Treenipäivitystä

 Jäänyt treenipäivitykset vähän vähälle, eli jos nyt vaikka kertaillaan tässä että mitä me ollaankaan tehty. On otettu tokoa, esine-etsintää sekä käyty treenaamassa koirakärryssä oloa. Vinnalle on myös saapunut sen uusi ruoka, josta ei vielä oikein osaa sanoa sopiiko sille vai ei. Boosterin Poweria siis syö nyt lihojen ohella (pakastimessa nyt ainakin broiskun siipiä ja hirven luita sekä hirven, broiskun, poron, ja sian ja naudan lihoja, lihaista rasvaa, sisäelimiä, maksaa, naudan mahaa ja lohta).

Tokossa on otettu paikallaoloa, perusasentoja, seuraamista namilla ja lelulla. Seuraamisessa voi ottaa entistä pidempää matkaa, ainoa että nyt pitää vähän muistutella sille katsekontaktista, sillä se on alkanut putoilla. Ollaan myös tehty jääviä liikkeitä, joista seisominen sujuu käsiavulla hyvin, maahanmeno vähän siinä ja siinä, käsiavulla menee kyllä yleensä. Luoksetuloja kun on otettu, niin on saatu niihin enemmän vauhtia. Osa otetaan niin, että tulee sivulle ja osa taas ilman perusasentoja suoraan leluun kiinni. Paikallaoloa meidän täytyy treenata paaaaljon lisää, sillä ei vaan meinaa sujua ei. Yhdessä vaiheessa Vinna ei edes suostunut mennä ulkona taas makaamaan, mutta nyt on se ongelma voitettu (ainakin luulisin näin).

Esine-etsintää ollaan otettu sisällä ja Vinna etsii leluja hyvin, itsellä vaan tulee ongelma että minne niitä leluja piilottaisikaan kun loppuu piilot kesken. Kohtuu hyvin V käyttää nenäänsä ja yrittää etsiä piiloja.

Koirakärryssä oloa ollaan treenattu muutamaan kertaan, koska siitä alkoi tulla viime jakson lopussa Vinnan mielestä tosi ikävä paikka eikä se enää mielellään mennyt sinne. Aloitettiin koirakärryn treenaaminen niin, että luukku oli auki ja syötin Vinnalle namia. Tätä toistettiin pari kertaa niin, että otin Vinnan välissä pois kärrystä ja tehtiin jotain kivaa kärryn ulkopuolella. Siitä edettiin siihen, että ensimmäinen luukku oli kiinni ja syötin Vinnalle siinä namia. Sitten saatoin kadota hetkeksi sen näkyvistä ja palasin syöttämään sille lisää namia. Nyt ollaan sitten tehty kerran niin, että kummatkin luukut on olleet kiinni ja oon ollut hetken poissa ja sitten taas namisyöttöä. Nyt voi todeta jo, että Vinna menee paljon mieluummin kärryn kyytiin eikä se ole enää sille sellainen yök onko pakko -juttu.

Tänään käytiin Vinnan kera Oonan luona leikkimässä Niilo-labbispennun kanssa ja voin todeta Vinnan käyttäytyvän paljon paremmin kuin olisin odottanutkaan että se käyttäytyisi pienen pennun kanssa. Ei se jyrää sitä läheskään niin pahasti kuin olisin odottanut, vaikka voisikin käyttäytyä nätimmin. Mä taidan olla se, ketä hysteerisenä katsoo vieressä ettei Vinna vahingossakaan huitaise sitä liian lujaa tassulla kun pelkään että se pieni pentu menee rikki :D Ihme örinää pitää V vaan leikkiessään Nipsun kanssa, en oo kuullut että pitäisi sitä kenenkään muun kanssa leikkiessä!
Eilen illalla otin iltalenkille mukaan naapurin Micke-sheltin kun Helmi siellä sairastaapi. Sai taas todeta, että siinä ne kaksi koiraa menee missä yksikin! Vinna ja Micke käveli hihnassa paljon nätimmin kuin olisin odottanut (eivät kiskoneet yhtään!) ja Vinnakin uskoi kerrasta ettei ne voi riehua hihnassa. Ainoa mikä tuotti ongelmaa oli koiraohitus, missä molemmat alkoivat huutaa vastaan tulevalle koiralle...


Martta kävi viime viikonloppuna kasvattaja Kirsin mukana Tartossa näyttelyssä.
Ensimmäisenä päivänä Martta haki hollantilaiselta  Jos Dekkeriltä erittäin hyvän ja ilmeisesti luokassa ei ollut muita junnunarttuja, eli samalla Martta oli junnunarttujen ensimmäinen. Arvostelua mulla ei ole, koska äiti ei saanut siitä mitään selvää, eli laittelen sen sitten kuukauden päästä kun käyn kotona.
Sunnuntaina Martta sitten pääsi loistamaan ja haki australialaiselta Ian Rasmussenilta erinomaisen, oli ainoana junnunarttuna junnujen ensimmäinen ja sitten myös ROP-juniori saaden junnusertin!
Nyt huomenna Martta on menossa Jyväskylän näyttelyssä kehään, saas nähdä mitä tuo sieltä tullessaan.. :)

Ps. Eksyin tässä katsomaan Attic Angel'sin sivuille, että millainen on Poppystä kasvanut. Monta kertaa oon aiemminkin käynyt kurkkimassa, mut ei siitä oo kuvia siellä ollut. Nyt sitten oli tullut! Käytiin siis katsomassa sitä silloin, kun se oli luovutusikäinen ja rakastuin siihen ihan täysin. Asiat ei silloin vaan antaneet periksi ja pieni sai jäädä odottamaan vielä omaa kotiaan. Oli se vieläkin tosi kivannäköinen ja voin kuvitella vaan miten kivaluonteinen se on ♥