Aika kuluu ja katoaa

Se vaan kasvaa. Kasvaa isoksi. Mun pieni pentu.
Vinna on vihannut ohennussaksien ääntä ties miten kauan. Viron voittaja -näyttelyssä mä istuin sen päällä kun Eija leikkasi sen höttökarvaa pois korvista. Pari päivää sitten mä laitoin koiran kyljelleen maahan ja pari kertaa jouduin sen pään painaa uudelleen maahan mutta maassa se makasi sen kokoajan kun leikkasin höttökarvat pois korvien takaa. Yksi syy lisää olla siitä ylpeä, olin varma että siitä ei tulisi mitään, mutta siinä se pentu kyljellään makasi vaan!
Vinna on kanssa lihonut nyt puolitoista kiloa (eli painaa nyt 20,5kg) sekaruokinnan alottamisen jälkeen. On sillä vieläkin varaa lihoa kohtuu paljonkin, tää on hyvä alku. Haetaan nyt sitä oikeeta ruokamäärää sille vähän, vielä se lihoa saa kyllä mut samalla haetaan sitä oikeeta määrää. Ja voi että tota lihaa meneekään nyt paljon kun se syö! Maksa odottaa pakkasessa että sitä sille valmistelisin nameiksi...

Eilen käytiin Eevan kanssa viemässä koirat raviradalle juoksemaan ja sen jälkeen ne saivatkin odottaa ulkopuolella kun käytiin ite syömässä. Hippi ja Vinna piti kamalaa meteliä pihalla (haukkuivat muille koirille omakotitalojen pihalla) ja kun mä menin ulos niitä komentamaan, niin ne alkoivat vielä mullekin haukkua! Vinna ihan kunnolla haukkui mulle siinä ja voin kertoa että olin vähän järkyttynyt, koska se on aina niin nätisti odottanut pihalla.

Tänään me sitten käytiin Nellyn kanssa tekemässä Helmille ja Vinnalle jäljet. Tuulen suunta vaihteli kokoajan ja oli koirille vähän haastavaa jäljestää. Helmi teki ensin jäljen ja sen jälkeen oli Vinnan vuoro. Vinna aloitti hyvin, mutta sitten tuli helikopteri. Se pörräsi meidän yläpuolella ties miten kauan eikä Vinna keskittynyt yhtään kun se vaan tähysti helikopteria ja lintuja mitä pörräsi taivaalla. Kun helikopteri meni ohi ja Vinna olisi vihdoin voinut keskittyä kunnolla jälkeen, sieltä tuli ensin Anne Neran kanssa ohitse ja sen jälkeen Telle pyörällä. Vinna ei sen jälkeen keskittynyt enää yhtään mihinkään, katseli vaan ympärilleen kokoajan ja olin jo luopumassa toivosta sen jäljen suhteen, kun V lähtikin jäljestämään! Vähän hapuilua se oli, mutta Vinna meni kuitenkin loppuun asti ja pysyi pääasiassa jäljellä. Tällä kertaa jälki ei ollut ihan suora, sillä pellolla oli vettä paljon joissain kohti ja jouduin niitä vähän kiertämään. Nameja tuo ei syönyt taaskaan pellolta kuin pari vaan, kipon kyllä tyhjensi päästä mutta ei se vaan jäljeltä syö niitä.

Illalla Vinna kävi uimassa ja uitti samalla heijastinliiviään. Raukkaparka ei ollut uimaan päässyt ollenkaan niin Vinna sit urakalla uitti sitäkin kun juoksi ojasta toiseen taas pihalla. Nyt tuo pien pentu nukkuukin tyytyväisenä täällä, pitäisi vielä vähän tehdä namietsintää sen kanssa tänään kun on nakkeja valmiiksi pilkottuna. Sama myös peruuttamistreeniä. Maahanmenoa ollaan treenattu varmaan joka päivä, mut se on vieläkin vaan niin hidas ja kömpelö! Jättänyt myös pari kertaa takapäätä ylös niin, että on mun hälytyskellot saanut soimaan viitaten Helmiin....

Ens viikon perjantaina alkaa syysloma ja sitä on koko seuraavan viikon ja syysloma me vietelläänkin sitten Kannuksessa. Vähän kyllä alkaa olla Helmiä ikävä kun se siellä kotona odotteleepi ♥ Talvi kun tulossa niin siitä ei taas tiedä miten se reagoi.. :(