Mökkeilyä

Me oltiin sitten viikko pois kaikesta sivistyksestä, keskellä ei mitään. Lähdettiin siis maanantai-aamuna autolla ajamaan kohti Karjalohjaa, jossa Tesniemessä sijaitsikin meidän vuokramökki, jonne suunnataan seuraavan kerran sitten syksyllä.

Tupesta paljastui kunnon vesipeto, ja Helmikin yksi päivä hyppäsi itse laiturilta veteen - kaikki ihmiset olivat vedessä ja Helmiraukka vikisi laiturilla, ja molskis hauvaraasu olikin sitten vedessä! Äkkiäpä Helmi ui rantaan, eikä kyllä sen jälkeen hypännyt enää laiturilta, vaikka vahtikin ettei kukaan huku..
Tupe olikin oikea pelastuskoira, kun joku oli vedessä, se vaikka hyppäsi sen päälle pelastamaan tätä, kunhan vaan pääsi itsekin veteen. Kyllä se pari kertaa mut vähän pidemmältä veti takaisin rantaan, kun siitä otti kiinni. Kunnon vesipelastaja siitä vielä tulee, kunhan oppii että kun käsi heilahtaa vedessä, siitä ei napata kiinni ja luulla että se on keppi..

Torstaina, perjantaina ja lauantaina käytiin koirien kanssa vähän kävelemässä. Tesniementielle vei sellainen isompi tie, puujärventie, joka oli 5-7 kilometriä pitkä. Torstai-iltana kävelin Helmin kanssa sen melkein päätyynsä ja vielä takaisinkin, perjantai-iltana kävelin sen Tupen ja Helmin kanssa päätyyn asti ja vielä takaisinkin & lauantai-iltana käveltiin se päätyyn asti ja melkein takaisin mökille (pienen välikohtauksen vuoksi äiti tuli hakemaan meidät autolla takaisin mökille). Siinä tuli sitten yli 20 kilometriä käveltyä parin päivän sisään, kuntoiltua tuli parin viikon edestä! Kyllä sen koirissakin huomasi, kun molemmat väsähtivät täysin.

Tupen kanssa oli kiva tokoilla sitten, kun se oli väsytetty ensin täysin. Silloin se jaksoi paremmin keskittyä, kun ei häseltänyt niin paljoa. Sain seuraamistakin opetettua vähän eteenpäin, koira kulkee jo oikeen nätisti imuttamalla sivulla, vaikka välillä meinaakin vähän hyppiä ja pomppia. Me aletaan Tupen kanssa kumpikin oppia!
Helmin kanssa otettiin vähän paikallamakuuta ja pieniä seuruupätkiä, loma on aina lomaa, mutta Helmillä se tietää vaan enemmän ponnisteluja. Voi sitä raasua..

Lauantaina löytyi Helmistäkin sen elämän ensimmäinen punkki! Silmän yläpuolelle oli ilmestynyt punkki, jonka Anneli sitten tänään irroitti siitä, vaikka haastavaa se olikin ilman punkkipihtejä - se punkki olikin tiukkaan kiinni! Helmi oli nätisti paikallaan, kun sähellettiin sen punkin irroittamisen kanssa vaikka miten kauan, aina kuonosta irti päästäessä käänsi päätä pois, mutta antoi nätisti ottaa siitä taas kiinni.

Tänään käytiin sitten Elinan ja koirien (Anni&Nelli) kanssa lenkillä, käytiin koirapuistossa, jossa Helmi pääsi taas ärisemään kunnolla, sekä käveltiin ihan muuten vaan sellanen pieni hihnalenkki. Oli kiva saada lenkkiseuraa, yksin kun tuolla ei liiemmin jaksa kävellä.
Tiistaina lähdetään ehkä agittelemaan Elinan kanssa ja torstaina olisikin agilitymöllit, sunnuntaina sitten ois gööttierkkari, kauheesti ohjelmaa yhdelle viikolle!