se kantoi keppiä!!

Jo aamulenkillä olin seota, heitin Helmille keppiä ja se jäi tavanomaisesti jyrsimään sitä sinne minne olin heittänyt sen ja sain itse hakea sen jos halusin heittää uudelleen sen sille koiralle. Kun rupesin sitten kehumaan Helmiä siitä kun se piti keppiä suussa, kaivoi sitä lumihangesta, se rupesikin iankaikkisen jyrsimisen sijaan kantamaan sitä suussaan! Koko ajan kehuin sitä kun se kantoi sitä keppiä ja koira ihan onnessaan kantoi sitä suussaan. Se ei ole varmaan koko pienen ikänsä aikana kantanut keppiä suussaan, kepithän on syötävää! Jos neiti meinasi pudottaa kepin pois, tarvitsi vain vähän aikaa repiä sitä sen kanssa ja pian se olikin taas tosi kiva!
Päivällä ulkoillessa Helmille ei tarvinnut sanoa kuin ota keppi mukaan, niin se jo säntäsi ja otti sen tutun kepin mukaan, mikä oltiin jätetty rapunoven viereen. Ja näin sitä kannettiin taas koko lenkki läpi, kehujen kanssa. Ai että kun mamma oli niin ylpeä tosta öttiäisestä!! Nyt Helmi ei antanut kuitenkaan enää minun heittää keppiä, vaan heti alkoi kauhea ärinä ja hampaat puristuivat tiukasti kepin ympärille.. Sen sijaan että oisin heittänyt sitä, revin sitä sitten sen kanssa. Lenkin päätteeksi sanoi vain irti, niin koira jo päästi kuitenkin kepistä irti, kai se tiesi ettei siinä vaiheessa saanut pitää sitä enää suussaan, kun sisälle mennään.

Päivälenkillä käytiin myös uimassa..mamma halusi mennä kuvaamaan jokea mikä virtasi taas kivasti ja hyppäsi suoraan lumen peittämään ojaan - ojassahan oli sitten tietenkin 10cm lumikerroksen alla vettä..hupsis! Kävin sitten kuvailemassa jokea ja Helmi ihan paniikissa oli ojan toisella puolella, mamman pikku kultamussukka ei päässyt sieltä toiselle puolelle, keppikin oli pakko jättää matkan varrelle kun iski kamala paniikki että nyt se mamma hylkää mut tänne. Helmi yritti uida toiselle puolelle ojaa, mutta sohjoa siinä taisi enimmäkseen olla ja näin ollen koira jäi jumiin ja äkkiä takaisin rantaan. Mä sitten lähdin kiertämään tiellä toiseen suuntaan, koska en halunnut mennä takaisin ojan kautta, kastua lisää..Helmi ihan paniikissa juoksi edes takaisin ojan vartta että iik nyt mut hylätään tänne, kuitenkin sitten kun neiti huomasi että hei mähän tulen tuolta toisesta suunnasta sitä kohti, niin äkkiä kauheella kiireellä hyppimään ja pomppimaan mua vasten.
Käytiin likan kanssa yhdessä hakemassa keppi takaisin, ettei se vaan unohtuisi ojan varrelle ja sen jälkeen lähdettiin kävelemään kotiin päin. Helmi jäi jatkuvasti matkan varrella piehtaroimaan lumeen, se kun ei tykkää kamalasti olla märkä, kesällä sitä voi pyöriä nurmikolla mutta talvella ei..
Kotiin päästessä tiedossa oli koiran kuivausta ja sen jälkeen lähdinkin äitin luokse käyttämään Tupen ulkona!

Tupe oli ihan sekasin kun tulin äidin luokse ja se hyppi ja pomppi ympäriinsä kauheaa meteliä pitäen. Kun ulos päästiin niin kamalaa vetoa, kierrettiin kuitenkin tossa pikkumetässä niin, että se sai pissat ja kakat tehtyä, sen jälkeen mentiin sitten sisälle. Ehkä äiti käyttää sen sitten pidemmällä lenkillä tänään.
Sen jälkeen pakkasin tavarat äitillä huomista mätsäriä varten ja mulla oli kauhea propleema, kun en meinannut löytää kumpaakaan näyttelyhihnaa! Lopulta löysin molemmat, kumpikin lähtee huomenna mukaan, pitää testata kumpi onkaan sitten parempi käyttää. Uusi on ohuempi koko musta, vanha on musta hihna puolikuristavalla pannalla.. Itse tykkään ehkä ketjupannasta enemmän, mutta pitää kattoa miten sille uudella hihnalla menee, se on pidempikin! Mutta mihin me pitkää hihnaa tarvitaan...

En tajua mikä tolla koiralla on ollut nyt tällä viikolla, se on ihan sekasin ollut. Helmihän ei leiki, mutta se haasto muakin ulkona leikkimään ja juoksenteli keppi suussaan onnessaan. Se on koirakavereitaan haastanut leikkimään, eikä se oo räksyttänytkään niin paljoa. Helmi on varmaan kipeeks tulossa..
En tiedä pitäiskö alottaa sillä korvatippojen laitto uudelleen, kun sen korvat punoittaa ihan kamalasti ja se raapiikin niitä vielä. Oiskohan sillä vaan sitkeä korvatulehdus, mikä ei meinaa millään haluta lähteä. Kaks viikkoa tippoja laiteltiin, sitten korvat alko näyttämään paremmilta, ja nyt ne näyttäis taas olevan huonossa kunnossa. Jos vaikka maanantaina alottais taas pistelemään niitä ja laittelis niitä sen viikon loppuun saakka, josko sitten olis alkanut helpottamaan. Vai pitäisköhän siitä suoraan pitää vaan toinen kahden viikon kuuri..eläinlääkäri kyllä sanoi, että jos raapii vielä kahden viikon kuurin jälkeen, niin jatkaa sitä vaan heti perään toisen viikon, mutta nyt tässä kuitenkin olltu aikaa välissä..hmm.

Kuvia pistelen huomenna kun pääsen kotiin, nyt en viitsi alkaa tälle koneelle niitä siirtelemään, siirtelee sitten huomenna sille ulkoselle kovalevylle.
Huomenna sitten mätsäilemäänkin! :)