tiistai 16. lokakuuta 2012

Ai mikä agilitykoira muka?

Käytiin tänään päivällä vähän aksaamassa. Odotukset oli hyvät, koska miksei olisi olleet? Koira oli mennyt aiemmin kivasti aksatreeneissä. Voi olla että aksatauko jatkuu tän jälkeen, ainakaan lauantaina en uskaltaudu vielä uudelleen treenaamaan, katellaan ens viikolla vaikka uusiksi...
Koiraa ei kiinnostanut pätkän vertaa agility, nuuskutteli vaan menemään pitkin kenttää eikä ollut ikinä nähnyt agilityesteitä. Ei oo siis ikinä ennen mennyt noin penkin alle treenit! Saatiin lopulta pari onnistunutta suoraa (hyppy-putki) pallon kanssa ja jätettiin treenaaminen siihen. Edes vinkuva pallo ei saanut pentua innostumaan tekemisestä! Jos se ei kohta alota niitä juoksujaan niin alan itkeä, sillä sitten ei voi laittaa tulevien juoksujen syyksi tätä haahuilua.. :D Kyllä se niitä on hyvän aikaa tehnyt, mutta ei vaan viitti alottaa. Mun puolesta saa alottaa ne heti sunnuntaina kymmeneltä kun Jussi saadaan pois täältä!

Tehtiin sitten illalla vielä tokoa vähän pentusen kanssa, josko siitä olis saanut sitten jotain onnistunutta tehtyä. Tehtiin seuruu- ja paikkamakuutreeniä ja Vinna meni tosi kivasti! Seuraamista tehtiin nyt pallon kanssa niin, että mulla oli pallo kainalossa. Saatiin tehtyä vähän pidempää pätkää jo ja Vinna selkeesti tietää mitä pitää tehdä. Ainoa mutta on se, että se meinaa vähän edistää (voi huoh minä miksi menin heittämään maanantaina sille pari kertaa palkan eteen!). Paikallaan makaamisessa Vinna pysyi hyvin pienen aikaa, jee!
Esine-etsintää tehtiin yksi toisto, Vinna sai etsiä vinkuvan pallonsa. Piilotin sen yhden pöydän jalan taakse ja kävelin sen jälkeen ristiin rastiin huoneessa. Vinna oli ensin seuraamassa tosiaankin mun hajua ja sitä missä olin kävellyt, mutta löysi hyvinkin pian oman pallon! Pätevä pentu.

Maanantaina illalla huomasin Vinnan oikeassa takajalassa haavan jota putsailtu, samoiten oikeassa etujalassa oli anturan välissä pieni haava, mikä ei koiraa kuitenkaan tunnu haittaavan mitenkään. Mitenhän tuo aina onnistuu jossain itsensä telomaan!

Oon miettinyt, että onko olemassakaan toista tälläistä koiraa, joka voisi vaan 24/7 höseltää ja leikkiä omia tyhmiä leikkejään mitä kukaan muu ei ymmärrä eikä jaksakaan! Jussi ei jaksaisi kokoaikaa riehua Vinnan kanssa, mutta Vinna on ilkeä pieni tyttö joka roikkuu joko Jussin korvissa tai niskassa jos Jussi ei suostu vapaaehtoisesti leikkimään.. :D Pari kertaa oon Vinnan heittänyt omaan huoneeseen rauhoittumaan, kun se on niin raivostuttava.

2 kommenttia:

  1. Jadella eka juoksu pilasi "koko elämän" kuukausi ennen ja kuukausi jälkeen juoksun.Olin jo myymässä koko koiran ;-) Nyt toinen juoksu menossa ja kaikki hyvin,ei mitään vaikutusta.Koita kestää,teinitytöt on joskus vähän vaikeita...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä sitä tuota pikkuriiviötä jaksaa, vaikka välillä se koittaakin hermot repiä riekaleiksi kunnolla ;)

      Poista

Pidetäänhän viestit asiallisina kiitos! :)