä näin peitsaakin. Kehui että me päästään sen kanssa vielä tosi pitkälle ja kyseli harrastanko sen kanssa jotain muutakin. Kun sitten kerroin, ettei ole mun koira mutta sen omistaja kyllä harrastaa, tuomari vähän ihmetteli ja sanoi että se käyttäytyy ihan niin että se oisi mun koira ja että meidän yhteistyö on ihan täydellistä. Tuomari sanoi, että ois mielellään antanut molemmille punaisen nauhan, mutta meille tällä kertaa sininen.

Pienten kehän tuomari odotteli meitä siellä ja päästiinkin siis suoraan kehään. Helmi toimi hyvin ja kuuntelikin mua tosi nätisti, vaikka välillä koittikin istua.. Liikkeessä se pari kertaa meinas lähteä laukkaamaan mutta käskyllä sitten muutti takaisin raviin.
Meille tuli sitten punainen nauha, tuomari ei sanonut yhtään mielipidettään koirasta jota olisi kyllä halunnut kuulla..

Siinä sitten jännitettiin, että kerkeänkö molempiin nauhakehiin ja kyllähän mä lopulta kerkesinkin, vaikka niillä oli kauheeta sähellystä palkintojen kanssa ja pienillä sinisten nauhakehä kerkesikin jo alkaa ennen kuin pääsin Kinan kanssa kehään.
Sinisten nauhakehässä Kinan kanssa huomasin, että hei siellähän oli vaan 4 koiraa, joten me sijoituttaisiin! Veikkasin sitä neljättä tai kolmatta sijaa meille.. Tuomari halusi liikkeet katsoa jokaiselta koiralta vielä kerran läpi, ja koitin Kinan saada menemään kunnolla, vähän heikoin tuloksin kylläkin.
Kun kehäsihteeri huusi että pointteri oli neljäs, järkytyin suuresti. Me ei oltukaan vikoja! Kolmannen koirakon huutaessa järkytyin uudelleen, me ei oltukaan kolmansia! Jännitys tiivistyi, oltiinko me ekoja vaiko tokia. Jokin terrieri huudettiin toisiksi, me oltiin sinisten ekoja Kinan kanssa! Tuomari tuli kehumaan ja sanoi, että me päästään vielä pitkälle. Palkinnoksi saatiin pokaali, pussi royal caninin maxi-junior ruokaa ja jokin askelmittari radiolla. Me mentäisiin BIS-kehäänkin!

Helmin kanssa nauhakehään mennessä tuomari katsoi sielläkin uudelleen liikkeet ja pudottikin meidät lopulta ensimmäisinä kuudesta koirakosta. Seuraavaksi kehästä lähti Cilla-seropi ja kehään jäi Repe kolmen mäyräkoiran kanssa (huomaako kukaan, että kyseessä oli mäyräkoirakasvattaja? :"D). Repe oli lopulta punasten kolmas koirakko, ja Mirahan vielä väitti etteivät ne sijoitu!

BIS-kehään mennessä jännitti ihan kauheasti, oletus oli että sielläkin sijoitetaan vain 4 koiraa kahdeksasta. Lopulta sieltä sijoitettiinkin kaikki koirat, Kina oli BIS-kehässä kuudes koira! Kyllä siinä oli likasta tosi ylpeä. Palkinnoksi saatiin sieltä jokin ihme tasku, missä oli 10 laastaria..
Lopullinen tulos Kinalla siis SIN1 BIS6!! Helmillä agilitystä minikisaavista se 3. sija ja PUN ei sijoitusta.

Kiva päivä oli, ilman Kristiinaa ei oltaisiin varmaan ikinä selvitty Tikkurilaan asti sieltä. Kiitos tosi paljon Miralle, Kristiinalle ja Mikaelalle seurasta!! Ja tietenkin Sannille siitä, että sain ylipäänsä ottaa Kinan sinne mätsäilemään! :)

Helmin kanssa agilityn palkintojen jaossa, juuri
palkintopallilta astuttu alas. Kinakin pääs palkintokuvaan, kun en tajunnut jättää sitä Kristiinalle.
















Kinan kanssa kehässä, antoi nätisti katsoa hampaat, vaikka mä vähän pelkäsinkin että se vetää pään pois.

















Toisessa kuvassa Kina meni kerrankin nätisti juoksuttaessa, vaikka kävellen meninkin ja pidin katsekontaktia.

















Kinan kanssa BIS-kehässä, kerrankin likka seisoi, eikä koittanut istua, mennä maahan tai antaa tassua. Se seisominen oli vaan niiiin tylsää puuhaa. :)







Kina henkivartioidensa kanssa. Tao ja Taavi, nämä kaksi pelottavaa mustaa isokokoista pelottavaa henkivartijaa, seurasivat tyttöä ylpeästi minne neiti ikinä keksikään mennä!

kirjasto, posti, faunatar...

Käytiin sitten eilen Miran ja Repen kanssa lenkkeilemässä, aluksi poikettiin kirjastossa palauttelemassa kirjoja ja tämän jälkeen mentiin käymään postissa viemässä multa polluxin paketti sinne ja Mira vei jotain äitinsä kirjeitä.
Sen jälkeen käveltiin sitten faunatarelle, jossa ihasteltiin kaikkea mahdollista ja katseltiin koirille pantoja ja valjaita. Mietittiin miltä Helmi näyttäisi Hurtan panta, hihna ja takki päällä.. Mehän mentiin sinne vain ja ainoastaan ostamaan Helmille jotain nameja, kun ne oli päässeet taas loppumaan..hupsis! Lopulta sieltä sitten lähtikin jotain ruotsalaisia koiran nameja mukaan, mihin Helmi onkin nyt ihan hullaantunut.

Tänään ja eilen ollaan otettu Tupen kanssa nyt kauheesti tokoiluja, enimmäkseen kapulan pitoa ja noutoa. Tupen mielestä kun on paljon kivempaa napata kapula ja juosta karkuun, kuin antaa se mulle sen jälkeen.. Mut ehkä sekin vielä joskus oppii! Vaatii vaan aikaa.. Helmin kanssa koitin kapulan pitoa treenailla, niin eipä se vapaaehtoisesti sitä suuhunsa ottanut, tuskin tulee ikinä ottamaankaan. Plääh.
Opetin Tupelle tänään toisen tassun antoa. Oikean tassunhan se osaa jo antaa, kun sille sanoo 'tassu', tänään sitten treenailtiin vasemman tassun antoa sanalla 'toinen' ja likkahan alkoi tajutakin sen! Välillä nosti tassun ilmaan, mutta välillä sitten tuijotti tyhmänä että siis mitä pitää tehdä en mä tajuaaa. On se vaan vähän höppänä.