Hyvää uutta vuotta 2015 ♡

Meidän laumalta hyvät uuden vuoden toivotukset kaikille ♡

Tämä on viimeinen blogiteksti vuonna 2014, joten voidaan vaikka kerrata mennyttä vuotta ja sen sattumuksia. Mennyt vuosi 2014 on ollut omalla tavallaan oikein hyvä. Surkeita sattumuksia täynnä, mutta myös niitä positiivisia. Toivotaan ensi vuodelle parempaa onnea!

Alkuvuodesta Vinna asui vielä luonani ja olin umpikujassa sen kanssa, kun se alkoi käyttäytyä kummallisesti meillä kotonakin. Ei auttanut kodin ja lenkkien rauhoittaminen (käytin koirat erikseen lenkillä, vältettiin ohituksia) vaan ongelmat silti oli ja pysyi. Adaptil-panta auttoi huomattavan paljon, mutta pysyvää apua ei saatu siitäkään.

Alkuvuodesta aloin jännittää Särmän lähdön suhteen, sain kuulla Särmän lähtevän maaliskuun jälkeen pian. Helmikuun lopulla käytiin Särmän kanssa Särmän kasvattajan järjestämässä pentutapaamisessa ja minun mielenkiintoni rotua kohtaan syttyi entisestään. Huhtikuun alussa Vinna lähti vaikeana päätöksenä hoitoon äitini luokse ja äitini epävarma Tiiti-göötti tuli minun ja Särmän kaveriksi Kannukseen. Sairastettiin kennelyskät, käytiin koulun reissuviikolla ja toukokuun toiseksi viimeisenä päivänä Särmä lähti kohti Tullin huumekoiran koulutusta.

Hirveä ikävä minun Särmää tuli, mutta siitä alkoikin minun ja Tiian vajaan neljän viikon työssäoppiminen Englannin Prestonissa, Bilsborrow:n kylässä. Ikimuistoiset viikot vietettiin siellä ja kaipuu Englantiin jäi kytemään. Kesäkuun lopussa Vinna tuli viimeiseksi yökseen minun luo ja kirjoitettiin sopimus sijoitussopimuksen purkamisesta. Itkut senkin eteen tuli itkettyä, mutta edelleen yritän ainakin uskoa että näin on parempi. Vinna on nyt oikein hyvässä kodissa veljensä kaverina ♡ Heinäkuun olin työssäoppimassa Turussa Jaxonville -kennelissä ja pääsin tutustumaan yhä uusiin länsigöötanmaanpystykorviin sekä göötti-ihmisiin.

Elokuun ensimmäinen viikonloppu oltiin Oonan ja Frida -sheltin kanssa Kuopiossa kolmessa KV-näyttelyssä. Saldona Tiitin ensimmäinen SERT ja PN kehässä sijoittuminen. Helmi oli myös kahdesti ROP-veteraani ja kerran jopa PN4. Elokuun seuraavana viikonloppuna oli Maailman Voittaja -näyttely. Siellä olin töissä gööttiständillä sekä näin sen minun Elämäni Koiran, oikein isoilla kirjaimilla. Särmä oli siellä messukeskuksessa käymässä. Itku siitä tuli ja hirveä ikävä taas sitä koiraa kohtaan.

MV-näyttelyssä näin viimeistä kertaa Särmän ja jo samana päivänä kävin katsomassa toista koiraa. Sitä täysin suunnittelematonta saksalaista, joka oli muuten ensimmäinen koira jota minun ystävät ei kannustaneet minua ottamaan ;) Seuraavana päivänä Dansku matkusti auton takakontissa mukanani Kannukseen ja pelkäsin yli kaiken siitä muille kertomista. Äidin reaktiota pelkäsin eniten, mietin myös mitä ystäväni ja opettajat koulussa asiasta tuumaavat. Ja nyt mulla on oikein hieno saksalainen kotona ♡

Tiiti oli elo- ja syyskuun vielä Kannuksessa ja syyskuun lopussa se lähti pois. Marraskuussa kävin tekemässä vajaan viikon työssäoppimista Jaxonville -kennelissä Turussa. Siellä oli mitä ihanimmat Z-pennut, joista rakastuin yhteen ihanaan punapantaiseen Lemppari-pentuun.

Joulukuussa oli messariviikonloppu ja ihanien ystävien tapaamista. Martta astutettiin ja ultra on tammikuussa ja toivottavasti tiedossa paljon ihania pentuja. Käytiin Danskun kanssa myös äitini luona Turussa vakuuttamassa Helmiä (ja äitiäkin) siitä että Dans on ihan kiva. Lopputulemana ihan hyvä reissu ja ehkä ollaan toistekin tervetulleita ;) Joulukuun lopulla D aloitti myös juoksunsa ja ilmoitin sen ensimmäiseen tokokokeeseensa, johon valitettavasti päästiin vain varasijalle. Mut kokeita tulee ja menee!

Nyt ollaan Danskin juoksulomalla Kannuksessa ja operaatio Eppu raakaruokinnalle pyörii jo ihan lupaavasti. Tällä viikolla on ollut Epun ensimmäiset päivät liki kokonaan raakaruokinnalla ja ruoka jopa on uponnut sille hyvin. Sisäelintä se vähän vierasti, mutta söi senkin. Tämän jälkeenhän meillä on koirat 50-50 ruokinnalla ja kissa syö täysin vaan raakaa. Yritys kova tarjota niille parempaa ruokaa.

Danski ei ole välittänyt ilotulitteista yhtään. Käytiin ennen kuutta lenkillä ja täytyy kyllä ihailla kuinka Kannuksessa on noudatettu suht hyvin oikeita ilotulitteiden ampumisaikoja! Muutamia yksittäisiä paukahduksia on kuulunut tällä viikollakin, muttei pahemmin niitäkään. Rauhassa saanut mennä koiran kanssa. Vantaalla asuneena sanoisin, että siellä kyllä paukkui enemmänkin ennen sallittuja aikoja.

Tavoitteet vuodelle 2015

Ajattelin kehittää meille Danskun kanssa edes jotain tavoitteita ensi vuotta varten.

Tavoitteet 2015
- Tokosta TK1 ja TK2 ennen elokuun sääntömuutosta
- Hyväksytty BH-koe
- Luonnetesti
- Viestin alkeiden harjoittelua
- Haun vientiä pidemmälle
- Yksi näyttelykäynti
- Virallinen silmäpeilaus, sydänkuuntelu, polvitutkimus ja selkäkuvaus

Tosiaan jo alkuvuodesta olisi tarkoitus alokkaaseen kisaamaan tokossa, sillä koen niiden liikkeiden olevan sen verran hallussa että sinne voisi alkaa pyrkimään. BH-kokeen uskoisin menevän myös hyvin, jos itse vaan oppisi kuinka ne liikkeet menee. Luonnetestiin olisi tarkoitus mennä hakemaan arviota tuosta koirasta.
Viestiin olisi kiva perehtyä enemmän ja haussa kehittää Danskun motivaatiota ja taitoja. Tällä hetkellä se ei käytä nenäänsä kunnolla, joten panostetaan sen harjoitteluun :)
Yksi näyttelykäynti tuolle koiralle pitäisi ainakin saada, se H tarvitaan näyttelyistä nimittäin ainakin ;)
Danskin polvet ja selkä on tutkittu epävirallisesti terveeksi, mutta nyt haluaisin sada viralliset tulokset niistäkin ja varmistua koiran terveydestä. Tämän lisäksi haluaisin myös silmäpeilauksen ja sysydänkuuntelun. Saa nähdä onko nämä ensi vuoden juttu, toivoa sopii, mutta kahtellaan!

Tässä ensi vuodelle siis suunnitelmaa ja tavoitetta, toivottavasti saadaan edes osa toteutumaankin!

Joku varmaan muistaa, että oon odotellut Danskun juoksuja. Ilmoitin sen yhteen alkuvuoden kokeeseen varasijalle ja tsadaa nyt D juoksee ;) Onneksi kulutettiin hallikorttia ahkeraan viime viikolla, niin ei mee sekin kokonaan hukkaan. Mutta palatakseni niihin juoksuihin, niin on ihan hassua, että nyt niistä juoksuista ei tarvi ilmottaa kenellekään. Mulla on ihan oma koira, eikä tarvii miettkä että ilmooko juoksuista oikeaan aikaan ja saako toinen varmasti tiedon. Tää on ihan kiva itseasiassa! ;)

hieno saksalainen gööttilandiassa

Ollaan oltu nyt 2 yötä äidin luona. Dansku on käyttäytynyt ihan niin kuin ajattelinkin. Se on omalla toiminnaallaan vaan vahvistanut mun käsitystä käyttäytymisestään. Alkuun se vähän murisi turhia, mut kun siitä huomautti niin se antoi olla.

Dans ja Tii

Martta oli ihan mielinkielin kun näki D:n eka kertaa. Meni vaan selällään häntä niin hurjasti viuhtoen ja pesi samalla toisen hampaita. Tiiti vaan totesi että jaahas joku koira mut minäpä vaan menen täällä. Se vaan tyytyväisenä näykkii muutenkin Danskin jalkoja ja kaluaa sen nilkkoja eikä yhtään välitä jos toinen sanoo mur. Tiiti on niin varma siitä, että on haavoittumaton ja että kukaan ei mahda hänelle yhtään mitään. Helmiähän jännitettiin etukäteen -> kuinka se mahtaisi huonojen kokemuksiensa jälkeen hyväksyä saksalaisen kotiinsa. Totuttelua se vaati, mutta molemmat pystyy tällä hetkellä olla sulassa sovussa sisällä ja ulkona. Onneksi :)

Helmi

Danskilla ja Tiitillä on ollut oikein kivaa riehuessa ja ne on edelleen kavereita ♡ Tiiti on se, jota ei haittaa et kaveri haukkuu, kun se itse keskittyy vaan juoksemaan ja puremaan nilkoista. Ne on Danskin kanssa hyvä pari ;) Tiitistä tykkään muutenkin paljon edelleen. Jos sillä ei tuota arkuutta olisi, niin se ois niin mahtava paketti. Mielenkiinnolla odottaen mihin suuntaan se kehittyy ja kuinka Tiin jalostuskäytön käy.

Tiitu

Dans ei ihan tajunnut kuinka lahja avataan - saatika sitä että possunkorva on syötävä ;)

Teppo

Matti

Dans ja Eppu reippaina junamatkalaisina

pätevä danskis ♡

Harvoja kertoja pitkästä aikaa, kun päivittelen blogiakin enemmän kuin kerran kuukaudessa. Tämä itseasiassa taitaa olla muuten blogin postaus numero 400! Onhan tämä monta vuotta ollutkin pystyssä. Ensin kertomassa Helmin seikkailuista, sitten Vinnan ja nyt Danskun :)

Tänään käytiin taas hallilla ja nyt aloitetaan loppuviikolle ansaittu joulutauko! Tehtiin seuraamista, luoksareita, hyppyä ja jääviä. Sekä yksi paikkis! Meidän ei alunperin pitänyt jaksaa mennä hallille ollenkaan, mutta lähdettiin sitten lenkille ja halli oli siinä matkan varrella poikkeamista varten sopivasti ;)

Ekana tehtiin paikkis. Koira pysyi maassa reilut 2 minuuttia, vaikka hallin ovikin kävi pari kertaa ja hallissa kävi vieraita ihmisiä. Koirahäiriötä myö vaan kaivattaisi tähän niin kovin! Seuruissa otettiin myös juoksussa käännöksiä oikealle testinä kuinka ne sujuu. Ja sujuikin ihan hyvin. Sen jälkeen jatkettiin liikkeestä maahanmenoon, joka sujui hyvin myös. Luoksetulossa D varasti edestä sivulle, joten otettiin se uudelleen ja palkkasin edessä istumisesta suoraan jalkojen välistä. Muuten se tulee kyllä hyvällä vauhdilla eikä törmää päin. Liikkeestä seisomisessa kokeilin ensin pysähtyykö D ilman käsiapua. No eipä pysähtynyt, joten tehtiin seisominen muutaman kerran käsiavulla (kuitenkin niin etten osunut koiraan) ja saatiin onnistuneet suoritukset.

Parasta tämän päivän treeneissä oli kuitenkin hyppy! Meidän ei pitänyt tehdä sitä ollenkaan, koska namialusta jäi kotiin. Ohjaajalle tuli kuitenkin hetkellinen mielenhäiriö ja mentiin kokeilemaan hyppyä ilman namialustaa. Ja koirahan hyppäsi hypyn ja jäi käskystä toiselle puolelle seisomaan! Ihan huippua :) Tehtiin se vielä toistamiseen, jotta varmistuttiin siitä, ettei se ollut koirankin puolelta vaan mielenhäiriö toimia sattumalta samalla tavalla.

Jos tuo ei nyt niitä juoksujaan tee, niin tammikuun lopulla ois koe Kannuksessa.. En tuttujen keskelle olisi halunnut mennä ekaan kokeeseen, mut ei kai se nyt niin paha voi olla? Sinne vaan jos koira ei juokse :)

Hyvää joulua!

tottistelut jatkuu

Nyt kun mulla on vihdoin hallikortti, niin on käytetty se hyödyksi ja käyty eilen sekä tänäänkin hallilla treenaamassa. Oon niin varma, että Dansku aloittaa ne juoksunsa nyt kun mulla toi kortti on, joten parempi hyödyntää sitä vielä kun pystyy :D

Ollaan tehty reilu kahden minuutin paikkista sisällä ja koira pysyy hyvin. Ei ole kertaakaan näyttänyt siltä, että nousisi ylös. On tehty sitä niin, että otan koiran sen jälkeen sivulle sekä niin että palkka tulee heti maasta.

Seuruut sujuu hyvin, samoin luoksari ja jäävistä maahanmeno. Liikkeestä seisominen ja hyppy on rutkasti parempia mitä aiemmin. Hypyssä olin juuri päättänyt, että D saa istua toiselle puolelle. Tänään se sitten jäi seisomaan joka kerta, kun sanoin istu. Kenties tää olikin nyt joku merkki, että se seisominen on ihan ok? :D Noh, katellaan mitä tästä tulee vai tuleeko mitään!

Vaikka olen vannonut, että Danskusta ei tule agilitykoiraa, sillä en usko sen rakenteen olevan siihen sopiva, niin tehtiin tänään aksaa. Putkea vaan ja puomia pari kerta niin, että näin haldaako tuo jalkansa siinä. Ja kyllä, haldasi se ;) En usko, että agia tullaan yhtään sen enempää lopulta tekemään, sillä ton koiran rakenne ei vaan niin ole mun mielestä sellainen kuin agikoiralla tulee olla. Voihan sitä aina huvikseen tehdä, on tuo terveeksi tutkittukin, mutta en silti halua tieten tahtoen alkaa kuormittaa sitä hirveesti agilityn suhteen. Meillä on maailma auki muille harrastuksille ja kun agikoiran haluan, niin siihen saan toivottavasti tulevaisuudessa göötin :)

2v 8kk

Ps. Meidän Martta on astutettu toistamiseen vähän nopeahkolla aikataululla. Tällä kertaa uroksena on ollut ihan kotimainen uros. Jännityksellä odotetaan tammikuun keskivaiheille, jotta saadaan toivottavasti ultrassa varmistus sille että pentuja olisi tulossa <3 p="">

tokoiluja

Vaikkei ole mitään ihmeempää nyt tapahtunut, niin ajattelin silti päivittää meidän tokoiluista. Itse olen kennelvuorossa juuri tällä viikolla, kun meillä on tokon koulutusohjaajakurssi meneillään koulussa.

Ollaan satunnaisesti treenailtu kaukoja, lähinnä sitä että koira "hyppää" oikealla tavalla makaamasta istumaan. Nyt päätin sitten kokeilla, että kuinka ne todellisuudessa sujuu jos tehdään istu-maahan sarjaa. Ja hyvinhän se sujui! Danskulla alkaa olla tekniikka hallussa sen suhteen kuinka se nousee oikein istumaan. Voisi alkaa vahvistamaan Danskun lihaksia myös maahan-seiso vaihdossa, jotta saadaan siihenkin opeteltua oikea tekniikka. Olen vaan miettinyt pitäisikö kaukoihin olla eri käsky, mitä on muuten seisomiseen (odota), mutta sitä nyt sopii miettiä vielä.

Dansku on seuruiden käännöksissä edelleen paremmin mukana mitä aikaisemmin. Se jopa vaikuttaa siltä, että käyttäisi sitä takapäätäänkin. Seuruuta ollaan tehty sekä hihnassa että ilman. Ja ilman remmiä Dansku edelleen on niin kierroksilla että painaa oikein hienosti.. :D

Jääviä liikkeitä ollaan myös tehty, seisomista enemmän mitä maahanmenoa. Maahanmeno on kuitenkin tosi varma liike, lenkilläkin voin huutaa sille maahan kun se juoksee jossain ja D käy maahan. Seisomisen suhteen en voi sanoa samaa, joten ollaan sitä harjoiteltu. Pääasiassa D pysähtyy ilman käsiapua liikkeestä seisomisessa, mutta pyrin vielä käsiavulla auttamaan sitä siinä varmuuden saamisessa. Käsiapukin on kuitenkin pienentynyt huomattavasti siitä mitä se on ollut. Seisominen ylipäänsä on ollut Danskulle siis ihan uusi juttu, eikä se ole osannut sitä aiemmin.

Nyt mulla on muuten myös hallikortti, eli päästään sisälle reenaamaankin! Oon niin odottanut sitä, että päästään treenaamaan sisään mm. paikkista ja luoksaria. Hallilla on myös mahdollisuus häiriötreeneihin, eli sekin kovin positiivista. Danskun juoksuja olen kyllä tässä odotellut, niitä ei vaan kuulu eikä näy. Eiköhän tuo koira kyllä ne nyt pian aloita kerta oon hallikortinkin hankkinut ;)