sairastelua

Vähän ikävempiä uutisia sitten taas vaihteeksi. Huoh. :(
Aamulla Helmi oli ihan normaali itsensä, eikä käyttäytynyt mitenkään normaalista poikkeavasti. Koulun jälkeen (n. 14.20 tms) kotiin tullessa vastassa olikin häntäänsä koipien välissä pitävä koira. Siitäpä lähti suoraan talon ympäri kiertely, että mitä pahaa se nyt on tehnyt, mutten mitään löytänyt. Kutsuttaessa luokse koira linkkasi varovaisesti mun viereen ja häntä rupesi viuhtomaan. Kokeilin saada Helmiä liikkumaan, jotta näkisin liikkeet, ja se vältti varaamasta painoa oikealle takajalalleen, mutta välillä taas vasemmalle.
Ja koska Helmi piti käyttää pissalla, sillä oli käynyt viimeksi ulkona kuuden aikaan aamulla. Meidän ulkokäytävässä siltä meni jo hetkellisesti takapää alta ja katsoin että parempi napata se syliin ja kantaa ulos. Ulkona laskin tytsyn maahan ja koitin että neiti ois mennyt pissalle, mut eihän siitä mitään tullut. Heti kun löytyi joku kiva haju ja Helmin ois tehnyt mieli mennä nuuskimaan ja se lähti kiipeämään lumikasan yli, meni takapää alta. Siinä sitten nappasin koiran syliin ja mentiin tasaselle alueelle, jossa sen ois ollut Helpompi tehdä pissat. Koira kuitenkin vähän kävellessään taas pysähtyi takapään vuoksi ja siitä jo huomasi, ettei tästä mitään tule. Ja eikun koira syliin ja takaisin sisälle.
Sisällä Helmi käveli varovaisesti, oikeaa etutassuaan erityisesti varoen. Laitoinkin koiran häkkiin lepäämään (häkki jäi kuitenkin auki, mutta koira jäi mielellään sinne makaamaan) ja sen jälkeen soittelin äitille.
Helmi on saanut tämän päivän aikana nyt 2krt Norocarp (50mg) -särkylääkkeen, joka on tarkoitettu erityisesti koirille. Siitä on ollut suunnaton apu koiran kannalta, sillä ontumista ei tule enää niin herkästi. Ulkonakin pystyi käydä hyvillä mielin tarpeillaan, vaikkei kasojen yli pystynytkään menemään vaan piti auttaa. Kotona se on ollut pirteä, vaikka välillä vähän omituinen. Mut toivottavasti tää tästä.
Viikonlopun yli odotellaan, maanantaina sit lekuriin jos on tarve. Toivotaan että menis vaan ohi näin.

Selän välilevyn kanssa Helmillä on nuorempana ollut jotain ongelmia (takapään hetkellinen halvautuminen), mutta takapää alkoi itsestään taas toimia. Toivottavasti tälläkin kertaa menee myös ohi ns. helposti.
Kiitos Elina, kun jaksoit neuvoa lääkkeiden ja muun suhteen ja oot tarjonnut apuasi. Ja Johannallekin kiitos huolenpidosta ja tuesta! Ilman ystäviä tätä ois vaikeampi sulattaa. Mut toivotaan, että tää muuttuu tästä paremmaksi, positiivista ajattelua vaan kehiin!