Pieni hetki taas vantaalaisia

Ollaan hyvin pieni hetki taas Vantaalaisia! Se pieni hetki jatkuu vielä su-ma yölle, varmaankin suunnataan taas Kannukseen sunnuntai-maanantai välisenä yönä.

No mutta, mitä ollaan siis tehty? Voisin todeta, että ei mitään, mutta ehkä se ei taas pidä paikkaansa vaikka siltä tuntuukin...
Keskiviikkona siirryttiin siis Vantaalle. Ensimmäisenä voidaan siis aloittaa junamatkasta. Vinna tuli junaan reippaasti, mutta kun päästiin kunnolla sisälle, se tajusi missä ollaan ja halusi vaan ulos sieltä. Siinä vaiheessa tuli itku-olo ja mietin että ei voi olla oikeesti mahdollista, että se vaan pelkää olla siellä junassa edelleenkin. Siinä sitten Kokkolaan mennessä Vinna rauhoittui lattialle, vielä Kokkolassa se nousi ylös aina kun ihmisiä meni ohi, mutta sitten se rauhoittui kokonaan! Siispä loppumatka sujui oikein hienosti. Vinna oli kokoajan valppaana ja säpsähteli joitain ääniä, mutta matka meni todella paljon paremmin kuin ensin kuvittelin sen menevän!
Kymmenen aikaan illalla keksin lähteä Helmin ja Minnin kanssa pidemmälle iltalenkille. Käveltiin siinä katselemaan vähän vanhoja tuttuja maisemia ja kuinka paljon ne voikaan kolmessa kuukaudessa muuttua! Helmi ja Minni saivat juosta melkeen koko lenkin vapaana ja Minni varsinkin oli niin kovin onnellinen siitä. Niiden lenkityksen jälkeen vaihdoin Marttaan, jonka kanssa käytiin näyttelytreenaamassa ja sitäkin juoksutin irti. Vikana oli sitten adhd-Vinnan vuoro joka pääsi toki myös juoksemaan irti pellolle.

Torstaina vuorostaan keksittiin lähteä treenaamaan messaria varten Malmille mätsäriin. Päästiin paikalle Nean kyydissä ja odotukset ei olleet kovin korkealla, koska Martta ei esiintynyt läheskään niin hyvin kuin se aiemmin on esiintynyt. Itselle se oli pieni pettymys, koska oltiinhan sillon treenattu paljon näyttelyjuttuja kun se oli pienempi - vielä 3kk sitten se osasi ne hyvin! Sain kuitenkin Martan esiintymään suht kivasti.
Punaisen nauhan saatuaan punaisten nauhakehässä Martta sitten hieman väsähti ja alkoi tarjota istummista ja maahanmenoa! Huomaa mitä sen kanssa on viime päivät jankattu, kun äiti on käynyt sen kanssa rally-tokokurssilla. Kuulin tosin, että siellä Martta tarjoaa oikein hienoa seisomista ;) Martta liikkui suht kivasti ja seisoi kyllä pääasiassa ihan hyvin, ei se enää niin hyvin seiso, mutta pitää sitä kai olla tuohonkin tyytyväinen! Martta oli lopulta 50:stä pennusta neljänneksi paras! Ihan loistosuoritus.
Mätsärin jälkeen käytiin vaihtamassa Martta Minniin ja Vinnaan ja lähdettiin Nean ja Dustyn kanssa Pirunkorpeen lenkille. Koiruuksilla oli taas kivaa, ainoa että Dusty oli unohtanut että ei meidän koirille tarvii rähjätä autossa!

Perjantaina sitten yllättäen Unna pyysi junnukoiraa lainaan, kun hänellä oli tullut jotain mutkia matkaan toisen koiran suhteen. Lupasin, että toisen meidän gööteistä voi saada ja siitä alkoikin arpominen kumman sitä veisikään. Päätin, että vien Unnalle Helmin, koska se ainakin esiintyisi kunnolla - Martasta kun ei tiedä. Kyllä ajattelin, että molemmat esiintyisi kuitenkin ihan hyvin, en olisi voinut silloin kuvitellakaan millasta se esiintyminen voisikaan olla.. Lopulta pari tuntia ennen lähtöä, puhuin Nean kanssa siitä kumpi mun kannattaisi sinne viedäkään. Pohdittiin, että ehkä Martta kuitenkin jaksaisi paremmin siellä, kun Helmi väsyy nyt tosi nopeasti. Näinpä siis pienellä varoitusajalla Helmi muuttui Martaksi. Kun päästiin messariin, annoin Unnalle Martan, mutta Martta oli päättänyt, että näyttelypaikka on ihan hirveä ja on ihan hirveää olla Unnan kanssa siellä. Martta häsläsi ja kiskoi lähes joka suuntaan eikä se tosiaankaan ajatellut tehdä yhtään yhteistyötä Unnan kanssa.
Kesken kehän Unna vaihtoikin sitten Martan toiseen koiraan, kun hänelle mahdollistui vaihto silkkiterrieriin. Se oli varmasti todella hyvä ratkaisu, sillä Martta oli tosiaankin sitä mieltä että ei tee kehässä yhtään mitään. Tulipa sekin sitten kokeiltua! Nähtiin näyttelypaikalla myös Kristel, joka oli Candyn kanssa myös JH-kehässä. Kristel kokeili kehän jälkeen Marttaa toisessa kehässä ja Martta esiintyi heti paljon paremmin kuin Unnan kanssa ollenkaan. Ehkä se vaan tarvitsi siinä sellaisen rauhottumispaikkaantutustumisajan, ennen kuin pystyi toimia kunnolla. Itse myös treenasin sen kanssa vähän kehässä ja se meni siinä ihan kivasti. Kristelin kanssa pohdittiin kuinka sitä kannattaa seisottaa ja ei kyllä siihen tullut mitään järkevää ratkaisua aikaan. Ehkä Martta huomenna näyttelypaikalla ei stressaa noin paljoa, kun pääsi vähän tutustumaan paikkaan.

Nyt on Martta pesty ja kynnet leikattu. Myös treenattu illalle vähän näyttelyjutskia. Huomenna aamusta sitten suunnaksi taas messukeskus ja Martta pääsee vähän kehäkettuilemaan :3 Nyt nukkumaan, huomenna sitten taas päivitystä! Huomenna koitan muokata tähän kuviakin.