todellinen helmi

Kävin Helmiä eilen illalla hieromalla läpi ja sillä oli erityisesti lapojen alueella jumeja, pitää kokeilla parina päivänä vielä uudelleen, jos saisi ne availtua sieltä. Aiemmin en oo noin selkeesti huomannut niitä. Pitää blogiin pistää aina muistiin, ikinä ei tiedä jos tuleekin joskus niitä tietoja tarvitsemaan.
Tänään sitten käytiin Helmin kanssa ulkona kahdestaan lenkillä, tokoiltiin ja annoin sen olla melkeen koko matkan vapaana. Paikallaan makaaminen sujui, samoiten seuraamiset ja jäävät, luoksetulossakin tuli onnellisena täysiä luokse. Oli kiva nähdä se taas niin iloisena ja muistin tosi hyvin mistä siinä koirassa oon tykännyt aina treenatessa ja muutenkin. Se niin onnellisena tekee mun ja namien kanssa mitä vaan.


Käytiin myös Vinnan ja Minnin kanssa Korsossa, moikkaamassa Elinaa, Annia ja Nelliä. Käveltiin Korson asemalta jonnekin koirapuistoon, Minni ja Nelli sai juosta vapaana osan matkasta koirapuistolle ja Minni totteli tosi nätisti eikä lähtenyt omille teilleen. Koirapuistossa saivat kaikki sitten painaa tuhatta ja sataa. Vinna ja Minni ensin kovasti painivat keskenään, mutta lopulta Nellikin alkoi tunkea väliin ja Minni sai leikittää kahta koiraa. Uni onkin maistunut lenkin jälkeen!
Minni tuli itse bussiin ja pois sieltä, Vinnan nostin bussiin mutta sai itse hypätä sieltä ulos ja olla siellä lattialla. Vähän Vinnaa ensin stressasi olla vieraassa paikassa, mutta nopeasti reipastui ja koirapuistossa jaksoi painia Minnin ja Nellin kanssa!

Vinna oli ensin meidän nirsoin koira, sen jälkeen siitä on tullut tosi ahne heti Helmin jälkeen. Tuo ryökäle varastaa pöydältä ja änkeää koko ajan Helmin ja Minnin ruokakupeille kun on ruoka-aika. Ei se silti ruokaa tavoittele jotain opeteltaessa niin ahneesti kuin voisi.