115

Helmi kävi 14.12 osteopaatilla. Äiti oli alkanut jo miettiä, että huijaan sitä, sillä Helmi ei oo kotona ontunut yhtään. Osteopaatti oli heti huoneeseen sisään mennessä todennut, että Helmin oikea takajalka on ihan sisäänpäin kääntynyt. Luulisi, että olisi joku ihan uusi juttu, sillä kai viimeistään tuomari olisi mulle huomauttanut näyttelyissä, jos koiran toinen polvi on sisäänpäin kääntynyt? Tää on se polvi, mistä osteopaatti ja fyssari on sanoneet että on vähän löysä. Maare kuitenkin sanoi, että voi olla että se kuvattaisiin ihan terveeksi, taitaa olla rajatapaus.
Lanneranka on siis täysin vinossa ja vetää ilmeisesti jotain lihasta niin, että Helmi ei voi käyttää oikeaa polveaan lainkaan. Oon huomannut, että sen takaliikkeissä on jotain vikaa, mutta ei olla kukaan huomattu että sen oikea polvi on sisäänpäin kääntynyt.
Uusi osteopaatti (Carita Reijonen) millä äiti Helmiä käytti, veikkasi että lanneranka ei ole mennyt sijoiltaan viime vuonna, eikä sitä edelllisenäkään. Todennäköisesti on saanut alkunsa jo joskus pari vuotiaana, meillä ei sillon vielä ollut Tupea, eikä välttämättä Nikiäkään, Inka meillä tosin on silloin ollut. Tietty aina on se mahdollisuus, että on jotain perinnöllistäkin tai jotain mikä on jo pienenä pentuna sille tullut.
Helmi on vanha koira, joten takeita sen kuntoon saamisesta ei ole. Seuraavan kerran mennään käymään osteopaatilla 28.12, joten todennäköisesti koiran kohtalo selviää silloin. Jos sen elämää saisi pitkitettyä sen verran, että olisi rahaa kuvauttaa sen lanneranka ja polvet, ehkä sais jotain kennelliittoonkin sit näkyviin. Mikään paras agilitykoiran rakenne Helmillä ei myöskään ole, joten se on varmasti vaikuttanut suurella osaa tähän.

Minni on niin rakastunut hevosiin, että meidän on melkeinpä joka päivä käytävä katselemassa niitä. Se olis menossa aitaukseenkin ihan noin vaan. Toivottavasti päästäis niitä lehmiä sen kanssa katsomaan tässä pian. Ryhmänohjaajan koirat Minni on päässyt tapaamaan kun ne oli lähtenyt tallilta huitelemaan ja siinä oli sit kiva niiden kanssa leikkiä. Käytiin kanssa tallille ne takaisin ja Minni pääs sielläkin siis käymään. Seurailtiin myös yks päivä kun joku ratsasti kentällä hevosellaan.
Tänään Minnillä ja Fannyllä on ollut ihan superkiva päivä - tai no Fannyllä ei ihan välttämättä, Minnillä ehkä enemmänkin. Toinen on hyppinyt tyhmänä täällä ylös alas, käynyt välillä maahan makaamaan ja tehnyt ties mitä Fannyn edessä ja Fanny vaan huitoo tytsyä tassuillaan ja sähisee välillä. Noh, ainakin toisella on ollut tosi kivaa! Fanny pitää tarkkaan kanssa huolen, että Minni ei mene sen huoneeseen - heti jos koira katoaa sinne niin kissa juoksee täysiä sinne ja ajaa koiran ulos sieltä. Ja jos Fanny on ensin meidän huoneessa ja Minni menee sinne, niin kyllä tuo koiruus saa silloinkin kyytiä kun sinne ei ole mitään asiaa ;) Tää koko talo taitaa olla Fannyn reviiriä.

11 yötä niin aussiepenikka tulee kotiin. Rakas saa varmaan nyt sitten nimekseen Melli. Aika näyttää että mikä siitä sitten tuleekaan. Viikonloppuna Eija menee katselemaan sitä ja pitäis saada kuvia lisää.