tiistai 13. huhtikuuta 2010

Näyttelytreeneissä

Eilen meillä oli tosiaan ensimmäiset tokotreenit ojangossa. Otettiin ensimmäisellä kerralla luoksepäästävyys, perusasennon harjoittelua, sekä seuraamisharjoittelua. Meidän osalta meni ainakin niin hyvin kun toivoa saattaa, tosin enemmän olisi toivonut luoksepäästävyyteen sitä "virallisuutta". Tossa kun koira sai olla miten lystää ja porukka kiersi kehässä kouluttajan luokse. Olisi kiva päästä treenailemaan sitä ihan kokeessa olevaa luoksepäästävyyttä.
Kurssin jälkeen mentiin agittelemaan ja odottelemaan Jeminaa ja Jasua, niiden treenit alkoivat puoli seitsemältä. Me sitten vähän agiteltiin niitä odotellen, ja kun Jemina, Alkku, Jasu ja Jippo saapuivat sitten paikalle, niillä meni hetki että löysivät muun treeniporukan. Sen jälkeen mentiin Helmin kanssa taas agittelemaan, tällä kertaa lelupalkalla. Ai että kun mamma oli niin ylpeä tosta pötkylästä, meni lelupalkalla ihan superhyvin, mitä nyt kepit meni persiilleen, kun ei malttanut keskittyä kun yritti saada motivointipatukasta kiinni.
Kun kyllästyttiin agilityyn, mentiin odottelemaan Jeminan ja Alkun tokotreenien loppumista. Siinä kun katseli, niin iski vähän paniikki - toivottavasti ei jouduttaisi KKH:lle arkitokoryhmään, se vois olla liian helppoa, vaikka ohitustilanteisiin tarvitsisikin treeniä.
Kun Jeminan ja Alkun agitreenit vihdoin loppuivat, me oltiin keretty ottaa tokoa siinä viereisellä kentällä, sekä käydä palvelus-/pelastuskentillä kokeilemassa mm. tikapuita, erilaista keinua, jotain tuolia sekä sellaista rämisevää putkea. Ja koira suoritti kaiken hienosti! Opetin sille sitten niiden ihme tikapuiden menemisen käskyllä "Varo, varo!", kun aluksi hoin sanaa varo jatkuvasti, ettei koira putoaisi. Niinpä siitä sitten muodostui se käskysana sille esteelle.
Päästiin sitten puoli yhdeksän bussiin, kotona oltiin vähän ennen yhdeksää.
Kivaa oli, pakko myöntää! Kiitti erityisesti Jeminalle, mutta myös Alkullekin seuranpidosta!


Tänään koulun jälkeen me lähdettiin äitin ja koirien kanssa ojankoon. Tarkoituksena oli kokeilla Tupen kanssa agilityä, muttei suinkaan unohtaa Helmiä aivan kokonaan.
Ensimmäisenä Tupe pääsi kokeilemaan puomia äidin kanssa, joka meni ihan hyvin, vauhtia vaan sai olla aikalailla, ettei koira hypännyt alas.


Sen jälkeen kun mä sitten aloin agittelemaan Tupen kanssa, se ei malttanut häsellykseltään paljoa keskittyä. Putkea saatiin vahvistettua, hypyt olivat vähän siinä ja siinä, putken käskysana on vahva, mutta hyppyesteiden epävarma.


Puomi, aa, hypyt ja putki menivät kuitenkin pienen radan mukana aivan hyvin ja koira oli kyllä aivan mahtava, ottaen huomioon että kokeiltiin agilityä toista kertaa. Olis kyllä aivan mahtavaa ruveta sitä enemmänkin harrastamaan ton jätin kanssa! Sitä ei vaan voi laskea irti minnekään missä on muita koiria..vaikeuttaa asiaa huomattavasti.
Lopuksi me sitten vielä Helmin kanssa kokeiltiin agilityä, mentiin rata, taas patukkaa käyttäen. Ja meni kyllä niin hyvin kun toivoa saattaa! Kepit olisi voineet paremmin mennä, pitää niitä vielä hioa. Se ei vaan malta keskittyä kun mulla on patukka mukana..


Illemmalla lähdettiin sitten näyttelytreeneihin Helmin kanssa. Aluksi oli tarkoitus treffata Noora ja Apri elielinaukiolla, ja sieltä kävellä näiden kanssa Finlandiakentälle, jonne en osannut kävellä. Ensi kerralla kyllä osaan!

Kinakin oli saapunut jo Sannin kanssa paikalle, munhan oli tarkoitus treenata Kinankin kanssa kehäkäyttäytymistä, kun otan sen sitten toukokuussa mätsäriin mukaan. Kina meni tosi hyvin, ottaen huomioon että me ekaa kertaa treenattiin ja vielä häiriön alla! Molemmat koirat oli tosi hyvin muiden räpellettävinä ja liikkeetkin meni jotenkuten. Kina ei malttanut kauheasti keskittyä, sillä oli melkeinpä koko ajan kamala kiire Sannin luokse, eikä juoksutuksesta meinannut tulla mitään. Seisotuksessakaan se ei tykännyt kamalasti kun koskin sen jalkoihin, mutta hyvin se kuitenkin meni. Porukka sanoi, että sillehän voi opettaa ihan vapaan seisomisen.

Helmin kanssa en treenaillut kuin kaksi kertaa, se kun ei erityisemmin treeniä tarvitse. Vähän sai kuitenkin sekin jotain tekemistä!
Päivän päätteeksi mentiin sitten Linnun ja Valtsun kanssa samalla junalla kotiin, koira kulki junamatkan sylissä leväten, varmaa on että ens yö nukutaan kunnolla!

Kiitos tosi paljon kivasta päivästä meiän näyttelytreeniporukalle, erityisesti Nooralle ja Aprille kun viitsivät opastaa meidät edes koko paikalle!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pidetäänhän viestit asiallisina kiitos! :)