torstai 10. toukokuuta 2012

Cockerien väreistä

Ajattelin nyt tässä blogissa puida cockerien värien periytymistä, kun yritän siihen itse nyt hieman perehtyä. Jos Minni on terve ja saa kivoja tuloksia harrastuspuolelta ja näyttelyistäkin edes sen EH:n joskus, niin sille tulee varmaan meidänkin luokse pennut. Ollaan äidin kanssa kumpikin katseltu cockeriuroksia, katseltu näiden luonteita (+luonnetestitulokset), harrastetuloksia, sukua ja värejä. Mutta tästä ei sen enempää, vaan nyt sitä väripähkäilyä.

Cockereilla on useita eri värejä. Geenit määräävät turkin värin (esim. punainen ja musta) ja kuvion (yksivärinen ja kirjava). Kirjavat värit voidaan jakaa vielä roaneihin, pilkuttuneisiin ja selkeävärisiin. Roanit ovat ilmeisesti kaikista hallitsevimpia, sen jälkeen tulevat pilkuttuneet ja viimeisenä selkeäväriset.
Tekijät voidaan tunnistaa värisarjoina (ts. lokuksina, mikä meinaa värisarjojen sijaintia kromosomeissa). Värisarjoista tärkeimpiä ovat A (agouti), B (ruskea), C (chincilla), D (sininen haalistunut), E (Extension eli punainen väritys), G (harmaa), M (merle), R (roan), S (valkoiset läiskät) ja T (pilkuttunut eli ticking). Useasti cockereiden värityksissä vaikuttaa useampi lokus ja tämän seurauksena saadaan yksi tietty väri. Yksi geeni voi vaikka esimerkiksi peittää toisen olemassaolon. Tällöin taitaa olla kyseessä se hallitseva, eli dominoiva geeni.

Fenotyyppi tarkoittaa genetiikassa sitä, miltä koira fyysisesti näyttää ja genotyyppi taas sitä, miten koira on geneettisesti rakentunut. Tämä voi näkyä koirasta (eli fenotyypistä) tai sitten ei. Geeneistä löytyy vähemmän ja enemmän hallitsevia geenejä. Ne geenit, mitkä hallitsevat enemmän kuin toiset, ovat dominoivia geenejä (en siis selittänyt yllä kai ihan puuta heinää!) ja ne merkitään aina isoilla kirjaimilla. Ne geenit, mitkä eivät ole niin hallitsevia, ovat resessiivisiä geenejä ja ne vuorostaan merkitään aina pienillä kirjaimilla. Jokainen koira, saa yhden geenisarjan kummaltakin vanhemmaltaan. Geenien yhdistelmä vastaa sekä koiran väreistä että myös esimerkiksi korvien pituudesta, silmien väristä ja muodosta, koko koiran ulkonäöstä ja fyysisestä & henkisestä terveydestä.

Tähän vielä ajattelin selostaa cockerien turkkien värien lokuksista.
Värit musta ja maksa, kuuluvat B-lokukseen (eli ruskeaan sarjaan). Tämä sarja sallii mustan pigmentin tuotannon. Mustan (B) ja maksan (b) geenit ovat samat ja musta on näistä dominoiva. Jos koira on bb se tuottaa ruskeata pigmenttiä ja jos se on Bb se tuottaa mustaa pigmenttiä. Jos koira tuottaa mustaa pigmenttiä, se näkyy turkin lisäksi myös silmien ympärillä, kirsussa ja huulissa.

 Punainen väri kuuluu E-lokukseen (extension sarja) eikä siis samaan kuin musta ja maksa. Tämä menee jo vähän vaikeaksi, mutta yritän ymmärtää parhaani mukaan! Tämä sisältää siis Ed (dominantti musta), E (normaali extension) ja e (resessiivinen punainen). Punainen väri saadaan tehtyä kahdella resessiivisellä punaisella geenillä (ee). Näillä koirilla ihon ja silmien väri on yleensä normaali, mutta pigmentin vähäisyyttä voi olla nenässä. Punaiset näyttävät reagoivan kaikista voimakkaimmin muiden geenien vaikutuksiin ja tästä en nyt ole varma, tarkoitetaanko sitten niitä korvien pituuksia ja koiran fyysistä ja henkistä terveyttä. Yksivärisillä punaisilla on n. 30% suurempi todennäköisyys saada valkoista kasvoihinsa kuin mustilla tai maksan värisillä cockereilla. Tällä on merkitystä silloin, kun yhdistetään yksivärinen ja kirjava cockeri keskenään. Myös oranssi/keltainen kirjavilla saadaan enemmän valkoista aikaan kuin vastaavalla mustalla ja maksalla. Jos koira kantaa dominoivaa mustaa geeniä (E) eli "ei punaista", se on musta. Näin ei kuitenkaan ole siinä tapauksessa, jos se kantaa myös kahta resessiivistä geeniä maksasta. Tällöin koirasta tulee maksanvärinen.
Punaista/oranssia väriä kirjavilla koirilla tuottaa ee-lokus eli resessiivinen punainen. Tällöin koirista saadaan orange roaneita tai punavalkoisia.

Lemon, keltainen ja golden värityksen koirat ovat punaisia tai oranssia koiria (ee), mutta näillä on myös lokus maksanvärille (bb). Lemonilla tulee olla kaksi resessiivistä väriä, toinen antaa punaisen värin (ee) ja toinen maksan värin (bb). Nämä kaksi vaalentavat turkin värin lemoniksi/goldeniksi. Turkkia vaalentavia tekijöitä ovat esimerkiksi "chincilla" ja geneettiset muuttujat, jotka voivat maksan värin kanssa aiheuttaa keltasia merkkejä koiraan. Yksivärinen koira on siis tässä värissä nimeltään golden ja kirjava lemon roan tai keltavalkoinen.

Jos yhdistetään maksan värinen koira ja punainen koira, voi syntyä mustia pentuja. Aivot ei toimi tähän aikaan yöstä, joten en osaa nyt miettiä, että mitkä geenit koiralla tällöin on. Maksan värisellä koiralla tulee olla bb ja punaisella koiralla ee. Voiko maksan värinen koira kanta esim. lokuksia Ebb? Tällöin saadaan sieltä geeni E, joka aiheuttaa yhdistyessään geeneihin ee koiralle mustan värin (toivottavasti en selitä nyt jotain ihan omaa, saa korjata ja opettaa kun tajuaa että höpötän jotain omaa!). Kuinka monta eri värisarjaa yksi koira kantaa? Yritin googletella ja en nyt käsitä onko siihen mitään rajaa olemassakaan? Pitäisi ehkä miettiä tätä päiväsaikaan eikä puolikuolleena yöllä..

Sen jälkeen ajattelin vielä tylsistyttää teitä ja pähkäillä hieman cockerien turkien kuvioiden geeniperiytymistä.
Yksivärinen kuvio syntyy lokuksella S (solid color). Tämä geeni on normaali roduissa, joissa ei esiinny valkoisia merkkejä. Koiralla, joka on SS, voi löytyä hieman valkoista rinnasta mutta siltä voi myös puuttua valkoinen kokonaan. S on dominoiva ja sen seurauksena yksivärinen voi kantaa kirjavaa, mutta kirjava ei koskaan yksivärisyyttä. Kahta yksiväristä geeniä kantava yksivärinen koira voi saada vain yksivärisiä jälkeläisiä. Jos tämä koira yhdistetään kirjavaan koiraan, syntyy vain yksivärisiä pentuja, mutta nämä voivat kantaa kirjavaa geeniä. Jos tälläinen koira yhdistetään vielä kirjavaan koiraan, voi syntyä sekä yksivärisiä että kirjavia pentuja, näistä kaikki kantavat kuitenkin kirjavaa geeniä.

 Roan-kuvio syntyy lokuksella R (roan). Netissä sanottiin, että tämän kuvion syvin olemus ja mustien karvojen progressiivinen (=etenevä?) kehitys vaaleilla alueilla on vielä toistaiseksi epäselvää. Roan on pohjaväri (punainen, musta tai maksa) ja sitä vaalentaa epämääräisesti sijoittuneet vaaleat karvat. Roan (R) näyttää olevan dominantti rr:lle eli "ei-roanille" (eli avoimille merkeille). Roan voi kantaa avoimia merkkejä, mutta avoimet merkit eivät voi kantaa roania.

Pilkuttunut (ticking) kuvio syntyy lokuksella T (ticking). Avoimilla kuvioilla (esim. mustavalkoinen) voi olla pilkutusta turkissa. Pilkutus on väritäpliä niillä alueilla, mitkä olisivat muuten valkoisia. T on dominantti t:lle (t on pilkkujen puute). Pilkkujen määrä vaihtelee, se riippuu geeneistä jotka vaikuttavat niiden määrään, muotoon ja kokoon. On erimielisyyksiä siitä, että onko pilkutus sama vai eri asia kuin roan. Pilkut ja roan voivat esiintyä samassa koirassa, mutta roan ja avoimet merkit eivät.

Avoimet merkit -kuviosta on varmaan hyvä selittää tähän väliin, kun siitä on tuossa parissa edellisessä puhuttu. En tätä kunnolla itsekään tajunnut, mutta yritän nyt vähän selittää. Onko avoimin merkein kuvioituneella koiralla muuta lokusta (ja onko se edes tämä lokus), kuin tt (joka ilmaisi pilkkujen puutetta)? Avoimin merkein kuvioituneelta koiralta puuttuu ticking sekä roan. Tickingin puute (tt) on resessiivinen roanille ja tickingille. Roan voi kantaa siis avoimia kuvioita, mutta avoimet kuviot eivät voi kantaa roania.

Tan-merkit liittyvät myös turkin väritykseen, joten ehkä mainitsen niistäkin vielä tässä? Tan-merkit sijaitsevat millä tahansa turkin värillä kuonossa, silmien yläpuolella, rinnassa, jaloissa ja hännän alla. Tan-merkkien lokus on agouti (A), jonka alleeli (tietyssä lokuksessa olevan geenin eri muoto) on at. Tan on resessiivinen, eli koira tarvitsee alleelin at molemmilta vanhemmiltaan. Vaikka koira ei itse olisikaan tan-värittynyt, se voi saada tan-jälkeläisiä mikäli se on saanut toiselta vanhemmaltaan tan-geenin (at). Punaisella ja oranssilla koiralla voi olla tan-merkit, sillä punainen on kahden tan-merkkisen vanhemman jälkeläinen (kantaa kahta geeniä tanista). Siksi se olisi geneettisesti red and tan tai orange roan and tan, tämä ei tosin kyllä näy koiran fenotyypistä.

Soopeli on A-lokuksen kautta periytyvä, tarkemmin sanottuna ay. Se on harvinainen cockerin väri ja siitä kiistellään onko se sallittu vai ei. Rotumääritemää jos seurataan, voitaisiin tulkita että soopeli on sallittu väri (cockereilla on rotumääritelmän mukaan vain useita värejä). Soopeli on siis yksivärinen ja näyttää siltä, että tan-merkit ovat laajentuneet peittäen koko koiran. Pääväri on jätetty vain karvojen päähän. Soopeli väritys periytyy cockereilla samalla tapaa kuin collieilla eli ay:n pariksi tarvitaan tan-geeni at ja tällöin soopelin "haalistunut" väri tulee esille. Kirkas soopeli saattaa näyttää punaiselta (ee), tämä väri tulee sitten näkyviin näiden koirien mahdollisissa jälkeläisissä ja näiden väreissä. Soopeli (eli punainen tai golden väri) voi näyttää syntyessään black and tanilta, mutta soopeli-väri leviää jossain vaiheessa ympäri koiraa. Soopeli voi olla myös musta tai maksa.

Olen kirjastosta nyt varannut Per-Erik Sundgrenin kirjan "Lemmikkieläinten jalostus". Toivottavasti sieltä löytyy paljon jotain kiinnostavia uusia asioita.

 Huomenna mietin tähän vielä meidän Minniä ja sen lähisukua ja värejä mitä siellä esiintyy. Myös pohdin minkälaisia jälkeläisiä se voisi saada parin nimeltä mainitsemattoman uroksen kanssa vaikka pentuja se ei saa vielä pitkään aikaan. Muuten laittaisin näitä pähkäilyjä jo nyt, mutta meni niin pitkään kun jo selvittelin Minnin isän emän emän isän ja muiden sellaisten värejä, että pitää laitella huomenna sitten lisää vaikka junamatkalla. Miten sitä välillä innostuukaan selvittelemään näitä juttuja? Kukaan varmaan tätäkään loppuun asti jaksa lukea, mutta onpa omat muistiinpanot ylhäällä!

2 kommenttia:

Pidetäänhän viestit asiallisina kiitos! :)