Auspai seuraa ja juoksutustreeniä

 Puoli kuuden maissa nähtiin Sannin kanssa Martinlaaksossa. Mulla oli Vinna mukana ja mentiin siis treffaamaan Kina-aussieta ja Sur-bortsua. Oli kiva nähdä Kina taas pitkästä aikaan ja voi että kun se näytti niin pieneltä verrattuna mun jättiläis-Vinnaan! Suria en ollutkaan aiemmin nähnyt ja sekin oli oikein kiva tapaus. Vinna ja Sur kovin juoksentelivat kilpaa pellolla ja kivaa oli. Vinna ei vaan oikeen meinannut pysyä Surin ja Kinan vauhdissa mukana. Kiitos Sanni kivasta lenkistä! :)

 

 

 Käytin illalla jokaisen koiran erikseen ulkona ja otettiin vähän näyttelytreeniä (paitsi Helmin kanssa enimmäkseen tokoa). Parhaiten treenit sujui pennuista Martalla, sitten Vinnalla ja huonoiten Minnillä. Helmin tokotreenit meni vuorostaan oikein hyvin.
Ensin oli vuorossa Martta Mahtavin, jonka ravaaminen sujui oikein näppärästi. Seisomista pitää vielä treenata enemmän niin että itse pystyn olla ylhäällä, mutta eiköhän sekin saada sujumaan. Juoksuttaessa käveltiin niin kauan eteenpäin, että Martta vilkaisi eteenpäin -> heti palkka. Loppua kohti se alkoi ymmärtää jo, että kun käveli katse eteenpäin niin siitä seurasi palkka. Helmin kanssa menee etuliikkeet usein huonoiksi sen vuoksi, että se se tuijottaa mua silmiin, niin ajattelin että ehkä on parempi opettaa Martta ravaamaan katse eteenpäin? Kyllä Martta sen erkkariin mennessä osaa, ehkä myös seisomisen niin että mäkin seison! Niin nopeasti se oppii uusia asioita.

Seuraavana oli vuorossa Vinna, joka alun ärsyttämisen jälkeen suostui oikein hienosti yhteistyöhön ja juostiin tietä monta kertaa edes takaisin ja pätevä pentunen V olikin. Alkoi kyllä vähän ennakoimaan sitä että milloin palkkaan sen, mutta hyvin suostui ravaamaan eri mittaisia pätkiä vaikka välillä pitikin ottaa pari laukka-askelta. Näpäytys hihnalla ja pentu muisti että ainiin tässä piti ravata. Alussa sain aika paljon tapella sen kanssa siitä, että purraanko hihnaa juoksuttaessa vai ei, mutta kyllä se sitten lopulta uskoi että ei purra. Seisomista ei otettu nyt ollenkaan, sitä kerkee ottaa muinakin päivinä.

Kolmantena oli Helmin vuoro. Otettiin sen kanssa lyhyitä seuraamispätkiä ja vähän näyttelyseisomista. Osaa se vaan niin hienosti tönöttää, kunhan muistaisi näyttelyissä ja mätsäreissäkin häntää kantaa yhtä hienosti. Kun alettiin tokoilla enemmän, niin aloitettiin paikalla makaamisella yli 20 metrin välimatkalla. Suunnilleen puolentoista minuutin kohdalla Helmi heittäytyi piehtaroimaan jonkun hyvän hajun perässä, mutta kun karjaisin sille maahan niin koiruus palasi takaisin makaamaan. Jatkettiin paikkamakuuta 20s ja sitten vapautus kokonaan. Uudelleen ei otettu, vaikka ehkä olisi pitänyt.
Paikkamakuun jälkeen otettiin jääviä, maahanmenon kanssa ei mitään ongelmaa, mutta seisomista muisteltiin eka vähän. Otettiin ensin muutama toisto pelkkää paikalla seisomista ja sen jälkeen saatiin liikkeestä seisominenkin onnistumaan. Otettiin pari hyvää toistoa ja jätettiin siihen. Luoksetulo onnistui tosi kivasti. Kävelin ehkä 30 metrin päähän, kun halusin tietää pysyykö se siellä istumassa vaikka kävelisin miten kauas ja pysyi se. Laukalla juoksi koko matkan eteen istumaan ja siitä komento sivulle. Oon taas ruvennut muistuttamaan sitä tuosta eteen istumisesta, sillä vähän salaa haaveilen rally-tokokisoista ;)
Seuraamista sain vähän korjailla, sillä Helmi käveli vähän poikittain. Pitää sitäkin ottaa nyt parina päivänä jos saisi koiruuden tajuamaan sen miten se menee. Pääasiassa oli tosi kivat treenit ja Helmi oli tosi pätevä tyttö. Vähän kaduttaa, etten ilmottanutkaan sitä sitten sinne tokokisoihin, pitäisiköhän tässä kysellä vieläkö pääsis varasijalle..? Niin houkuttais nyt kun tiedän että tuon kyllä saa kisakuntoon siihen mennessä taas ja vois se ykkönen olla mahdollinen.

Neljäntenä oli vuorossa siis tooooosi iloinen Minni Hiiri. Hiiri ei oikein malttanut keskittyä aiheeseen, vaan höselsi kokoajan ja kiskoi hihnassa eteenpäin. Kun neidille huomautti asiasta se alkoi hyppiä ja pomppia ja pyöriä ympyrää iloisesti. Saatiin aikaseksi pari onnistunutta juoksutuspätkää ja annettiin sen sitten olla kerta Minni ei voinut siihen yhtään keskittyä. Otettiin sen sijaan vähän peruasentoa ja lyhyttä seuraamispätkää. Kovin se yritti siinäkin säheltää, mutta eiköhän saada vielä onnistumaan sekin!
Pitäisi Minnin kanssa treenata enemmän paikalla istumista, mutta kun tuo niin kauheesti alkaa tarjoamaan tassujaan ja ympäri pyörimisiä. Hupsis! Vinna on pennuista ainoa, ketä osaa istua lyhyitä aikoja paikallaan. Martan kanssa pitäisi kokeilla tässä vähän, sillä uskon että se voisi nopeasti tajuta sen idean.

Helmi on pureskellut kumpaakin takajalkaansa polvien yläpuolelta. Punoittavat ikävästi ja on onnistunut karvaa vähän saamaan irti niistä kohtaa. Toivottavasti auttaisi nyt kun syö taas oikeaa ruokaa (joutui syömään JV energiaa kun Helmin oma ruoka pääsi loppumaan), jos ei auta niin sitten todennäköisesti taas kipuilee.