Kennelyskä tuli kylään

Otsikko varmaan kertoo kaiken. Nyt meillä sairastetaan. Kennelyskä päätti tulla vierailulle ja pieni töötin pentu yskii yskimisen perään. Yskii ja oksentaa voimakkaan yskimisen takia. Särmä oireilee kennelyskästä silmien rähmimisellä. Se on kyllä saanut nenäsumutteen kennelyskää vastaan, Tiiti on saanut ainoastaan nelosrokotteen yhteydessä olleen kennelyskärokotteen.

Tätä tautia ei suosittelisi kenellekään. Ensin Tii yski vain pari hassua kertaa. Sen jälkeen muutaman hassun kerran lisää. Sen jälkeen se vaan yskii, yskii ja oksentaa. Ell suositteli saunomista ja Bisolvon -merkkistä yskänlääkettä. Nyt se on saanut yskänlääkettä ja sen voinnissa huomaa eroa. Se ei yski enää niin paljoa, oksentelu on lähes loppunut. Tiitille suositeltiin aamuin illoin annettavaksi 2tbl.

Ikävien uutisten lisäksi tänään on myös erittäin spesiaalipäivä. Särmä on tänään vuoden. Särmän lähdöstä on puhuttu alusta asti, että se lähtisi noin vuoden iässä. Nyt se on vuoden. Ja se on tiedossa, että se lähtee tässä kuussa kohti työkoiran haasteita. Se on vaan maailman kaikkeuden parhain koira. Maailman paras labradorinnoutaja. En ikinä ajatellut siitä tulevan näin rakas.

Kyyneleet vaan väistämättä tulvii silmiin, kun tiedän että kuukauden päästä olen todennäköisesti lentokoneessa matkalla Englantiin (lähdetään sinne työssäoppimaan ystäväni kanssa) ja minulla ei ole enää labradorinnoutajaa. Kuka sitten heiluttaa meillä kotona häntää 24 tuntia vuorokaudessa? On iloinen kun toista edes vilkaisee? Entä kenen kanssa voin sählätä vaan käytännöntunneilla niin että kummallakin on hauskaa? Kuka tekee ne asiat, mitkä on olleet Särmän tehtävänä? Mun tulee tuota koiraa niin ikävä. Ei voi edes sanoin kuvailla. Se vaan on maailman paras koira. Täydellinen koira minulle.

Tiiti 7 kuukautta

Särmä 12 kuukautta