maanantai 24. lokakuuta 2011

102

Torstaina Helmin häntä alkoi olla ok. Piti lähes kokoajan sitä ylhäällä. En kokeillut aristaako, kun ajattelin että parempi antaa sen parantua rauhassa.
Käytiin myös Elinan ja Manta-cockerin kanssa lenkillä, Minni ei piipannut nähtyään Mantan vaan se oli ihan ok sille että sellanen kaveri lähti meidän mukaan! Helmillekin Manta oli ihan tuttu tyyppi, siispä toi koira osas käyttäytyä ihan kohtuu hyvin. Käytiin kävelemässä Koivukylän koira-aitauksen viereisellä pellolla, jossa uskalsin laskea Minninkin irti. Minni meni tosi hienosti, tuli aina luokse kutsuttaessa (Elinan kautta tosin) ja nautti kunnolla vapaana olosta. Helmi ja Manta ei kuiteen halunneet leikkiä sen kanssa, joten neiti sai tyytyä yksin juoksenteluun. Välillä likka kävi juoksemassa ojassa ja välillä se juos Mantan kautta Helmin luo edes takaisin (Manta käveli pitkällä edessä ja Helmi taas meidän takana).
Kamera oli mukana, mut ulkona oli jo niin pimeetä etten viittinyt sitä ees esiin kaivaa, kun tiesin ettei sillä oikeen kuvia siellä saisi.

Perjantaina meillä oli vuorossa Susannan ja Tuisku-seropin treffaaminen Helsingissä. Tultiin rautatieasemalle neljän aikaan, joten hälinää siellä oli riittämiin. Minnikin järjesti iloisen yllätyksen, kun ei stressannut yhtään hälinästä vaan olisi halunnut juosta ihmisten perässä siellä. Susannan ja Tuiskun saapuessa paikalle me lähdettiin kävelemään ilmeisesti jonnekin meren ympärillä olevalle hiekkatielle. Minni olis halunnut kokoajan haistella Tuiskua ja neiti yllätti myös tänään, sillä ei piipannut yhtään myöskään Tuiskun nähdessään! Lenkillä vastaan tuli jotain koiria, joista yhden nähdessään Minni alkoi piippaamaan, mut se voi johtua siitä että se oli niin innokas. Susanna ja minä oltiin vähän eksyksissä Helsingissä, mut käytiin katsomassa eduskuntataloa ja jotain oopperataloa ja finlandiataloa, oopperatalo näytti vaan meistä ihan uimahallilta....
Kun tultiin Helsingistä, niin mentiin suoraan juna-asemalta käymään mummolla ja ukilla. Helmi komensi kauheesti, että ois saanut ruokaa, mut siellä ei valitettavasti ollut perunankuoria, joten Hem jäi ilman niitä. Koirat oli tosi väsyneitä kun tultiin kotiin ja painuivatkin heti nukkumaan.

Lauantaina Helmi ja Minni kävi varkaissa. Kissat oli pudottaneet Helmin 3 kilon ruokasäkin lattiale ja yllättäen Minni ja Helmi olivat käyneet vähän maistelemassa ruokaa. 600-700g ruokaa oli kadonnut säkistä ja molemmat koirat olivat oikein pullukoita. Minnille oitis suolaa naamariin ja äiti saikin sen oksentamaan sillä ja sen jälkeen olikin soitto eläinlääkärille. Ei tarvinnut lähteä käymään siellä, vaan piti vain säännöstellä vedensaantia eikä ruokaa tietenkään annettu. Yhtä paskasirkusta oli sitten koko päivä ja koiria ei liiemmin liikutettu. Minni ei halunnut enää tulla kotiin kun tultiin takas sisälle, muisti että äiti oli siellä tunkenut sitä suolaa sen suuhun. Lopulta kuitenkin se tais tajuta, ettei me enää niin tehdä ja alko reipastua kunnolla.

Sunnuntaina oli sitten vuorossa takaisin Kiteelle lähtö. Käytiin äitin ja koirien kanssa aamupäivällä kävelemässä pellolla. Molemmat vaikutti jo voivan paremmin ja Minni kävi suorastaan kierroksilla. Pellolla ne molemmat söi ruohoa ja Minni juoksenteli yksinään siellä, Helmi taas kipitti välillä juomassa. Kun lähdettiin takaisin kotiin päin, huomattiin että Helmi on taas turvonnut hirveesti, syytettäkööt tästä sitä että se joi sitä vettä niin paljon. Tuntia ennen lähtöä, huomattiin Helmin oksennelleen hirveesti äitin makkariin ja siitä alkoikin siivoaminen. Oksennuksessa oli ruohoa ja jotain mustia/ruskeita kokkareita. Vielä 30min ennen lähtöä pikkuveljeni huusivat huoneestaan että siellä on oksennusta lattialla ja lisää siivoamista.. Pakkaamiset meinasivat jäädä kun sai juosta ympäri taloa millon siivoamassa oksennuksia ja millon putsaamassa kissan korvia (Tepon korvat piti putsata). Lopulta päästiin kuitenkin lähtemään.
Junassa ensimmäiset 1½ tuntia Helmi nukkui rauhassa, mutta sen jälkeen se alkoi käyttäytyä tosi levottomasti. Aloin laskea minuutteja junasta pois pääsemiseen, kun koira vaikutti ihan siltä että sillä on hätä - enkä olis kyllä ihmetellytkään jos olis ollut. Koitin saada sen vaan rauhottumaan aloilleen ja lopulta selvittiinkin Kiteelle asti ilman että koira teki junaan tarpeitaan. Kiteellä olikin niin kylmä, että omistajan teki ainakin mieli siirtyä pysyvästi toppatakkiin!

Tänään ei oo sit tapahtunut mitään erikoista. Koira on nyt jo normaalin oloinen, eikä vatsakaan muistuta jalkapalloa. Aamulla käytiin kävelemässä 45 minuutin lenkki, vaikka aluks oli tarkoitus kävellä vaan 10 minuutin pikkulenkki, kun omistajan mielestä ulkona oli kylmä.. Lopulta sit pakotin itseni lähtemään Helmin kanssa junaradan toiselle puolelle, missä sitä voi pitää irtikin. Hem oli ainakin tyytyväinen :)
Nyt illalla ne on Fannyn kanssa saaneet olla täällä vapaana ja Fanny on tehnyt sitä sen perus hyppimistä ja pomppimista Helmin yli ja muutenkin vaaninut sitä kaikkialla. Eipä se Helmiä haittaa, vaikka välillä se juokseekin täällä Fannyn perässä kun sillä on mennyt siihen hermot.

Pitää koittaa kuvapostausta saada taas tässä joku päivä aikaan. Tähän loppuun voisi kuitenkin vielä laittaa Linnea Skogbergin ottaman kuvan musta ja Minnistä junassa :) Ja sit tietty pari kuvaa vielä kun käytiin tossa 15.10 lauantaina viemässä Minni leikkimään kahden ihanan aussien kanssa.

Jade, Minni ja Hero

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pidetäänhän viestit asiallisina kiitos! :)