keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Ihanan ihana talvi

Surettaa tämä talvi. Voisi joko olla lunta tai sitten ei. Ei tällaista välimuotoa kuten nyt - kaikkialla vaan jäätä ja liukastellaan sekä minä että koirat. Etenkin Tiiti ei tykkää jäisestä kelistä yhtään. Meidän talon edusta on varsinkin ihan jäässä ja Tiiti hyvissä ajoin alkaa hidastaa eikä halua tulla kotiin. Mitkä nastakengät minun pitää itse koiralle hankkia, että se kokisi olonsa ulkona liukkaallakin mieluisaksi? Tässä taas huomaa sen alusta-arkuuden vaikutuksen ihan normaalissa elämässä. Ei ole kivaa meille kummallekaan.

Tiitillä oli mennyt hoidossa hyvin ja pääsi puuhailemaan paljon kaikenlaista. Kuten etukäteen jo pelkäsin, niin Danskulla ja Tiitillä oli Kannukseen palatessa huomattavissa pientä välien kiristymistä. Dansku murisi jos Tiiti tuli yhtään lähelle ja karvat pystyssä pörräsivät toisilleen. Muutamaan kertaan sain huomauttaa, kunnes koirien välit olivat seuraavalla ulkoilulla jo täysin ok eikä niissä ollut mitään huomautettavaa. Meni siis paremmin, mitä itse osasin odottaa. Pelkäsin paljon pahempaa. Näin kivempi!
Viikonloppuna pyörähdettiin näyttelymaailmassa. Kuvat on ottanut Martan kasvattaja Kirsi Hotanen. Sylvikin kävi näyttelyssä saaden kunniapalkinnon ja ollen VSP-pentu!
Uusin taas hallikortin, jos pääsisin koirien kanssa treenailemaan sinnekin. Onhan täällä kotona olevinaan tokokoiria liiaksikin! Tiitin kanssa tykkäisin niin agilityäkin tehdä, mutta katsellaan. Sen alusta-arkuus on vaikuttanut mm. siihen, ettei Tiiti ole halunnut tehdä puomia tai A-estettä. Putki- ja hyppyrallattelu vuorostaan on siitä oikein hauskaa. Mut hauskoja juttujahan me halutaankin vain tehdä. Kotona on tehty jotain perusjuttuja kaikkien kanssa ja vadilla pyörittelyjä. Kaikki tykkää vadista paljon, hoitopentu vaan haluaa mennä sen päälle aina istumaan! Sehän se juttu olikin ;)

Viikonloppuna Kannuksessa olisi mätsäri, mutta pitää katsoa raahautuako sinne jonkun kanssa vai ei. Toisaalta olisi kovin hauska käydä Danskun kanssa pyörähtämässä jossain ja päästä tekemään sen kanssa jotain kivaa, mutta pitää miettiä. Nukutaan ainakin viikonloppuna paljon ja mietitään sitten jaksetaanko mennä vaiko ei. Jos liukkaus lähtisi ja lunta tulisi tilalle, niin voisi mennä metsään, mutta tuollaisella itsemurhasäällä en sinne lähde. Niin muistelen vain edellistalven liukastumista enkä halua sitä uusia. Tuntuu tosin, että tuolla kyllä liukastuu ihan ilman metsässä kävelyäkin!

Messarista koirat sai tällä kertaa harvinaisen vähän tuliaisia. Pari uutta lelua, ruokaa, puruluita, valjaat, Dansku pallon...tuollaista pientä kivaa. Kovasti mietin Tiitille heijastinliivin ostoa, mutta koska se on aiemmin lamaantunut liivistä niin pahasti niin en sitten viitsinyt turhaan ostaa. Mut tarttuipa mukaan edes jotain kivaa!

2 kommenttia:

  1. Onnea menestyksestä! Mietin että onko tuo Tiitin alusta-arkuus perinnöllistä? Eli onko mahdollista että esim. sen sukulaisen pennuista tulisi ehkä alusta arkoja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiitin alusta-arkuus on todennäköisesti perinnöllistä, sillä sen emä on jättänyt kaksi alusta-arkaa jälkeläistä (toinen muutti pentuna Helsinkiin kerrostaloon ja toinen maalle rivitaloon). Tätä on kovasti mietitty yhdessä kasvattajan kanssa ja todettu sen periytyvän jollain tapaa todennäköisesti Tiitin emän takaa. Tästä ei kuitenkaan voi olla mitenkään varma millä tapaa se periytyy.

      Molemmat alusta-arat pennut ovat olleet punaisia töpöhäntäisiä ja yhteisenä tosiaan sama emä. Tiitin alusta-arka siskopuoli on ilmetty Tiitin kopio, hieman pidemmällä töpöhännällä tosin. Tiitin täyssiskolle on tulossa pentue ja mielenkiinnolla odotan, että minkälaisia sen pennuista tulee. Tällä Tiitin siskolla on aivan ihana luonne, se on täysin päinvastainen mitä Tiiti. Toivon todella paljon, että alusta-arkuus ei periytyisi eteenpäin tämän siskon kautta.

      Poista

Pidetäänhän viestit asiallisina kiitos! :)