(Tai no viimetteeks oon kyllä sunnuntaina potkaissut varpaan päin tuolia ja se on vieläkin kipeänä..)
En voi sanoin kuvailla kuinka ylpeä oon tuosta pennusta. Se on onnistunut nyt kahen viime päivän aikana osoittamaan mulle, että kyllä se vaan on tosi pätevä ja ihana pentu. Niin paljon oon joutunut hakata päätä seinään sen takia, että nyt haluun ottaa kunnolla ilon irti kun se on ollut niin ihana. Teille pitää varmaankin nyt selittää, miksi oon näin iloinen, joten aloitetaas.
Käytiin tänään päivällä radan toisella puolella kävelemässä Viipun kanssa. Neiti oli irti ja vaan kerran tuli ärsyttämään mua ja lopetti sen kiellosta. Viiku kävi myös kahlailemassa vedessä ja siitä oli kovin kivaa loikkia siellä kun siitä kuului Sellainen kiva ääni. Siitä tulee sellainen vesipeto vielä ettei mitään rajaa! Kun käveltiin siellä ja Vinna oli irti, se totteli heti kun huusin sen jatkamaan nuuskutteluiltaan matkaa tai komensin käymään luona. Otettiin myös vähän perusasentoa ja tuo vihdoinkin osasi hakea siihen itse paremmin. Käytiin myös katselemassa lehmiä, jotka ei enää olleetkaan niin pelottavia kuin aiemmin. Vähän piti murahdella mutta oli havaittavissa pientä kiinnostusta mennä nuuskimaan niitä. Kyllä se siitä vielä!
Illalle olin ajatellut käydä taas radan toisella puolella kävelemässä, mutta suunnitelmiin tuli sitten muutos. Susanna pyysi, että kävelisin sen kanssa samaa matkaa Puhokseen päin ja kävisinkin kävellen käymässä Siwalla hakemassa paketin ja Susanna jatkaisi siitä juoksemaan. Alun epäilyjen jälkeen lähdettiin sit Vinnan kanssa Susannan matkaan ja vietävä tuo pentu on oikeesti niin mahtava ♥ Ei jahdannut autoja, repinyt hihnaa tai purrut sitä, ei purrut myöskään mua. Välillä saattoi nappasta vähän kädestä jos meni monta autoa kerralla ohi, mutta sen katson olevan tosi pieni juttu verrattuna viime kertaan kun sen kanssa käytiin tuolla kävelemässä. Viipu ei myöskään kiskonut hihnassa vaan käveli nätisti hihna löysällä koko matkan. Kaupan edessä se odotti hiljaa ja kävi maahan jopa makoilemaan (tätä ei Helmi voisi ikinä tehdä!) kun odotti että tuun takaisin.
Vinna on myös nyt pari päivää syönyt kaiken ruoan mitä oon sille antanut ja vielä namit päälle. Lyhyet perusasento+seuraamistreenit on mennyt hienosti, samoin kun ollaan juostu sen kanssa ulkona niin Vinna on ravannut nätisti.
Oon paljon oppinut uutta näiden viiden kuukauden aikana kun Vinna on ollut mun luona ja uskon että tosi paljon tuun uutta oppimaankin vielä! Jos tää meidän yhteiselo alkaisi tästä nyt liukumaan kunnolla eteenpäin. Kahden viikon päästä alkaa kunnon kesäloma kun ollaan Virosta kotiuduttu näyttelyistä ja on aika leipoa Vinnasta putkihullu ♥
Lauantaina meihin voi törmätä Joensuun KR-näyttelyssä, mennään sinne turisteilemaan. Saa tulla hihasta nykäisemään jos satutaan vastaan tulemaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Pidetäänhän viestit asiallisina kiitos! :)