Ei tässä oo juurikaan taas tapahtunut, mutta ajattelin sitten silti kirjustella kun kuulin, että meidän blogia oikeasti luetaankin!
Tänään meillä oli koulussa aamulla peruskoulutusta 8.30-12.05. Sen jälkeen pieneläinten hoitamista 12.45-16.30. Päästiin kummaltakin tunnilta vähän etuajassa, eikä kyllä haitannut yhtään.. Olin ihan poikki, sillä en ollut edellisenä yönä saanut juurikaan nukuttua kun moni asia pyöri mielessä..
Peruskoulutustunneilla kolmannen vuoden (?) opiskelijat pitivät meille sitä samaa peruskoulutusta missä me oltiin Vinnan kanssa jo aiemminkin käyty. Tällä kertaa Vinna toimi paljon paremmin ja saatiin vinkkejä siihen miten edetä sen kanssa. Takapään harjoituksia se on pakko tehdä vaan lisää ja lisää, sillä tuo kömpelö ei oikeasti vaan ymmärrä että sillä on takajalatkin! Seuraavaksi aletaan harjoitella peruuttamista ja jatketaan kontaktitreenejä ja aletaan jatkaa purkin päällä jalkojen laittamistreenejä. Eiköhän se vielä joku päivä ymmärrä että sillä on enemmän kuin kaksi jalkaa! Tehtiin siis istumista, maahanmenoa (Vinnan lonkka-asento..), sivullaoloa, katsekontaktia, seuraamista, muiden koirien ohituksia ja luoksetuloja.
Kokonaisuudessaan voisin katsoa, että olivat tosi onnistuneet treenit. Ei kestäneet niin kauaa ja Vinnan keskittymiskyky säilyi koko treenien ajan. Lelutreenit pidetään tästä lähtien ihan erikseen, häiriössä treenataan vaan nameilla ja yksin sitten lelujen kanssa. Se ottaa liikaa häiriötä muista, eikä lelupalkasta tuu silloin mitään - sen itsekin olen todennut, mutta pidän lelut kuitenkin mukana aina varuiksi.
Tän tokopuolen jälkeen meillä oli sitten vuorossa vähän verstaalla seikkailua ja taas henkilöetsintää. Mentiin taas ritiläportaita ja kierreltiin erilaisissa paikoissa. Pyydettiin koiria hyppimään erilaisten tasojen päälle ja kävelemään erilaisilla pinnoilla. Luulin, ettei Vinna hyppäisi yhdenkään tason päälle, mutta kyllä se hyppäsi ihan helposti! ♥ Ritiläportaita se vähän jänskätti, siitä huomasi että aluksi meni hyvin, mutta mitä korkeammalle mentiin, sitä enemmän sitä alkoi jännittää.
Haussa Siidu-valkkarin omistaja Teija toimi Vinnan maalimiehenä, kummallakin kertaa Vinnan piti etsiä Teija pimeästä huoneesta ja vaikka sitä ensin pelotti mennä pimeästä Teija etsimään, se löysi sen kummallakin kertaa! Oon ihan hirmuisen ylpeä taas siitä. Vinnan piti siis mennä portaat ylös, vaihtoehtona oli kääntyä oikealle tai vasemmalle käytävään, ensin se kävi oikealla katsomassa että löytyisikö Teijaa, pimeälle puolelle se ei uskaltanut mennä. Palasi kerran käymään munkin luona alhaalla, mutta koska en antanut jatko-ohjeita, se palasi takaisin tehtävänsä pariin ja uskaltautui menemään pimeään huoneeseen! Sieltä Teija löytyikin ja Vinna sai hirmuiset kehut! Saatiin ohjeet, että mun pitää tosiaankin malttaa itseni apujen suhteen, sillä Vinna ei oikeasti tarvitse niitä, sillä se osaa kyllä toimia ilman niitäkin.
Pieneläinten hoitotöissä saatiin katsella koiran tulotarkastusta (tutkittiin koko koira) ja saatiin jokainen käydä tekemässä jotain hoitokoirien kanssa niiden tarhassa. Mä itse pääsin viemään Monna-labbiksen ulkotarhaan. Tunnilla käsiteltiin ihan mielenkiintoisia asioita, kun niihin olis vaan päässyt kunnolla keskittymään väsymykseltä...Noh, perjantaina pääsen toisen ryhmän kanssa kuuntelemaan ne uudelleen eli ehkä opin jotain! Pitää tässä salaa myöntää, että mun saksanpaimenkoirakuume nousi siinä kun hoitolalla oli pari sakemannia.. ♥ Sellainen sakemannipoliisiprojekti voisi olla aika jees, vaikken sitä meinaa tahtoa myöntääkkään ;) Kunhan tää aussilapsi on joskus valmis niin ehkä sitten!
Tänään käytiin myös Katjan ja Mokka-mittelin kanssa lenkillä ja Vinna ois niin kovin halunnut leikkiä Mokan kanssa ettei meinannut uskoa mitään mitä sille puhui... Mutta oli kiva lenkki ja koirakin oli väsynyt sen jälkeen!
Huomenna olisi tiedossa taas peruskoulutusta, torstaina opoa, peruskoulutusta ja hakua ja perjantaina taas pieneläinten hoitotöitä. Huomenna lähdetään ehkä aksaamaan, jos saadaan meidän kouluttaja-Oona mukaan, pitää katella mikä päivä tässä mennäänkään. Kuulin myös yhdeltä luokkakaverilta, että täällä pyörisi hakuryhmä, olis ihan supersiistiä päästä hakuporukkaan mukaan tuon pennun kanssa! Torstaina kysellään opettajalta siitä hakutunnilla.
Ja ainiin hei! Mä pääsen syyskuun vikana viikonloppuna katsomaan paimennuksen SM-kilpailuja ja Vinna matkaa Kokkolaan hoitoon joko Jennyn luokse Beni-aussien seuraksi tai sitten vuorostaan Jennyn bortsupennnusta haaveilevan kaverin luokse.
Työhän se äkkilähöllä tempasitte ittenne kannukseen. Onnea opiskelupaikasta! On varmasti oikee paikka, kun alkukankeudesta vaan pääsee, ellette oo jo päässy :D Menoa ja meininkiä teillä ainanki tuntuu riittävän. Joskus haaveilin itekkin tuosta kennellinjasta kera nimenomaan tuon sakemannipoliisiprojektin. Sillon ainakaa niitä ei kyllä taijettu tarjoilla koirallisille. Mitenlie on sen laita nykyään.
VastaaPoistaPäätimpä nyt ite alkaa vähintäänki kyläpoliisiks :D Sakemanni se on ollu haaveissa itelläki ja päätin sen toteuttaa vihdoin ja viimein. Johan tuo meijän ipana on kohta luovutuksessakin. Saapahan Ronttikin nyt toivottavasti kunnon kaverin ja ite jos pääsis askeleen lähemmäs sitä täydellistä koiraa. Saas nähdä mikä hirviö sieltä vielä tulee :D
Näin pääsi käymään! Viime lauantaita ennen olin vielä lähdössä takaisin Kiteelle, mutta sitten tuli se fiilis, että haluunkin jäädä tänne. Järjestelin asioita uudelleen arvojärjestykseen ja totesin että tää on se paikka missä haluan olla :3 Ja kun puhuin yhden täkäläisen luokkakaverin kanssa asiasta, niin vakuutuin siitä vaan enemmän.
VastaaPoistaMä en tiedä saako niitä nykyään koiralliset, mutta kyllä ainakin moni meidän luokkalainen on sellaista toivonut ja näillä koiria kyllä on.. Nojaa, eipä mun maailma siihen kaadu jos en sellaista ikinä saakkaan! (Paitsi sit kun Vinna on kaaaaaaaauan poissa kun saa pennut).
Voi apua, mistä sulle on pentu tulossa? :3
Kiva, että se alkukankeus ei kestäny tuon kauempaa :) Ootan myös innolla sitä millon meiltäkin alkukankeus on historiaa. Pentu tosiaan kotiutui illasta ja viimeeks meillä on ollu pentu 10v sit ja se oli kyl jotain aivan hirveetä :D Nyt on kyllä kitisty ja kintuissa kuljettu, mutta ehkä se on vielä ymmärrettävää. Kunhan ei aijo tavaks ottaa! Toivottavasti rohkastuu äkkiä, että ronttiki huomaa kakaran olevan ihan kiva eikä vaan unien häiritsijä.
VastaaPoistaKirkemayn kennelistä tulee. Isä on sissinheimon haka ja emä kirkemayn girl power. Hiano harmaa pojankoltiainen tästä tosiaan toivottavasti kasvaa vielä jonain kauniina päivänä...
Näinpä! :) Kyllä mulla hetkittäin tulee täällä sellainen olo, että ei hitto haluun takaisin Kiteelle, mutta sit se menee onneksi kuitenkin yhtä nopeasti ohi kun tuleekin.
VastaaPoistaSiis voi ei ♥ Millähän rahalla mä tulisin sitä sinne päin katsomaan, tahtoo nähdä pienen vaavin!
No voihan sitä kyläilemässä aina käyä :) Tänne ainaki sopii sekaan, jos joskus sattuu huvittamaan. Ja jokunen kaverihan siulla varmaan on Kiteellä ni samalla vauhillahan morotat kaikki ja myö voitas pyörähtää siellä vaik samalla. Kersalle tekis kyllä Vinna hyvää, kun Ronttikin tykkäs niin! Kallista on kyl tuo matkustaminen, se on karu totuus et rahaa pitäs olla enemmän ko puut ehtis kasvattaa. Ite kyllä kovasti ootan, että tästä kasvas ees suhteellisen fiksu nuori mies pikkuhiljaa. Tuo rääkyminen ja vääntäminen on hivenen tympivää touhua, mutta tästä se lähtee. Kauhukakaran tulevaisuus :D
VastaaPoista