Sitä ja tätä taas!

Torstaina meillä oli hakuteoriaa ja hakua. Otettiin hakua vaan tuossa koulun alueella, maalimiehet menivät pusikkoon koiria piiloon. Ensimmäisellä kertaa annoin Vinnan nähdä minne Oona meni piiloon, silti se ensin juoksi nurkan taakse katsastamaan olisiko Oona ollut siellä. Ei ollut ja se joutui nenänsä varassa löytää tiensä heinikkoon mistä maalimies löytyikin!
Toisella kertaa tehtiin eri paikassa, sen kertaista maalimiestä en muista, olisko ollut Katja? Nojaa! Tällä kertaa välimatka oli pidempi enkä antanut sen lisäksi Vinnan nähdä minne maalimies meni piiloon. Olin 90% varma, ettei Vinna lähde, mutta sinne se meni epävarmasti loppuun asti. Sain kuitenkin todeta, että se yritti silmillään etsiä maalimiestä. Pitkässä heinikossa Vinna alkaa aina hyppiä, kun se yrittää nähdä eteensä ja sitähän se tuollakin teki. Miikku sanoi että se on paimenkoirilla yleistä, että ne alkavat etsiä silmillään. Vinnalla pitää jatkossa katsoa piiloja missä se ei voisi niin herkästi käyttää silmiään vaan nenäänsä.
Vinna on alkanut nyt käyttää enemmän hienoa ääntään. Se haukkuu entistä enemmän ja tän veikkasinkin tapahtuvan jossain vaiheessa. Ehkä siitä voisikin saada haukkuvan koiran? Se inhoaa yli kaiken hakurullaa ja siitä on niiiin yököttävää ottaa kiinni! Mutta katsellaan vieläkin. Vaikka rullakoirana se voi saada helpommin täydet pisteet, niin nyt kun sain kuulla että ne tekevät myös herkemmin virheilmaisuja, oon alkanut miettiä asiaa vielä uudelleen.

Perjantaina aamulla mun piti kahdeksalta mennä hakemaan Vinnalle Boosterin Basic -ruokaa 15 kiloa apsilta. Noh, kuitenkin klo 7.26 mulle tuli soitto että hän on kohta siellä että tuunko sinne... No mulla meni 25min siitä että olin siellä ja sen jälkeen tää mies heittikin mut ja ruokasäkin kämpille eikä tarvinnut kävellä sen kanssa paria kilsaa. Nyt onkin sitten koiralla ruokaa hetkeksi! Jauhelihaa sillä on kanssa pakastimessa, että pitää alkaa sitäkin syöttää sille taas enemmän. Jos vaikka puolet jauhelihaa ja puolet nappulaa? Ainoa ongelma vaan se, että Vinna mieluummin syö nappulaa kuin jauhelihaa..?! :D

Perjantaina meillä oli koulussa sitten joku ihmeen koulutuspäivä, oli eri lajeja tarjolla ja torstaina valittiin lajit mitä haluttiin tehdä. Vinnalle valitsin agilityn ja jumppa/takapää-ryhmän. Agilityä ei päästy lainkaan tekemään, sillä oli kouluttajapula (Nelly kuitenkin pääsi Helmin kanssa?), mutta päästiin kuitenkin tuohon takapääryhmään. Koulutusten piti alkaa klo 9, mutta meidän ryhmän alkamisajaksi olikin merkitty klo 11.. Onni kävi kuitenkin ja päästiin mukaan klo 9.30 alkavaan ryhmään, kun Kristelillä ja Candyllä meni ryhmät päällekkäin.
Tehtiin siis peruutusharjoituksia (joita pitääkin jatkaa Vinnan kanssa) sekä sen piti kävellä peräkkäin olevien agilityrimojen yli pudottamatta niitä. Vinna ei kuitenkaan ihan tajunnut sitä hommaa ja pudotteli melkein kaikki rimat (keskittyi myös paljon muihin koiriin). Ehkä pitää tuotakin tehdä vielä uudelleen. Sen lisäksi piti harjoitella koiran jollekin korokkeelle menoa. Kouluttajalta loppui kuitenkin aika kesken, eikä me päästy Vinnan kanssa kokeilemaan sitä. Noh, eipä voi mitään!

Perjantaina illemmalla mentiin sitten Katjan ja Mokka-mittelin kanssa aksaamaan ja tekemään vähän tokoakin! Tehtiin takaaleikkausta ja irtoamista putkeen. Oli siis hyppy-mutkaputki-hyppy. Taas oli itsellä niin kömpelö olo, en mä varmaan ikinä opi siihen että mulla on iso koira ohjattavana ja että sitä pitää ohjata ihan eri tavalla kun Helmiä ja Lakua! Lähetin Vinnan putkeen ensimmäisen siivekkeen kohdalta ja seisoin melkeinpä samassa paikkaa kokoajan kun heitin sille pallon putken jälkeisen hypyn yli. Hienosti meni pentu kun vaan osasin heittää pallon oikeaan paikkaan. Takaaleikkaukset tein ensimmäisen hypyn jälkeen ennen putkea. Siis miten ihmeessä mä opin itse liikkumaan tarpeeksi nopeasti? :D
Mietittiin myös miten Vinnan saisi seisomaan näyttelyssä hyvin ja nyt pitääkin sit vaan taas treenata sitä ryhtiä siihen koiraan! Tokossa otettiin luoksetuloa ja paikalla seisomista (plus jäävää seisomista mikä kusee ja kunnolla taas...). Pitää alkaa treenata enemmän kahdestaan tuon koiran kanssa niin tässä voisi edetäkin suuntaan jos toiseenkin! Seuraamisessa oon myös imuttanut sitä taas (...) ja hakenut sitä oikeeta paikkaa lisää. Ja taas oon siinä ongelmassa että miten häivytän sen käden pois!

 Pitäisiköhän tän blogin nimelle ja tuolle kuvalle tehdä jotain, kun tää taitaa olla enemmän Vinna höpötystä täynnä nykyään..? Osoite saa kyllä säilyä ennallaan, mutta tuo nimi? :D
Katselin myös, että oon kirjoittanut blogiin enemmän, kuin 2010 ja 2011 vuosina yhteensä! Tällä hetkellä 138 merkintää vuodelta 2012 ja vuonna 2010 niitä on 41 ja 2011 taas 77. 

Peruskoulutusta tokon muodossa

Elikkäs tänään meillä oli ensin luokassa Pipan pitämänä teoriaa tokosta ja silloin siellä luokassa mulla tuli ihan hirmuinen ikävä meidän Tupea.. ♥ Sen kanssa olisi ihan yksinkertaisilla asioilla voinut saada asioita parempaan järjestykseen, kun olisi tiennyt puuttua oikeisiin asioihin. Vieläkin mä muistan sen hetken, kun ohitettiin ekaa kertaa sen kanssa rähinättä toinen koira ja olin niin hirmuisen onnellinen. Töitä sen onnistumisen eteen oli silloin tehtykin.
No mutta, tehtiin sitten käytännön tunneilla ns. luoksepäästävyyttä ja piru vie mun koira istui namien voimalla maassa! Olin niin järkyttynyt siitä, että pari kertaa herpaannuin ja namien ote koirasta heikkeni, mutta nopeasti sen sai uudelleen mukaan touhuun! Harjoiteltiin myös ns. automaattista istumista, elikkäs koiran piti tarjota istumista. Kyllä tuo sitä tarjosi kun malttoi keskittyä. Tehtiin myös luoksetuloja hihnassa niin, että kun koira katsoi toiseen suuntaan, itse sanottiin tänne ja lähdettiin toiseen suuntaan. Kun itse hoksasin homman kunnolla niin saatiin sekin sujumaan. Näiden lisäksi tehtiin ohitustreeniä, joka sujui hyvin kunhan muistin pitää Vinnan vielä namien luona koiran ohituksen jälkeenkin. Ehkä pitäisi alkaa taas vaan panostaa kunnolla ohituksiin niin saataisiin nekin sujumaan? Tuo pentuperkele on alkanut autojakin jahtaamaan taas täällä, Pipa veikkasi että sen takia kun niitä kulkee niin vähän ja todennäkösesti se sen takia onkin.

Tänään aamulla mulla oli herätys 10.30 ja mihinköhän heräsin 9.35? Oona laittoi tekstaria mihin heräsin ja mun huoneessa oli valot päällä ja ilmassa leijui ihana tuoksu.. Vinna oli sitten ripuloinut uuden ruoan (Hau hauta syö väliaikaisesti, loppuviikosta pitäisi tulla Boosteria taas) vuoksi mun matolle. Se oli varmaan hyppinyt ovea päin kun on halunnut ulos, mutta mä en ole siihen herännyt. Se selittäisi mun valojen päälläolonkin. Mulla tosin on tälläinen pieni tunne, että se on saattanut tökkiä mua kuonollaan mutta oon jatkanut nukkumista.. :D Mutta koska en ole ihan varma, niin sovitaan ettei se ollut niin tehnyt!

Huomenna on teoriaa hausta ja koiraroduista ja jostain ja sen lisäksi hakua käytännössä ♥ Oon niin täpinöissäni kun odotan että päästään hakuilemaan! Perjantain pieneläinten hoitotyötunnit muuttui myös peruskoulutukseksi koko ryhmän kesken.

Henkilöetsintää ja lenkkeilyä

Ei tässä oo juurikaan taas tapahtunut, mutta ajattelin sitten silti kirjustella kun kuulin, että meidän blogia oikeasti luetaankin!

Tänään meillä oli koulussa aamulla peruskoulutusta 8.30-12.05. Sen jälkeen pieneläinten hoitamista 12.45-16.30. Päästiin kummaltakin tunnilta vähän etuajassa, eikä kyllä haitannut yhtään.. Olin ihan poikki, sillä en ollut edellisenä yönä saanut juurikaan nukuttua kun moni asia pyöri mielessä..
Peruskoulutustunneilla kolmannen vuoden (?) opiskelijat pitivät meille sitä samaa peruskoulutusta missä me oltiin Vinnan kanssa jo aiemminkin käyty. Tällä kertaa Vinna toimi paljon paremmin ja saatiin vinkkejä siihen miten edetä sen kanssa. Takapään harjoituksia se on pakko tehdä vaan lisää ja lisää, sillä tuo kömpelö ei oikeasti vaan ymmärrä että sillä on takajalatkin! Seuraavaksi aletaan harjoitella peruuttamista ja jatketaan kontaktitreenejä ja aletaan jatkaa purkin päällä jalkojen laittamistreenejä. Eiköhän se vielä joku päivä ymmärrä että sillä on enemmän kuin kaksi jalkaa! Tehtiin siis istumista, maahanmenoa (Vinnan lonkka-asento..), sivullaoloa, katsekontaktia, seuraamista, muiden koirien ohituksia ja luoksetuloja.
Kokonaisuudessaan voisin katsoa, että olivat tosi onnistuneet treenit. Ei kestäneet niin kauaa ja Vinnan keskittymiskyky säilyi koko treenien ajan. Lelutreenit pidetään tästä lähtien ihan erikseen, häiriössä treenataan vaan nameilla ja yksin sitten lelujen kanssa. Se ottaa liikaa häiriötä muista, eikä lelupalkasta tuu silloin mitään - sen itsekin olen todennut, mutta pidän lelut kuitenkin mukana aina varuiksi.

Tän tokopuolen jälkeen meillä oli sitten vuorossa vähän verstaalla seikkailua ja taas henkilöetsintää. Mentiin taas ritiläportaita ja kierreltiin erilaisissa paikoissa. Pyydettiin koiria hyppimään erilaisten tasojen päälle ja kävelemään erilaisilla pinnoilla. Luulin, ettei Vinna hyppäisi yhdenkään tason päälle, mutta kyllä se hyppäsi ihan helposti! ♥ Ritiläportaita se vähän jänskätti, siitä huomasi että aluksi meni hyvin, mutta mitä korkeammalle mentiin, sitä enemmän sitä alkoi jännittää.
Haussa Siidu-valkkarin omistaja Teija toimi Vinnan maalimiehenä, kummallakin kertaa Vinnan piti etsiä Teija pimeästä huoneesta ja vaikka sitä ensin pelotti mennä pimeästä Teija etsimään, se löysi sen kummallakin kertaa! Oon ihan hirmuisen ylpeä taas siitä. Vinnan piti siis mennä portaat ylös, vaihtoehtona oli kääntyä oikealle tai vasemmalle käytävään, ensin se kävi oikealla katsomassa että löytyisikö Teijaa, pimeälle puolelle se ei uskaltanut mennä. Palasi kerran käymään munkin luona alhaalla, mutta koska en antanut jatko-ohjeita, se palasi takaisin tehtävänsä pariin ja uskaltautui menemään pimeään huoneeseen! Sieltä Teija löytyikin ja Vinna sai hirmuiset kehut! Saatiin ohjeet, että mun pitää tosiaankin malttaa itseni apujen suhteen, sillä Vinna ei oikeasti tarvitse niitä, sillä se osaa kyllä toimia ilman niitäkin.

Pieneläinten hoitotöissä saatiin katsella koiran tulotarkastusta (tutkittiin koko koira) ja saatiin jokainen käydä tekemässä jotain hoitokoirien kanssa niiden tarhassa. Mä itse pääsin viemään Monna-labbiksen ulkotarhaan. Tunnilla käsiteltiin ihan mielenkiintoisia asioita, kun niihin olis vaan päässyt kunnolla keskittymään väsymykseltä...Noh, perjantaina pääsen toisen ryhmän kanssa kuuntelemaan ne uudelleen eli ehkä opin jotain! Pitää tässä salaa myöntää, että mun saksanpaimenkoirakuume nousi siinä kun hoitolalla oli pari sakemannia.. ♥ Sellainen sakemannipoliisiprojekti voisi olla aika jees, vaikken sitä meinaa tahtoa myöntääkkään ;) Kunhan tää aussilapsi on joskus valmis niin ehkä sitten!

Tänään käytiin myös Katjan ja Mokka-mittelin kanssa lenkillä ja Vinna ois niin kovin halunnut leikkiä Mokan kanssa ettei meinannut uskoa mitään mitä sille puhui... Mutta oli kiva lenkki ja koirakin oli väsynyt sen jälkeen!

Huomenna olisi tiedossa taas peruskoulutusta, torstaina opoa, peruskoulutusta ja hakua ja perjantaina taas pieneläinten hoitotöitä. Huomenna lähdetään ehkä aksaamaan, jos saadaan meidän kouluttaja-Oona mukaan, pitää katella mikä päivä tässä mennäänkään. Kuulin myös yhdeltä luokkakaverilta, että täällä pyörisi hakuryhmä, olis ihan supersiistiä päästä hakuporukkaan mukaan tuon pennun kanssa! Torstaina kysellään opettajalta siitä hakutunnilla.
Ja ainiin hei! Mä pääsen syyskuun vikana viikonloppuna katsomaan paimennuksen SM-kilpailuja ja Vinna matkaa Kokkolaan hoitoon joko Jennyn luokse Beni-aussien seuraksi tai sitten vuorostaan Jennyn bortsupennnusta haaveilevan kaverin luokse.

Superagilitykoira

Lauantaina käytiin tokoilemassa, sunnuntaina oli vuorossa sitten jeejeeagility! Meillä on uusi mahtava agilitykouluttaja Oona, joka saa ruveta kouluttamaan mua ja Vinnaa. Tuolloin sunnuntaina me tehtiin putki-hyppy-putki-hyppy ratapätkää, ensin tosin pelkkä hyppy, putki, hyppy pätkää. Putken jälkeen tehtiin valssi tai vaihtoehtoisesti ennen putkea takaaleikkaus. Pitäisi kehitellä siitä radasta ratapiirros, mutta oon ollut niin huono tekemään niitä nyt taas pitkään aikaan! Ehkä tässä ryhdistäytyisi? Yritettiin koko neljän esteen pätkää tehdä niin, että olisin tehnyt takaaleikkauksen ja valssin, mutta ei saatu sitä millään onnistumaan. Takaaleikkaus onnistui hyvin kun ekaa putkea ei ollut mukana, mutta sen kanssa ei saatu millään onnistumaan. Minä yritin ja Oona yritti, mutta kummankaan kanssa ei vaan mennyt sitä. Siinä siis treenattavaa ensi kerralle!

Ollaan käyty myös raviradalla monta kertaa, Eevan Hipistä ja Vinnasta on tullut ihan ylimmät ystävykset ja ne sitten jaksaa painia :D

Meillä oli koulussa tänään elämänhallintaa (opettaja oli unohtanut eka tunnit, 45min venattiin luokassa kunnes Oona soitti sille ja saatiin se paikalle...) ja jotain rakennusmateriaaleista. Mun ei olis tarvinnut olla niillä tunneilla mutta olinpas kuitenkin! :D Huomenna ois sit kai ainakin peruskoulutusta, olisko myös pieneläinten hoitamista?
Lauantaina mulle tuli myös ekaa kertaa se fiilis, että tänne mä jään varmasti. Elikkäs seuraavat neljä vuotta nyt aika varmasti vietetään täällä. :)

Hakua, jälkeä, tokoa, agia..

Paljon on taas tapahtunut tämän ja viime päivityksen välillä. Tässä taas koottuja tapahtumia..

Elikkäs, Nelly näytti mulle reitin metsään, jossa otettiin Vinnalle kaksi pistoa. En ensimmäisen kohdalla tajunnut, että sen olisi voinut tehdä helpoksi ja seuraavan vaikeammaksi, joten se meni sitten toisin päin.. Ensin Nelly meni 30-40 metrin päähän kiven taakse Vinnaa piiloon, Vinna näki Nellyn menoa 10 metriä kunnes vein sen pois. Tällä kertaa Vinnalle ei sanottu lähtiessä mitään, mutta Nelly näytti sille makupalaa. Ei mennyt kauaakaan, kun mun pieni hakukoiran alku löysi Nellyn helposti metsästä. Toinen piilo oli  20-30 metrin päässä kiven takana. Vinna näki että Nelly lähti menemään jonnekin suuntaan ja vein sen sitten pois. Tällä kertaa ei makupalan näyttöä eikä Nelly tälläkään kertaa sanonut Vinnalle mitään. Taas Vinna löysi hienosti ja kamalat kehut ensin Nellyltä ja sen jälkeen multa. Vitsi se on vaan pätevä pentu!

Eilen käytiin treenaamassa agilityä. Tehtiin Vinnan kanssa putki-hyppy-hyppy suoraa sekä pientä rataa, jota aiemmin ollaan tehty Elinan opastuksella. Sen lisäksi tehtiin myös rengasta ja keppejä.Vinnan motivaatio agilityä kohtaan on parantunut niin superpaljon, se jaksaa keskittyä pidempiin pätkiin kunnolla ja tekee innoissaan. Ei se aiemmin ole ollut tälläinen!

Tänään meillä oli koulussa teoriassa ja käytännössä jälkeä. Tein Vinnalle 30 metrin pituisen jäljen nurmelle, yhdessä kohti oli pieni mutka (koska en osannut kävellä suoraan..). Vinna ei kunnolla keskittynyt jäljelle, sillä se otti todella paljon häiriötä muista koirista. Niinpä saatiin Miikulta ohjeet, että ensi kerralla pitää muistaa tehdä mahdollisimman häiriöttömästi sillä Vinna tietää mitä siltä halutaan mutta ottaa liikaa häiriötä muista koirista. Koska se myös poikittaa hieman jäljellä kun menee, niin tehdään jatkossa niin että hihna menee sen jalkojen välistä ja näin pystyn pitää sen kokonaan jäljellä. Vaikka ensin mun olikin vaikea saada Vinna kiinnostumaan jäljestä, kun se katseli vaan muita koiria, se lopuksi meni sen kuitenkin loppuun asti hyvin.

Otettiin myös tänään Vinnasta uusi juoksutusvideo ja rakennekuva. Ihan kamalaa sen ravaaminen taas, kyllä se ravaa (saattaa yhden hypyn ottaa väliin), mutta ei samalla pitkällä askeleella kuin ennen. Seuraa mua tarkkaan. Nyt siis näyttelytreenit käyttöön Porvoota varten. Vaikka tuskinpa tuo sieltä mitään EH:ta parempaa saa tuossa sen rumuusvaiheessa :D Sen turkki on ihan kamalassa kunnossa eikä se kyllä muutenkaan oo parhaimmillaan.
Illalla pitäisi lähteä parin luokkakaverin kanssa raviradalle, josko pentupätevä sais leikkiseuraa. Hakuseuraakin pitäis saada viikonlopuksi ehkä.

Tokoa ja henkilöetsintää sisätiloissa

Elikkäs tänään mun piti viedä Vinna klo 8 aamulla koirahoitolalle, sillä mun huoneen oveen piti vaihtaa lukko eikä huoltomies suostu käymään jos koira on paikalla. Noh, siellä me sitten Maria venailtiin jonkin aikaa ja selvisikin, että hän pitää meille tunnit ja kys. tunnit on koiran peruskoulutusta käytännössä. Eli koira tuli siis mukaan ja lähdettiin käymään taas kämpillä hakemassa tavaroita.
Vinnan tekeminen oli ihan kamalaa! Siis tuollainen jos se olisi aina, niin epäilisin osaako se muka oikeasti mitään. Kiva yrittää väittää, että kyllä me ollaan treenattu, kun koira ei muuta muka osaa kuin purra mua ja hihnaa. Mari totesi myös, että se kestää hyvin lyhyitä pätkiä ja voin välissä viedä koiran pois kentältä. Siellä mä sitten juoksentelin Nellyn Helmi-cockerin kanssa ja kävin lässyttämässä Tiian Pepe-bichonille. Noh, eipä Vinnaa kiinnostanut yhtään sen enempää, siellä se nökötti eikä ees katsonut välttämättä mua kun menin Helmin kanssa. Kyllä me jotain saatiin tehtyä, mutta ei läheskään niin hyvin kuin olisin toivonut.
Harjoiteltiin perusasentoa+katsekontaktia, pelkkää katsekontaktia, maahanmenoa seisomisesta ja istumisesta. Mari teki huomion, että Vinna lysähtää lonkalleen makaamaan ja istumaan ja sen jalat sojottaa vähän joka suuntaan. Nyt korjaillaan sitä pois ja totesin itse sen jälkeen, että Vinna ei perusasennossa istu ns. lysyssä, vaan istuu juuri silloin siinä oikeassa istunnassa mitä me haetaankin. Ehkä mä en siis kokonaan oo pilannut sitä vielä..? :D Seiso-maahan-seiso-maahan Vinna menee makaamaan oikein, istu-maahan-istu-maahan, väärin muutamana kertana ja oikein parina kertana maksimissaan. Treenataan nyt sitä ryhdikästä istumista ja muistutellaan pentua sen takapään olemassaolosta.

Kaikki sanoo, että Vinna on vasta pentu enkä saa tehdä sille liian vaikeita treenejä, mutta jos mä tiedän, että se koira osaa ja ollaan tehty paljon vaikeampaakin, niin eihän se silloin ole vaikea treeni? Tuo murkkuikäinen hirviökakara vaan yrittää pompottaa mua taas mielensä mukaan, se luulee että me tehdään kaikki aina siihen tahtiin kun se haluaa ja ikävästi tässä näyttää siltä että meidän toko menee jäähylle siksi aikaa että tuota aussilasta kiinnostaa. Sen tokointo on siirtynyt ihan kokonaan agilityyn. Ja kuten Vinna 4-5kk vanhana, se nytkin puree mua että hihnaa ja yrittää sitä kautta päättää mitä me tehdään. Silloin kun se oli pieni, annoin sille helpommin periksi ja nyt se jaksaa sen voimalla yrittää saada mut taas antamaan sille periksi..

Tänään me käytiin myös verstaalla kävelemässä koirien kanssa, käveltiin erilaisia rappusia (puisia ja ritilä) ylös ja alas, kaikki ei ritilärappusia kokeilleet mutta minä ja Eeva vietiin pennut (Vinna ja Hippi) sinne seikkailemaan. En olisi uskonut, että Vinna suostu niitä kävelemään, mutta hyvin se meni ylös ja alas vähän epäröiden! Ehkä se ei siis olekaan niin arka erilaisille pinnoille..? Pentuna se on ollut tosi arka eri pintoja kohtaan, mutta nyt se on suostunut kyllä menemään räminäputkestakin läpi aristelematta. Pimeässä paikassa verstaalla Vinnaa vähän jännitti ja se oli hieman epävarma. Nopeasti se kuitenkin  totesi muiden läsnäollessa, ettei siellä ollut mitään pelottavaa.
Otettiin lopuksi verstaalla hieman henkilöetsintää verstaalta, jokainen koira sai etsiä omistajansa sieltä.Vinna etsi mut tosi helposta piilosta hienosti ja sen jälkeen pyysin vielä, jos se saisi etsiä jonkun vieraan henkilönkin sieltä. Niinpä koiraton Niina meni Vinnalle piiloon myös. Lähetin Vinnan etsimään Niinaa ja huomasin, että se hieman epäröi työskentelyssään ja kun se palasi lähelle mun jalkoja ja katsoi mua, niin menin sitten lähettämään sen uudelleen. Tästä tulikin satikutia myöhemmin, sillä Mari uskoi, että Vinna olisi löytänyt maalimiehen myös ilman mun apua. Näin mäkin kyllä uskon, ehkä mä jatkossa en helpota liian aikaisin! Toisella lähetyksellä Vinna katsoi kuitenkin tarkkaan minne päin lähetin sen ja lähti tosi määrätietoisesti siihen suuntaan. Ei siinä kauaa mennytkään kun Vinna löysi Niinan hienosti! Mari sanoi, että Vinnan kanssa voidaan jatkossakin tehdä niin, että se etsii suoraan vieraan henkilön, sillä se on sille tuttua puuhaa. Itse mun täytyy kuitenkin muistaa, että en helpota liian aikaisin..

Hirmu ylpeä olen tuosta pienestä, vaikka se toisella osalla aiheutti mulle tänään pettymyksen, niin toisella osalla sain olla siitä taas ihan tosi ylpeä ♥

Käytiin tänään myös tutustumassa vähän lisää Kannukseen, lehmiä on haukuttu, lampaita ihmetelty ja Kannuksessa kierrelty siellä sun täällä! Löydettiin kiva lenkkireitti, jota voi jatkossakin varmaan hyödyntää. Huomenna olisi suunnitelmissa lähteä metsälenkille ja Nelly lupasi leikkiä Vinnan kanssa hieman piilosta, josko saataisiin pari pistoa otettua. Harmi että vaan yksi maalimies käytössä, saiskohan tuosta vielä lisääkin väkeä ylipuhuttua mukaan? ;)

Koulussa meillä oli tänään myös pieneläinten hoitamista ja tutustuttiin kenneltiloihin, saatiin myös ylen haastattelun taustameluksi haukuttaa kolmea suomenlapinkoiraa. Koska Vinna oli tarhassa kennelillä, niin mä hain sen tarhasta ja kävelin pari kertaa suomenlapinkoirien tarhan ohitse Vinnan kanssa ja hieno kuoro saatiin aikaan! :D

Treenailua

Vinnan tokomotivaatio on kadonnut kuin tuhka tuuleen, vaikka ollaankin pidetty siitä taukoa nyt hetkinen.. Haku on ihan jäissä, Susannan avulla otettiin Kiteellä ne pari pistoa, mutta täältä en oo ketään metsästänyt meille hakumetsään seuraksi. Pitäisi ehkä. Jälkeä meillä on perjantaina koulussa, teoriassa sekä käytännössä. Huomenna on koiran peruskoulutusta ilmeisesti ainakin teoriassa. Sit tais olla taas rakentamista niin kuin tänäänkin. Tänään oli teoriassa, huomenna ilmeisesti myös käytännössä. Vähän musta tuntuu, ettei tää välttämättä oo se mun paikka. En mä oo niin yltiösosiaalinen kun noi muut enkä mä kauheesti pidä meidän luokasta.. :D Ja nyt epäröin kuitenkin sitä lukiota, jätinhän sen jo kerran kesken.

Eilen ja tänään on meillä ollut sitten agilitypäivä! Pikku pösilö on hylännyt tokon kokonaan ja rrrakastaa agilityä! Se pieni aussihirviö, jonka mielestä agility on ollut hirvein laji mitä maailmassa on. Nyt sen mielestä se on ihan superkivaa eikä se varmaan muuta tekisi kun menisi agilityradalla? Ensin meillä oli ongelma saada tehtyä kahta estettä pidempää pätkää ja nyt tuo hirmu menee niin nopeasti vaikka minkä pituista pätkää ettei mulla oo mitään mahdollisuutta pysyä perässä. Suoria pätkiä se osaa mennä tosi hyvin, mutta suorilla pätkillä mä en tosiaankaan pysy perässä. Ei mitään mahdollisuutta!
Eilen tehtiin hyppy-rengas-A -pätkää, A-esteeltä Vinna keksi hypätä harjalta alas... Ei oltukaan tehty sitä ennen, joten ei ihme että se keksi sen. Nyt treenataankin vaan pelkkiä kontakteja sitten taas. En ollut varma, oltiinko rengasta tehty Viipun kanssa, mutta koirahan sen heti ilmoitti, että se oli sille maailman tutuin este ja suoritti sen niin kuin vanha tekijä. Tänään tehtiin hyppy-hyppy-putki-hyppy suoraa ja Vinna meni sen tosi hienosti. Ainoo, että joko mun pitää jättää palkka päähän tai harjotella juoksemaan ihan pirun lujaa!