Ilonaiheiden listaus jatkuu. Ajattelin, että näitä voi tänne sitä mukaa lisäillä, kun keksin että mihin kaikkeen sitä voikaan olla tuossa pennussa nykyään tyytyväinen.
Siispä ilonaihe numero kuusi on se, että Vinna syö nykyään ja ruoka maistuu sille tosi hyvin! Ei nirsoile yhtään vaan kaikki mitä tarjotaan syödään. Ainoa miinus on se, että on taas alkanut JV:n penturuualla+RC:llä kakata kamalasti. Seuraava säkki ostetaankin sitten varmaan kanariisiä, joten saa nähdä kakkaako sillä vielä yhtä paljon. Jos näin on, niin katsellaan sit uudelleen mitä sille syöttäisi. Mutta tärkeintä on, että tuo koira syö! Ja on alkanut itseasiassa nyt lihomaan, joka on tarkituskin ollut ruokamäärää lisättäessä. On se vieläkin aika hoikka tyttö, mutta vähän oon saanut sitä lihomaan, ei kylkiluut tunnu enää niin selkeästi.
Ilonaihe numero seitsemän on taas se, että Vinna on rohkaistunut tosi paljon siitä kun se tuli mulle! Oli tosi reipas ja rohkea jo meille tullessaan, mutta säikkyi esim. autoja ja traktoreita sekä isokokoisia ihmisiä jonkin verran. Pelkäsi myös ovia, ei uskaltanut tulla meidän ulko-ovesta sisälle. Nykyään Vinna ei enää yritä lähteä karkuun, jos traktori menee vierestä. Muistan sen pennun, joka otti jalat alleen ja yritti juosta toiseen suuntaan traktoreita ja autoja karkuun ja jouduin kaapata sen syliin. Kun tultiin ulkoa sisälle, jouduin ottaa sen syliin että sain sen sisälle kun se pelkäsi niin paljon ulko-ovea, sekä vielä munkin huoneen ovea.
Ilonaihe numero kahdeksan voisi olla se, että Vinna ei metelöi yksin ollessaan eikä toistaiseksi ole tuhonnut täällä mitään muuta kuin vähän järsinyt karmeja (ja tästä suuri kiitos koiralle.....)! Monta kertaa oon kämppiksiltä kysynyt onko se pitänyt älämölöä, mutta neiti on ihan hiljaa vaikka ääniä kuuluisikin muualta ♥ Minni ja Helmi ei tätä taitoa osanneet, Vinnakin osaa varmaan sen takia, että on ihan pienestä asti ollut täällä ja tottunut näihin heti. Helmi 8v ei tosiaankaan ollut tottunut siihen, että toisessa huoneessa haukkuu koira ja huoneen ulkopuolelta kuuluu ääniä mutta se ei pääse sinne. Kämppikset on sanoneet, että Helmi piti kovinta meteliä ja Minni tuli aika hyvin sen perässä. Vinna on sitten taas ollut maailman hienoin koira ja ihan hissukseen :-)
Siinä taisikin olla tän päivän mieleen tulleet ilonaiheet, jatketaan listaa sitä mukaan kun mieleen tulee! Kolme yötä, niin olisi aika lähteä taas Vantaalle päin! Vinna on varmaan ihan superonnellinen kun pääsee taas painamaan Minnin kanssa tuhatta ja sataa. Viisi yötä sitten taas siihen, että Martta tulee kotiin. Saas nähdä miten muu lauma, erityisesti Helmi, ottaa sen vastaan. Jännä nähdä tunnistaako se gööttipennun!
Ollaan Vinnan kanssa leikitty leluilla ja treenailtu perusasentoa, maahanmenoa ja temppuja. Se maahanmeno on kyllä jotain sellaista ettei se vaan painu Vinnan mieleen! Osaa jo pyörähtää käsiavulla ympäri, mutta maahan ei osaa mennä vaikka sitä ollaan jankattu ties kuinka kauan. Ehkä siitä tulee sirkuskoira! Ollaan harjoiteltu myös ravaamista hihnassa, se sujuu vähän heikommin. Vinnasta olis niiiin kiva hyppiä ja pomppia ja purra! Minnin kanssa odotin jotain tollaista silloin, mutta se menikin tosi nätisti. Vinna sit riekkuu Minninkin edestä. Mut treenataan, treenataan, ehkä se siitä sitten oppii, jos ei opi niin sittenhän siitä tulee yks hyppysirkus ;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Pidetäänhän viestit asiallisina kiitos! :)