Lähtölaskenta on tosiaan alkanut jo, enää neljä yötä Vantaalla ja sitten Kitee kutsuu. Kannuksesta lupasivat ilmoitella, jos ensimmäisten parien viikkojen aikana jotkut lopettaa koulun kesken. Tsempitetään siis, että kaksi lopettaisi koulun eikä toinen varasijalla oleva ottaisi paikkaa vastaan.. :D
Toissapäivänä treffattiin Nea ja Dusty sekä Linnea ja Osmo. Koirat onnistuivat taas hienosti väsyttämään toisiaan. Linnean lähtemisen jälkeen otettiin vähän tokoiluja, mutta Vinna oli vähän sitä mieltä, ettei Dustyn seurassa voi tokoilla, sillä Dusty on Dusty eli Vinnan melkeen paras kaveri! Mitähän siitäkin tulisi, jos me sitten korkattaisiin tokokisat yhdessä samassa kokeessa? Vinna juoksisi paikkamakuusta riepottelemaan Dustyä... :D
Eilen käytiin Vinnan kanssa taas moikkaamassa Neaa, Dustyä ja Emmaa. Tehtiin pari pistoa koirille ja kumpikin etsi tosi hienosti.
Tänään käytiin kuuden aikaan Vinnan kanssa lenkillä kera Oonan ja Oran. Etsittiin kiva hakuilupaikka Ojangon metsistä ja otettiin muutamat pistot kummallekin koiralle. Vinna käyttää nenäänsä tosi hyvin jo ja löysi Oonan aina, vaikka en nyt joka kerta antanutkaan sen nähdä minne Oona meni. Ora on myös oppinut käyttämään nenäänsä hienosti ja löysi mut tosi hyvin joka kerta! Otin vähän myös tokoa Vinnan kanssa kun Oona ja Ora olivat paikalla ja Vinna vähän näytti että se kyllä osaa tokoilla! Kyllä siitä välillä saa olla ihan hirmuisen ylpeä, jos vaan joku kuitenkin kertoisi mulle, että missä vaiheessa se oppi sen kaiken?
Tultiin Vinnan kanssa kotiin Oonan ja Oran treffaamisen jälkeen n. kymmentä vaille yhdeksän ja kymmentä yli yhdeksän Nea tuli Dustyn kanssa hakemaan mua ja Marttaa Firan metsään lenkille. Poimittiin Oona ja kaikki kolme koiraa (Ora, Jasu ja Elmeri) mukaan. Martta painoi täysiä juoksemaan Oran ja Dustyn kanssa ja aika väsynyt oli kotiin päästessä. Dustylle otettiin kolme pistoa, Oralle yksi ja Martalle myös kolme. Martta ei ollut ennen etsinytkään ihmisiä metsästä, joten otettiin pari todella helppoa. Toisella kerralla Martta tajusi jo hienosti mistä on kyse ja kolmannella kerralla se meni myös todella hienosti. Ekalla kerralla se ensin lähti juoksemaan sinne päin minne Nea oli mennyt, mutta palasi takaisin mun luokse. Laitoin menemään uudelleen ja nousin ylös itse ja menin vähän lähemmäksi. Sieltä se pieni pätevä pentu Nean sitten löysikin!
Kiitos lenkki- ja treeniseurasta Nea, Oona ja Linnea! Huomenna olisi Nean kanssa suuntana Ojanko, Martta, Vinna ja Minni pääsee vähän aksaileen :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Pidetäänhän viestit asiallisina kiitos! :)