Tokoa Seinäjoella

Työpaikalta saaduille smartumeille piti vuoden lopussa keksiä jotain käyttöä. Seinäjoella on Lakeuden koiraurheilukeskus, Hau Hau Champion -areena, jonka kenttiä saa vuokrata käyttöönsä ja sinne sai käyttää myös smartumeita. Näin ollen tein reilut 10 kenttävuokraa. Saavutus olisi, jos jokunen niistä tulisi edes käytettyä!

Viime viikon maanantaina oli meidän ensimmäinen kenttävuokra. Danskulla on juoksut, joten se sai jäädä kotiin ja otin göötit mukaan. Vasta ensimmäisen kenttävuokran jälkeen minulle selvisi, että juoksunarttu on myös tervetullut hallille pöksyt jalassa. Hallissa ei saa viettää ylimääräistä aikaa, mutta oman suoritusvuoronsa verran saa käydä tekemässä pöksyjen kanssa.

Tein Toivon kanssa vähän seuraamista ja paikallamakuuta. Nessan kanssa katsekontaktia, perusasentoa, seuraamista ja maassa pysymistä. Toivolla oli liikaa hajuja haisteltavana eikä sen kanssa puuhaamisesta meinannut tulla mitään. Tekonurmimatto kaikkine hajuineen oli liikaa ja hajujen haistelu oli paljon palkitsevampaa kuin minun ja ruuan kanssa touhuaminen.

Viime lauantaina oli sitten jo meidän toinen kenttävuokra. Sinne otin mukaan Danskun juoksupöksyineen treenaamaan tokoa ja Nessan ihmettelemään meidän treeniseuraksi saapunutta Usvaa. Oli hämmästyttävää kerrankin olla jossain niin, että siellä on ylimääräinenkin koira ja vielä sellainen, joka on tullut meidän kanssa treenaamaan. Jokseenkin harvinaista.

Dansku pääsi tekemään alkuun paikallaoloa Usvan kanssa. Otettiin ensin paikallamakuu ja minä

menin istumaan sermin taakse piiloon. Dansku pysyi hienosti, mutta luokse palaamisessa meinasi ennakoida aina istumisen. Yritin päästä muutaman kerran tekemään niin, että palkkasin sen maahan ja vapautin suoraan sieltä. Paikallamakuun jälkeen kokeiltiin myös paikallaistumista. Se osoittautuikin pidemmällä ajalla haastavaksi, sillä Dansku olisi mieluusti käynyt maahan makaamaan. Kun itse ymmärsin helpottaa sitä koiraan nähden, niin saatiin onnistuneitakin paikallaistumisia. Helpotuksen tein niin, että palkkasin Danskun lyhyemmällä ajalla istumaan muutaman kerran.

Sen lisäksi saatiin tehtyä Danskun kanssa hiljaisia seuraamispätkiä ja perusasentoja. Yritettiin myös tehdä kosketusalustalla ruutua. Alkuun Danskulla ei ollut taas mitään käsitystä siitä, että mitä sen tulisi tehdä. Tehtiin helppoja alustalle menoja, niin päästiin haukkumisesta toimintaankin.

Nessa sai tehdä katsekontaktia, maahanmenoa, vähän lällyttelyseuraamista ja perusasentoja. Kun olen alkuun alkanut tehdä minkäänlaista tokoa Nessan kanssa, se ei ole millään halunnut tulla oikealle perusasentopaikalle: se oli mahdotonta saada jalan viereen, saatika istumaan. Edelleenkin sen perusasento on väljä ja se saattaa välillä tulla vinoon. Kuitenkin huima edistys siitä, kun se ei halunnut istua sivulle ollenkaan.

Kovinkaan paljoa en ole Nessan kanssa mitään tehnyt, etenkään siihen nähden että se täyttää 2v jo parin kuukauden päästä. Vähän jotain pientä, nyt lähiaikoina juuri enemmänkin. Katsekontaktiharjoittelu on ollut sille oivaa, ei olla aiemmin tehty sitä kuin ruokakupilla vain ja se on kuitenkin tällaista ihan "perusjuttua".

Nessa 1v 9kk