Lunta sataa ja D on ihan onnensa kukkuloilla, kun talvi tulee (omistaja ei ole ihan samaa mieltä näin lumimyrskyn ja sähkökatkojen keskellä). Tänään Danskulla oli leikkitreffit 5 kuukautta vanhan spk-Lunan kanssa. Näiden kahden leikit lähinnä koostuu siitä, että Dans juoksee karkuun ja Luna jahtaa. Lopulta toinen väsyy ja treffit oli siinä. Ehkä ne sais painileikkejäkin aikaan kunhan Luna kasvaa vähän isommaksi!
Välillä on vaikea ymmärtää pienen saksalaisen ajatusmaailmaa. Mut ehkä vaan uskotaan siihen, että se on sisäisesti vain oikein viisas. Ovela ainakin. Se on keksinyt alkaa huijaamaan joissain tilanteissa olevansa oikein pieni saksalainen, jolle on opetettu asiat ihan eri tavoin kun mitä mä luulen. Ja sit kun muistutetan, ettei asiat oikeesti hei mene noin, niin ollaan ihan pientä saksanpaimenkoira, jota maailma vaan aina kohtelee kaltoin.
Hirmuisen nopeasti tuo oppii ja sen kanssa on tosi kiva treenata, kun se on aina niin hyvin mukana kaikessa tekemisessä. Välillä se on aina herkkis ottamaan palautetta vastaan, mut aina se parhaansa yrittää ja on niin ihana täysiä yrittäessään ♡ Ja kun se vielä nimenomaan tekee töitä mun kanssa ja vielä mulle. Parasta on jos saa paaaljon kehuja ja rakkautta, vielä huipumpaa siitä tekee se, jos voi saada vielä oman kivan pallon ;)
Mut hiljaa hyvä tulee, eikös niin? Mut taas ollaan saatu roppakaupalla hyviä vinkkejä, joilla asiat varmasti tulee ratkeamaan :) Mut ei meillä mitään maatamullistavia ongelmia olekaan enkä usko tulevankaan. Kyllä tuo vaan niin omalta edelleen tuntuu ♡ Sitä mä taidan tänne joka kerta kirjoittaakin, mut ei kai sitä liian montaa kertaa voi ikinä todeta? Oma koirahan on aina paras ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Pidetäänhän viestit asiallisina kiitos! :)