epätoivoinen yritys aktivoitua

Ollaan siis treenitaukoiltu, kuten edellisestä postauksesta kävi ilmi. Viime viikolla kokeiltiin pitkästä aikaa sitä hakua onnistunein tuloksin sekä nyt jälkeä! Kahtena eri päivänä tein Vinnalle metsään jäljen ja nyt pitää heti todeta, että mun täytyy merkitä ne jäljet seuraavalla kerralla!

Vinna rakastaa yli kaiken metsäjälkeä. En tiedä olisiko haku omalta osaltaan vaikuttanut siihen, koska Vinna on todella paljon ottanut maasta hajua. Tein Vinnalle ensimmäisellä kerralla vain n. 40 metrin jäljen, jotta saisi katsottua muistaako se edes koko juttua. Ja mitä tekee koira jäljen päässä? On selkeästi pettynyt, kun jälki loppui siihen eikä enää jatkunut.

Seuraavalla kerralla tein n. 60 metrin pituisen jäljen ja Vinna niin hienosti meni sitä. Ainoa juttu, että mä yritin pilata sen jäljestyksen. Olin ihan varma, ettei se mun tekemä jälki mennyt siitä, mistä Vinna halusi mennä. Odotin, että se etsisi oikean kohdan, mutta ja mitä vielä. Se haisteli vähän ympärilleen ja keskeytti paineistuessaan. Sen jälkeen mietin hetken meidän pinkkiä namikippoa siellä jossain metsässä ja päätin että pakko se on siihen koiraan luottaa kun en itsekään tiedä missä se jälki menee.. Ja kun sanoin uudelleen koiralle käskyn lähteä etsimään, niin sehän lähti! Ja oikein hienosti seurasi jälkeä. Kerran se taisi mennä itsekin hukkaan ja selkeästi pyöri ja etsi jälkeä, mutta löysi kuitenkin takaisin jäljelle.

Vinna paineistuu peltojäljellä, mutta metsässä se menee ihan eri tahtiin. Se oikeasti tykkää siitä ja sillä on halu edetä jäljellä. En tiedä miks näin peltojäljellä, mutta ehkä se on se, kun kuljen niin lähellä sitä. Metsässä se saa työskennellä ns. omaan tahtiinsa.

Eilen päätin illalla kokeilla, miten Vinna tokottaa tauon jälkeen. Mulla ei ollut mitään odotuksia sen suhteen, enkä halunnut edes kuvitella mitä meidän treenit tulee olemaan. Pitänee tähän väliin sanoa, että nykyään vaadin Vinnalta ennen ruokailua paikallamakuun (meidän paikallaolo on täysin murusina, Vinna ei pysy siinä enää juuri ollenkaan) tai sivulle tulon ja lyhyen seuruupätkän. Ruokakuppi on sen aikaa jossain lattialla palkintona. Jos haen Vinnan ulkoa sisälle ja se käy ihan kierroksilla, sen pitää rauhoittua ja tulla perusasentoon ja sen jälkeen päästän sen vasta sisälle. Minä menen meillä ulko-ovista ensimmäisenä sisään ja mun sängyssä ei leikitä millään. Joko koirat on siellä vuorotellen tai sitten molemmat rauhassa.

Mutta siitä eilisestä tokoilusta: Vinna oli hieno tokopiski. Tehtiin lelun kanssa tosi kivoja seuruupätkiä, luoksetulo, liikkeestä seisomisia sekä lyhyt paikkis. Ja leikittiin lelulla ihan hirmuisen paljon! Seuruut meni siis todella kivasti, luoksetulossa se ei ensin meinannut jäädä paikalleen istumaan, mutta toisella käskyllä jäi. Se tuli vauhdilla luokse, meinasi juosta mua päin ja tuli perusasentoon. Päinjuokseminen pois niin se ois täydellinen! Liikkeestä seisomisessa Vinna ei ensin meinannut pysähtyä seisomaan. Toisella käskyllä jäi vasta ja kun olin palaamassa takaisin luokse alkoi ravistaa itseään ja liikkui muutamia askeleita. Tehtiin sitä muutama toisto ja sen jälkeen sekin sujui tosi kivasti. Paikallamakuussa jätin sille eteen palkan ja vapautin sen sitten lopuksi sille palkalle. Tämän jälkeen mietin, että voitaisiin ottaa takapalkka paikkikseen käyttöön, se voisi toimia Vinnalla.

Lukiolla meillä on koeviikko menossa ja tänään aamulla kävin tekemässä siellä Ruotsin kokeen ja puoli yhden aikaan pitäs mennä vielä matikan kertaustunneille. Huomenna sitten matikan koe ja se ois siinä! Tämän lukuvuoden ensimmäinen lukiojakso nimittäin! :) Toivon todella, että kokeet ois menneet läpi, mutta saapas nähdä. Vähän epäilen tiettyjen aineiden kohdalla.