vuoden ensimmäinen jälki

Tehtiin kevään eka jälki viime viikolla. Dansku jäljesti hyvin, ei ehkä peltojäljelle tarpeeksi tiiviisti kuono maassa. Metsässä ei niinkään haittaa jos se kuono sieltä maasta irtoaa, mutta pellolla olisi suotavaa, että se olisi siellä maassa. Kerran tuo koira muuttui epävarmaksi ja tuli kysymään multa että hei miten tehdään, mutta sen jälkeen jäljesti loppujäljen hyvin ja vaikka hukkasi kerran jäljen niin löysi sen uudelleen hienosti. Jäljen varrella oli yksi esine, jonka D ilmaisi hyvin. Tästä syttyikin palo jäljestämiseen taas, mutta katsellaan nyt ;)

Lauantaina olisi tokokoe. Danskun noudon kanssa on ollut ongelmia, mutta tänään saatiin taas kivoja treenejä sen suhteen. Kaukot ja luoksarin stoppi on toimineet nyt viime päivinä, mutta se nouto aiheuttaa itselle harmaita hiuksia.. Voi olla, että nollataan se kisoissa lauantaina, mutta sen jälkeen meillä onkin aikaa reenilöidä sitä vaikka miten pitkään ja katsella ylempienkin luokkien liikkeitä. Kisaamisia katsellaan sitten sen mukaan miten liikkeet kehittyy, vielä meillä on aikaa ennen elokuun sääntömuutosta :)

Noudossa meillä on ollut siis palautuksen suhteen ongelmaa ja olen pätkinyt noutoa osiin uudelleen. Nyt meillä on loppuun pallopalkka, joka on selkeesti ollut se superjuttu tässä. Palautuksessa Danskun motivaatio on ollut nolla, sillä ei ole ollut selkeästi tarpeeksi kivaa loppupalkkaa ja hyötyä siitä kapulan palauttamisesta. Noudosta on alkanut tulla vähän tylsä liike, vaikka innoissaan se kapulan aina hakee. On ruvennut kuitenkin a) sylkemään kapulan mun jalkoihin tai b) palauttamaan sen mun selän taakse (eli menee selän taakse istumaan kapula suussa palautuksessa). Vähän mielenkiinnolla odotan miksi tämä kehittyy kokeeseen mennessä.

Kaukoja olen stressannut, mutta nyt saanut taas todeta että kyllä tuo koira osaa. Seuraamisissa se ei poikita niin vahvasti ja tänään viimeksi kiinnitin huomiota siihen, kun se teki pitkää pätkää hiljaa. Alkuun piippaili, mutta sen jälkeen mentiin hissun kissun. Siitä olen ylpeä <3 p="">
Tänään käytiin Danskin ja Danskin entisen omistajan kanssa lenkillä. Oli ihana nähdä tuota koiraa vanhassa tutussa porukassaan ja silti samalla huomata että on siitä vaan tullut mun koira. Olen ihan tajuttoman kiitollinen siitä, kun sain itselleni tuollaisen helmen. Se on todella mahtava koira, sopii omaan käteen täydellisesti ja tykkään tehdä sen kanssa ihan mitä vaan. Oli se tekeminen sitten hihnalenkkeilyä, sisällä löhöilyä tai treenailua. Se on aina niin mukana kaikessa ja tykkää kaikesta mitä sille vaan ehdottaa. Edelleenkin sitä vaan ihmettelee, että niin tuollainen yksi pieni tähti yllättäen saapui mun elämään ja yhtä yllättäen varasti mun sydämen. Se on niin huippu tyyppi.

2v 11kk

Huomenna käydään Danskin kanssa hakemassa Pikku-Tiitiäinen Pöytyältä ja siitä alkaa pienen Tiitin matka kohti Kannusta ja meidän laumaa. Tiitin alusta-arkuus tuntuu pahentuneen, joten se tulee taas määrittelemättömäksi ajanjaksoksi siedätyshoitoon meidän laumaan. Aksaillaan, yritetään sosialistua ja keksitään kaikkea kivaa pienen Tiitin päänmenoksi :) Meidän laumasta löytyy aina tilaa yhdelle pienelle Tiitiäiselle.