Tiitin luustokuvausaika

Minun pienelle Tiitille on varattu aika luustokuviin. Tiiti mahdollisesti oireilee jotain luustovikaa, joten varasin ajan kuviin. Pelottaa ihan kamalan paljon.

Tiiti on välillä ollut kolmijalkainen, liikkunut aina epäpuhtaasti ja etenkin sen takaliikkeet ovat olleet järkyttävät. Takaosaansa se on aina käyttänyt huonommin ja hieronnassa sen etu- ja takapää ovat olleet kuin eri koirasta. Oikean takajalan käyttö on ollut huonoa ihan aina. Nyt olen saanut tästä palautetta useilta eri ihmisiltä ja asialle on aika tehdäkin jotain.

Tiitillä on aika röntgenkuviin 19.9. ja minun suurin pelkoni on se, että palaan sieltä kotiin ilman koiraa. Jos Tiitin luustossa on jotain vikaa, joka voisi aiheuttaa kipuilua, Tiiti ei enää herää nukutuksesta. Tiiti on voimakkaasti alusta-arka narttu, sen elämä on välillä kaukana helposta. Missään tapauksessa ei minkäänlainen rasite minulle, onhan se sentään maailman rakkain mussukka. Jos sen luustossa on jotain vikaa, joka voi aiheuttaa kipua, en voisi elää päivääkään koiran kanssa miettimättä oireileeko se kipuaan alusta-arkuuden muodossa. Saatika ajatus siitä, onko se ollut kipeä nämä kolme vuotta.

Aina olen puhunut, että Tii tulee mukana niin kauan kuin sen pääkoppa kestää. En ole todennäköisenä vaihtoehtona pitänyt luustovikaa. Nyt pelottaa ihan tajuttoman paljon, että edessä on meidän viimeinen yhteinen viikko kun haen sen kotiin syyskuussa. Aina pitäisi toivoa parasta, mutta nyt tuntuu vähän epätoivoiselta. On se vaan minun mussukka. Nyt kaipaan sitä kotiin kainaloon varmaan enemmän mitä ikinä aiemmin.

Toivo menee huomenna polvi- ja silmätarkastukseen Jyväskylään.