Työkaverini kävi huolehtimassa Epusta tässä tämän vajaan viikon ajan, kun ollaan oltu poissa. Perjantaina oli lakkiaisten harjoitukset Kannuksessa, lauantaina itse juhla ja maanantaina kävin pääsykokeessa Kokkolan ammattikorkeakoulu Centriassa. Koirat otin mukaani ja majoituimme maaseutuopiston asuntolassa Lemmikin rivareissa.
Olen kyllä niin iloinen siitä, että kaikki koirat osaavat matkustaa junassa oikein nätisti. Göötit osaavat rauhoittua häkkiin ja Dansku nukkuu sievästi matkan jaloissani. Ei mitään turhia vinguta tai haukuta millekään! Kotimatka sujuu parhaillaan myös oikein rauhalliseen tahtiin. Toivottavasti yksinolot jatkuvat gööttien osalta nyt myös hiljaisina. Kun olen joutunut eristämään niitä Danskusta juoksujen aikaan, niin Toivo on välillä pitänyt konserttia pystyssä. Hiljaa se on ollut yleensä minun palatessani, mutta mekkalaa on saattanut alkaa kuulumaan juuri kun astun rapun ovesta ulos.
Danskun kanssa treenailtiin vähän Kannuksessa ollessamme ja ihan nättiä työskentelyä oli. 28.5. tapasin myös yhden Ähtärin haukkujen hallituksen jäsenen ja pääsin puhumaan ihan kasvotuste mahdollisesta kurssin pitämisestä. Mietittiin jonkunlaista pentukurssia, sillä niille on ollut nyt kovasti kyselyä. Kunpa löytäisin itsekin vielä treeniseuraa, sillä niin olisi paljon mukavampi touhuillakin jotain. Tällä hetkellä treenataan ainoastaan vailla mitään suunnitelmaa, vaikka kisaamisesta toki haaveilen.
Viikonloppuna oli tosiaan minun valmistujaiseni Kannuksen lukiolla. Sain vihdoin painaa kolmoistutkintolakin päähäni ja voin iloisin mielin tunnustaa olevani vastavalmistunut eläintenhoitaja ja ylioppilas. Sen lisäksi suoritin myös lukion oppimäärän. Työtä oli näissä neljässä vuodessa aivan riittävästi ja olen niin onnellinen siitä, että se on nyt ohi. Omat valmistujais-/ylioppilasjuhlani pidetään Vantaalla ensi viikonloppuna.
Eilen kävin myös tosiaan Kokkolan Centria ammattikorkeakoulussa pääsykokeissa. Hain tänne ja muutamaan muuhun paikkaan opiskelemaan sosionomiksi. Tuuri kävi, sillä esivalintakokeen jälkeen sain kutsun varsinaiseen pääsykokeeseen juuri Kokkolaan sille aikaa kun siellä olin. Koe tuntui menevän ihan hyvin, mutta nyt odotellaan lopullisia tuloksia heinäkuun alkuun asti.
Näin viisi yötä Kannuksessa viettäneenä voin salaa todeta kaipaavani sinne todella paljon. Tuntui niin kuin olisi kotiin tullut ja oli niin täydellistä käydä siellä koirien kera lenkkeilemässä tutuissa paikoissa. Tällä kertaa ei ollut Ollikkalankatua edes takaisin talsittavana ja se oli huomattavasti mukavempaa. Ollaan kyllä kotiuduttu jollain tapaa Ähtäriin, mutta nyt Kannuksessa ollessani vaan oli niin onnellinen fiilis.
Laitan loppuun vielä kuvan minusta ja Danskusta. Kunhan jossain välissä pääsen tietokoneelle, niin saan laitettua kuvan vielä minusta ja näistä kaikista koiruuksista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Pidetäänhän viestit asiallisina kiitos! :)