mätsäilyä

Käytiin sitten tänään mätsäilemässä Koneen kentällä Mukkiniemessä. Kun 8.45 lähdettiin kotoa, tuntui että kaikki lähtee menemään vähän huonommin..oltiin aikataulusta jäljessä, kun Miran piti käydäkin lataamassa bussikortti. Tultiin kuitenkin pysäkille 10 minuuttia ennen junan tuloa, joka oli täysi yllätys. Tosin se saattoi johtua siitä, että Miran äiti vei minut, Helmin, Miran ja Repen Koivukylän asemalle. Siinä kerkesi hyvin ladata sen bussikortinkin, nyt siihen oli tullut uutta infoa seteleiden laittamisesta niihin koneisiin..
Päästiin junalla Tikkurilaan, josta poimittiin Kina matkaan ja jatkettiin matkaa kohti Pasilan asemaa. Pasilassa kamalalla kiireellä rullaportaat ylös, ja koitettiin löytää ulospääsyä sieltä rakennuksesta...oli se kyllä aika kamalaa, kun oli 6min bussin menoon. Lopulta löydettiin ulos ja lähdettiin täysin väärään suuntaan juoksemaan bussipysäkille..hölkättiin sitten koirien kanssa toiseen suuntaan ja sielläpä 58B seisoi pysäkillä ja kello olikin sen 9.42, milloin meidän bussin piti mennä siitä. Kauhealla kiireellä juostiin siis bussiin, joka meni Itäkeskukseen päin. Senhän piti olla oikea bussi kerta meidän bussi meni 9.42...bussissa selvisi, että oltiin väärään suuntaan menevässä bussissa, ja heti seuraavalla pysäkillä jäätiinkin veke. Bussista nähtiin sitten, että hupsis tossa meneekin siihen toiseen suuntaan se 58B ja niitähän meni 30 minuutin välein, jollei tunninkin kun oli aamu.. Jo siinä vaiheessa tuntui, että tämä päivä alkoi menemään ihan väärään suuntaan....eikä se suunta ollut hyvä.
Jäätiin bussista pois, ja toiseen suuntaan menevä 58B oli juuttunut liikennevaloihin, tultiin Miran kanssa sitten siihen tulokseen, että koitetaan keretä siihen bussiin, kamalaa juoksua siis pysäkille päin. Bussi pääsi meidän tien ylityksen jälkeen valoista pois ja pysähtyi kuin pysähtyikin pysäkille. Kuski sitten hihkaisi meille Töölön tullin kohdalla, kun meidän piti jäädä pois.
Kun 58B sitten odotti liikennevaloissa, meni 4 numeron ratikka meidän silmien edestä..tuntui ettei se voinut enää olla totta. Kun se ratikka sitten jäi valoihin kiinni ja me päästiin bussista ulos, kamalaa juoksua bussin edestä ratikkapysäkille ja juuri kerettiin sitten siihen ratikkaan kyytiin! Siinä vaiheessa rupesi miettimään, että mikä hyvän tuurin aalto meidän ylle on iskenyt :"D
Ratikassa olikin tuttuja, Leia-portugeesi omistajineen ja Onni-kotikissan omistaja. Siitäpä saatiin sitten matkaseuraa Koneen kentälle, jonne tuskin oltaisiinkaan löydetty perille ilman heitä...kiitos suuri siis!

Mätsäripaikalle saapuessa paikalla oli Noora&Aake + pari muuta henkilöä, pääjärkkäri puuttui kokonaan paikalta - oli nukkunut pommiin..ei mennyt kauaakaan, kun porukkaa alkoikin tulvimaan paikalle ja saatiin homma luistamaan. Möllitokon aloituksen kanssa oli jotain ongelmia, mutta sekin lähti siitä sitten toimimaan.
Kun me lopulta päästiin sitten ikuisuus sen jälkeen ensin Kinan kanssa kehään, saatiin sininen nauha. Meidän parina oli Dina-pinseri ja Linda. Kina oli vallan riemuissaan kun piti juosta ja laukkaamaan se meinasi yltyä enemmänkin, mutta sain sen välillä ravaamaan nätistikin. Seisominen meni kyllä hyvin, ei voinut olla kuin tyytyväinen. Oli se tosi hyvä suoritus siihen nähden, ettei me paljoa olla treenailtu.
Helmin kanssa kehään mennessä saatiin myös sininen nauha, siinä oltiin cockerspanielia vastaan. Helmi meni tosi nätisti ja tuomarikin selkeesti tykkäsi Helmistä, sen kamalassa kunnossa olevasta turkista huolimatta.
Kun isojen sinisten nauhakehä sitten alkoi, ei tullut meille sijoitusta siinä kehässä. Kina säikkyi kyllä kamalasti, kun meidän takana oli räyhäävä saksanpaimenkoira. Korvat luimussa neiti juoksi ravatessa, ja pyöri ja hyöri kun koitti nähdä taakseen mitä se hurtta hommasi. Seisottaessakin meinasi pyöriä, kun saksanpaimenkoira silloinkin rähisi. Mutta hyvin se silti meni. Vaikka tuomari ei tykännyt, itse olin kyllä tosi tyytyväinen!
Kun tuli pienten sinisten nauhakehä, tuomari otti meidät Helmin kanssa ensimmäisinä jatkoon. Helmi meni kyllä yllättävän nätisti kehässä. Juoksuttaessa meidät siirrettiin ensimmäisiksi, ja lopulta oltiinkin sinisten ykkösiä. Tyytyväinen ei voinut muuta kuin olla. BIS-kehässä ei tullut sijoitusta.

Oli kyllä tosi mahtava päivä, erityinen kiitos Miralle ja Repelle, sekä Onni-kotikissan omistajalle, josta oli suuri apu. :--) Ja tietenkin Sannille, kun luovutti Kinan mulle edes mukaan tonne!

Vielä mätsärin jälkeen otettiin Kina meille, Tupe ei sille rähissyt, paitsi kun häkissä ollessa päästettiin Kina haistelemaan sitä. Muuten Kina vietti aikansa mun huoneessa, joten ei ne tekemisissäkään olleet.
Kun Matti tuli tekemään uteliaana tuttavuutta Kinaa kohtaan, Kinahan kipitti sitä karkuun..olihan se nyt aika mahtava ja iso pelottava Matti-katti!