117

Se on kotona ♥ Eilen haettiin tyttö kotiin ja Maijasta tuli nyt sitten Vinna. On kyllä maailman suloisin ja ihanin pentu. Minni on kovin onnellinen uudesta tulokkaasta ja haluais painia ihan kokoajan ton pikkusen kanssa, välillä pitää kuitenkin vähän muistutella että ottaa vähän rauhallisemmin. Minni on päättänyt, että Vinna on sen uusi sohva, Minni laittaa tassut Vinnan päälle -> Vinna kaatuu maahan -> Minni istuu Vinnan päälle ja alkaa purra toista ja Vinna vaan joutuu maata alla kun ei pääse karkuun.
Kulkee tosi hienosti jo hihnassa ulkona, välillä meillä on ollut eriäviä mielipiteitä siitä minne mennään ja toinen on hyppinyt ja pomppinut kun olis tahtonut mennä jotain toista reittiä. Kasvattajalla on oppinut tosi hyvin tekemään ulos tarpeensa ja heti kun sen vie ulos käymään niin meneekin pissalle. On se taitava! Kasvattajan luona ei yhtään kerennyt olla sylissä kun kokoajan piti olla menossa, mutta kotona se on viihtynyt sylissä kohtuu hyvin. Helmi ei ole Vinnaa ottanut niin hyvin vastaan kuin Minni, mutta hyväksyy kuitenkin että tuollainen kakara on tullut taloon. Vinna on onneksi ollut tosi kiltisti, eikä kissoja tai Helmiä oo liiemmin kiusannut.
Leikkimään en tuota pentua oo oikeen saanut mun kanssa, mutta onhan tässä vielä aikaa, ensimmäistä päiväähän se vasta on kotona, antaapi totutella rauhassa :-) Tänään oon vähän palkkaillut sitä aina kun on istunut alas, josko sille sais istumaan menemisen opetettua.
Nappulat maistuu paremmin turvotettuna kuin kuivana, kuivana kun syö niin saattaa mietiskellä välissä että haluaako syödä vai ei, mutta kun on turvotettu niin katoaa suuhun hyvinkin pian. Hassua kun ei ole niin ahnetta koiraa kun on aiemmat olleet, mutta ehkäpä tähänkin tottuu!

Tänään oli myös Helmin osteopatiakäynti Caritan luona Helsingissä. Helmi oli lähtenyt parantumaan jo hyvin ja toivottavasti sitten paraneekin hyvin niin pitkälle kun voi. Polvi oli vielä vähän sisäänpäin kiertynyt, mutta ei Caritan mukaan vaikuttanut kipeeltä. Hän sanoi, ettei ole varma onko se kipeä vai onko se väärä liikerata painunut vaan niin syvälle lihasmuistiin, että Helmi vetää sen sen takia sisäänpäin. Carita puhui, että se olisi voinut olla 9 vuotta sisäänpäin kääntyneenä, mutta itse en siihen usko. Kyllä Maare olis varmasti huomannut jos se olisi ollut kääntynyt sisäänpäin? Noh, tärkeintä että nyt on lähtenyt menemään parempaan suuntaan! Helmillä oli myös kuivat kalvot ja koska Helmi laihtui yhdessä vaiheessa tosi paljon, niin Carita suositteli siirtymään takaisin barffiin. Nyt on siis Murren murkinassa käyty shoppailemassa ja Helmi pääsee palaamaan takaisin barffiin. Luita 3krt viikossa, kananmuna kerran viikkoon, kasvissoseita 20% ruuasta (päivässä). Sit pidetään ruusunmarjajauheella C-vitamiinikuureja pennuille ja Helmille. Osteopaatille mennään 2-3 kuukauden päästä uudelleen, eli viimeistään huhtikuun alussa. Katsellaan miten tää tästä lähtee sujumaan.

116

Kotona ollaan oltu jo hyvän aikaa!
Tänään oli tosiaan Minnin ensimmäinen joulu ja sai joululahjaksi emakon korvan sekä vinkulelun, Helmi sai emakon korvan ja härän korvan.
Äiti meni Minnin kanssa käymään mummilla ja me mentiin vuorostaan Helmin, iskän ja mun pikkuveljien kanssa mummolle ja ukille. Helmi olis kovasti halunnut olla osallisena syömässä jouluruokaa, mutta tiukalla komennolla se pysyi keittiön ulkopuolella kun tiesi ettei sillä ole lupaa tulla sinne. Lahjojen jaon alkaessa Helmi ois kovasti halunnut avata kaikkien paketit, mutta lopulta sille löytyi sitten se oma paketti, mistä paljastui härän korva. Mummolle tuli lopulta vielä porukkaan mukaan iskän veli saksanpaimenkoira Koksin kanssa. Mietin jo, että minkälainen hulabaloo siitäkin tulee, mutta onneksi meni paremmin kuin olisin ajatellut. Helmi jännitti tosi paljon, mutta oli kuitenkin vapautuneempi kuin olisin ajatellut sen olevan.

Enää kolme yötä ♥♥♥ Tajuutteko ihmiset: KOLME YÖTÄ NIIN MUN PENTU TULEE KOTIIN♥♥ Vaikee uskoo tätä todeksi, tuskin uskon ennen kuin mulla on pentu sylissä kotona ollut pari viikkoa :--D Kuvia voin lisäillä kunhan kerkeän, Maija on maailman ihanin pentu, uskokaa tai älkää♥

115

Helmi kävi 14.12 osteopaatilla. Äiti oli alkanut jo miettiä, että huijaan sitä, sillä Helmi ei oo kotona ontunut yhtään. Osteopaatti oli heti huoneeseen sisään mennessä todennut, että Helmin oikea takajalka on ihan sisäänpäin kääntynyt. Luulisi, että olisi joku ihan uusi juttu, sillä kai viimeistään tuomari olisi mulle huomauttanut näyttelyissä, jos koiran toinen polvi on sisäänpäin kääntynyt? Tää on se polvi, mistä osteopaatti ja fyssari on sanoneet että on vähän löysä. Maare kuitenkin sanoi, että voi olla että se kuvattaisiin ihan terveeksi, taitaa olla rajatapaus.
Lanneranka on siis täysin vinossa ja vetää ilmeisesti jotain lihasta niin, että Helmi ei voi käyttää oikeaa polveaan lainkaan. Oon huomannut, että sen takaliikkeissä on jotain vikaa, mutta ei olla kukaan huomattu että sen oikea polvi on sisäänpäin kääntynyt.
Uusi osteopaatti (Carita Reijonen) millä äiti Helmiä käytti, veikkasi että lanneranka ei ole mennyt sijoiltaan viime vuonna, eikä sitä edelllisenäkään. Todennäköisesti on saanut alkunsa jo joskus pari vuotiaana, meillä ei sillon vielä ollut Tupea, eikä välttämättä Nikiäkään, Inka meillä tosin on silloin ollut. Tietty aina on se mahdollisuus, että on jotain perinnöllistäkin tai jotain mikä on jo pienenä pentuna sille tullut.
Helmi on vanha koira, joten takeita sen kuntoon saamisesta ei ole. Seuraavan kerran mennään käymään osteopaatilla 28.12, joten todennäköisesti koiran kohtalo selviää silloin. Jos sen elämää saisi pitkitettyä sen verran, että olisi rahaa kuvauttaa sen lanneranka ja polvet, ehkä sais jotain kennelliittoonkin sit näkyviin. Mikään paras agilitykoiran rakenne Helmillä ei myöskään ole, joten se on varmasti vaikuttanut suurella osaa tähän.

Minni on niin rakastunut hevosiin, että meidän on melkeinpä joka päivä käytävä katselemassa niitä. Se olis menossa aitaukseenkin ihan noin vaan. Toivottavasti päästäis niitä lehmiä sen kanssa katsomaan tässä pian. Ryhmänohjaajan koirat Minni on päässyt tapaamaan kun ne oli lähtenyt tallilta huitelemaan ja siinä oli sit kiva niiden kanssa leikkiä. Käytiin kanssa tallille ne takaisin ja Minni pääs sielläkin siis käymään. Seurailtiin myös yks päivä kun joku ratsasti kentällä hevosellaan.
Tänään Minnillä ja Fannyllä on ollut ihan superkiva päivä - tai no Fannyllä ei ihan välttämättä, Minnillä ehkä enemmänkin. Toinen on hyppinyt tyhmänä täällä ylös alas, käynyt välillä maahan makaamaan ja tehnyt ties mitä Fannyn edessä ja Fanny vaan huitoo tytsyä tassuillaan ja sähisee välillä. Noh, ainakin toisella on ollut tosi kivaa! Fanny pitää tarkkaan kanssa huolen, että Minni ei mene sen huoneeseen - heti jos koira katoaa sinne niin kissa juoksee täysiä sinne ja ajaa koiran ulos sieltä. Ja jos Fanny on ensin meidän huoneessa ja Minni menee sinne, niin kyllä tuo koiruus saa silloinkin kyytiä kun sinne ei ole mitään asiaa ;) Tää koko talo taitaa olla Fannyn reviiriä.

11 yötä niin aussiepenikka tulee kotiin. Rakas saa varmaan nyt sitten nimekseen Melli. Aika näyttää että mikä siitä sitten tuleekaan. Viikonloppuna Eija menee katselemaan sitä ja pitäis saada kuvia lisää.

114

Minnillä on vähän ongelmia sopeutua Kiteelle näin äkkiä jääden yksinkin vielä tänne päiviksi. Vinkuu täällä välillä kun en oo poissa, sekä haukkuu ja vinkuu kun käyn vessassa, suihkussa tmv. Säälittää jättää se tänne kun lähden, vaikka ihan ilosena se tänne jää palloa pyörittelemään. Oon kanssa piilotellut nameja mitä se voi sit etsiä täältä, jottei kävis aika tylsäksi. Aino kertoi, että tänään kun olin 12 aikaan lähtenyt niin Minni oli haukkunut mun perään jonkin aikaa tauotta. Se tarviis tohon pantaansa siis sitruunasuihketta, kun hajusteeton ei auta.. Vai oiskohan tosta patterit loppu? Oon haukkunut tolle pannalle mut ei suihki ei!

Eilen käytiin tunnin lenkillä, kun pääsin koulusta jo klo 11 kun normaalisti oltais päästy klo 15. Kerkes vielä valosaan aikaan lenkille ja sit mä tolvanana unohdin kameran kämpille. Minni sai juoksennella vapaana ja tuli kyllä heti luokse kun pyysin. Heittelin sille sitten keppiä ja treenattiin vähän puiden kiertämistä. Kaks kertaa (5+6 namia) harjoteltiin putkeen ensin tosiaan viidellä namilla ja sit kuudella namilla. Pitäis käydä ulkona kokeilemassa vielä uudelleen että muistaako tuo että miten se tehtiin. Alkoi vähän tajuamaan, mutta mä sain silti halia puita..

Tänään ollaan sit vaan loikoiltu sisällä! Kyllä toi on päässyt 4 kertaa jo ulos (aamulla olin hidas ja teki eteiseen pissat), yhteensä oltu ulkona kuitenkin varmaan 45 minuuttia, joka on kyllä surkean vähän. Nyt viimeisimmällä kerralla kun käytiin ulkona niin seurailtiin vähän hirmujännää ratsastustuntia eikä Minni murahtanut kuin kerran hevosille! Edistystä.
Ratsastustunnin katselun jälkeen mentiin koulun vieressä olevalle nurmialueelle (joka oli kyllä nyt vähän luminen nurmialue....) ja Minni sai juosta hihna perässään siellä vapaana. Vähän epäilin että kuunteleeko mua yhtään, mutta heti kun sanoin "tänne" niin neiti juos täysiä luokse. Pätevä tyttö!
Ollaan myös tänään treenattu maahanmenoa ja ympäri pyörähtämistä, sekä vahvistettu myös vähän tassun antamista. Otin näistä videota, jonka laitan tänne kunhan kerkeän siirtää ne koneelle.
Ollaan hirrrmupaljon revitty leluja ja Minni on yksinäänkin yrittänyt repiä Helmin leluilta silmät ja nenät päästä irti.. Ei vaan tunnu ymmärtävän, että mun hiuksia ja sormia ei tarvii ihan välttämättä yrittää repiä samalla tavalla irti.

113

Sunnuntaina oli ensimmäiseksi messarikäynti omistajalla ja tuli paljon hamstrattua eläimille kaikkea syötävää. Kissat sai ruokaa ja koirat nameja, löytyi myös sellaisia nameja mitä Helmillekin saa syöttää.
Messarikäynti oli lopulta ohi ja sit oli se illan kohokohta. Me mentiin katsomaan pentuja Lempäälään! Kaikki pennut oli superihania ja sieltä valittiin sitten se meidän oma pentu, Maija. Kaikki oli tosi kivoja sylipusukoiria ja maltan tuskin odottaa että sellanen kotiutuu tännekin. Mystic oli tosi ihana, se siellä siivoili ja touhusi jatkuvasti kaikkea omaa. Maija vuorostaan kiersi kaikkien muidenkin ruokakupit läpi ja varmisti ettei keltään ollut jäänyt mitään. Lopulta se reppana nukahtikin ruokakupin päälle. Kolme viikkoa enää, niin Maija tulee kotiin! ♥
Kolme ekaa kuvaa Maijasta on Eija Parviaisen ottamia.



Maanantaina käytiin Elinan, Nellin ja Annin kanssa lenkillä Ojangossa. Nelli vähän kiusasi Minniä, aluksi Minni kauheesti säikähti kun Minni sen perässä juoksi, mutta sitten lopulta se ei enää näyttänyt sitä paljoa haittaavan vaan Minni itse hakeutui Nellin lähelle. Helmikin sai juoksennella vapaana siellä, eikä ontunut kuten vähän pelkäsin että olis alkanut tekemään. Harmi että satoi lähes koko ajan, niin ei viitsinyt kameraa kaivaa esiin!
Lenkin päätteeksi käytiin vähän agilityilemässä Minnin ja Helmin kanssa, Minniin kanssa harjoiteltiin putkea ja Helmi sai kanssa mennä putken läpi monta kertaa ja tehdä kepit kahdesti. Kovasti olis Helmi halunnut tehdä vielä lisää ja tuli kurja olo kun piti jo lähteä pois eikä keretty muuta tekemään, oli niin kauhea lumipyrykin ettei siellä ollut oikeen kiva mennä. Mut kyllä mä vielä kerkeen viedä Helminkin agilityilemään, vuokrataan vaik sit jonkun kaverin kanssa joku halli joululomalla. Minni tajusi, että putkesta läpi menemällä saa paljon nameja ja menikin mielellään sieltä läpi. Kyllä siitä vielä kelpo agilitykoira saadaan! Harmi kun sitä lunta pyrytti niin ettei saanut kuvia tai videota otettua.

Tänään lähdetään sitten Minnin kanssa kohti Kiteetä. En tiedä miten selviin ilman mun Helmiä, tekee pahaa jättää se kotiin, varmasti tulee ihan hirveä ikävä. Toivottavasti ne kaks viikkoa menee tosi nopeasti. Helmi ei oo onneks nyt ontunut pariin päivään, joten elätellään taas toivoa paremmasta. Ei oo saanut nyt kipulääkkeitä muuten paitsi eilen kun lähdettiin sinne pitkälle lenkille.

112

Melkein olis saanut tulla ihkuttamaan, että ollaan selvitty ilman ontumisia, mut aina ei käy niin kun suunnitellaan.. Jätin koiran kahdeksalta normaalisti nukkumaan kouluun lähtiessä ja yhdeksältä kun tulin takaisin niin etujalkaa ontuen se tuli vastaan. Monta kertaa oon tällä viikolla säikkynyt että se alkaa ontua kun on hyppinyt sängyltä alas levon jälkeen tms, mutta ei oo ontunut. Ja nyt sit tälleen, no olihan tää odotettavissa. Tänään lähdetään kotiin päin, toivottavasti ei ala uudelleen ontua. Alle kaks viikkoa enää osteopaattikäyntiin.

111

Vieläkään ei onnu! Tänään aamulla tosin nostin sen vasemman etutassun ylös, kun y-valjaita laittaessa se pitää nostaa siitä silleen läpi. Samaan aikaan sen vasen takajalka luiskahti taakse ja koko koira meinas kaatua. Lopulta sit tuin koiraa takaa kun laitoin ne valjaat sille, mut ulkona en huomannut että ois ainakaan varonut jalkojaan. Nyt kun sisällä kokeilin, niin sain nostella jalkoja ilmaan eikä koko koira välittänyt yhtään mitään. Oliskohan ollut vaan joku Helmin oma tasapainohäiriö? Pitää toivoa.
Ulkona tulee taas lunta, ehkä täällä on maa kohta taas valkeena.

Helmillä ja ponilla on samat harrastukset.. :D