Elikkäs nautittiin ihan kunnolla vikoista päivistä Vantaalla. Huomenna (vaikka meillä on kyllä vielä tää lauantaipäivä aikaa tehdä kaikkea kunhan saan aikaiseksi mennä nukkumaan..) olisikin otettava sitten suunnaksi Kitee. Toivottavasti saan luokkakavereita värvättyä hakumetsään, ettei jouduta sitä harrastusta pistää jäihin. Oon vähän päivissä sekaisin, sillä on niin hirmuisesti ollut kaikkea ohjelmaa. Ehkä nää päivät menee tässä jollain tapaa oikein :D
Torstaina lähdettiin puoli kahdentoista jälkeen Ojankoon aksailemaan. Otin meidän koko ryhmärämän mukaan ja paikanpäällä sitä sai vähän katuakin.. Ojangossa meitä odotti Claudia, Flamma ja Tuikku sekä Sara (?) ja Pessi. Me tultiin Oonan kanssa Ojankoon Nean kyydillä ja meillä olikin autossa sitten seitsemän koiraa; Vinna, Helmi, Martta, Minni, Ora, Elmeri ja Dusty!
Aloitettiin maxi-koirilla, jota meidän mukana olikin kolme kappaletta, Tuikku, Pessi ja Flamma. Sen jälkeen olivat vuorossa ensin Dusty, sitten Elmeri ja sitten Minni. Minni teki ihan superhyvin verrattuna viime kertaan, kun se esitti ettei se osaa mitään. Nyt mun olisi pitänyt vaan löytää kädet ja jalat taas mukaan sekä vielä opetella sanomaan käskyt ajoissa, mutta koska viimeksi vuosi sitten olen tehnyt yhtään paria estettä pidempää rataa Lakun kanssa, oli se hieman hankalaa. Ehkä me tässä Minnin kanssa kehitytään samaan aikaan vielä! Ehkä on vähän toivoa, että me Minnin kanssa päästään ennen ensi kesää kisaamaan!
Minnin jälkeen radalle meni Ora ja Oran jälkeen Helmi. Helmi teki alkuun kaksi rimatonta hyppyä, putken, tosi matalalla olevan hypyn, rimattoman hypyn ja putken. Ihan superhieno Helmi! Helmin jälkeen tein hyppy-hyppy-putki suoran Vinnan kanssa muutaman kerran ja kun se tajusi miten se menee, niin neiti meni tosi hienosti kun ottaa huomioon miten vähän ollaan tehty. Viimeisenä tein sitten vähän Martan kanssa pelkkää putkea. Sen mielestä sininen ja musta putki oli ihan outoja eikä muka oltu ikinä tehty niitä. Tehtiin niitä sitten pari toistoa ja sen jälkeen annettiin olla ja pieni Marsu pääsi lepäämään.
Vinnan kanssa käytiin myös ottamassa vähän kontaktitreeniä ja nyt se ei muistanut yhtään että oltaisiin ikinä tehty kontakteja sen kanssa. Ehkä se tästä taas pikkuhiljaa kun sen kanssa treenaa niitäkin vähän enemmän. Minnin kanssa olisin halunnut kokeilla vielä verkkokeppejä, mutta unohdinpa sitten sen. Seuraavalla kertaa sitten.
Torstaina illalla käytiin sitten Vinnan kanssa pyöräilemässä käymään mummon ja ukin luona. Hienosti meni pyörän vierellä, paitsi loppumatkasta alkoi vähän väsymään ja puri vähän hihnaa. Kun tarpeeksi komensi niin keskittyi eteenpäin menemiseen taas. Kun pyöräiltiin kotiinpäin, niin jossain jonkin matkan päässä meistä kuului ensin kerran sellainen ääni, mikä tulee ilotulitusraketista kun se paukahtaa taivaalla ja vajaa minuutin kuluttua se paukahdus kuului toisen kerran. Vinna katsoi mitä tapahtuu ja jatkoi matkaa sen jälkeen ihan normaalisti. Pätevä pentu!
Perjantaina me lähdettiin viiden aikaan Nean, Dustyn, Emman, Oonan ja Oran kanssa lenkille taas pitkästä aikaa. Vinnalle tehtiin kolme pistoa joista se selviytyi hienosti. Kahdesti sen nenä hakeutui vähän maahan loppumatkasta, mutta en katso että se on paha juttu, kun se kuitenkin löysi maalimiesten luokse. Nyt varmaan vähenee meidän hakutreenailut kerran viikkoon joka tekee varmaan Vinnalle hyvää. Pitää katsoa kuinka usein saan jonkun meidän koululta värvättyä lähtemään mun kanssa metsään. Tai jos ehdotankin meidän metsänhoidon tunneilla, että otan koiran mukaan ja pyydän luokkakavereita piileskelemään silloin..? :D No eei.
Ihan viimeisenä, kun oli aika lähteä, kokeiltiin Vinnan kanssa ihan vähän viestiä. Vinna sekoitti sitä vähän hakuun, mutta lopussa tajusi kuitenkin vähän sen ideaa. Oona toimi meillä toisena ohjaajana, sillä Vinna niin kovin pitää Oonasta. Viestiä kokeillaan varmaan vielä pari kertaa ja pidetään haku ja viesti visusti erillä toisistaan. Meidän päälaji on kuitenkin todennäköisesti haku, mutta viestiä haluan kokeilla sen vuoksi, jos se olisikin Vinnasta vielä kivemmpaa kuin haku. Pidetään ovet avoinna joka suuntaan.
Huomenna me varmaan suunnataan tekemään Nean kanssa koirille jäljet, saas nähdä saas nähdä :) Sen jälkeen ei enää nähdäkään hetkeen, joten mun pitää varmaan alkaa soitella Nealle aina kun lähden lenkille, että saan lenkillä käytyä.. Ei sitä yksin samalla tavalla lähde lenkille kuin silloin kun on joku kaveri seurana!
Vinnalle tuli tänään hankittua myös pinkki frisbee, joten saapa nähdä mitä neiti siitä tykkää kun sitä pääsee heittelemään sille pellolle :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Pidetäänhän viestit asiallisina kiitos! :)