Joo. Vinna tosiaan ajatteli piristää mun päivää kusemalla kahdesti mun sänkyyn. Tulin kauheella kiireellä käymään kämpillä ennen kuin piti lähteä navettaan.. Piti navettavaatteita putsata ennen sitä ja sit näin ne kaks isoa kusiläikkää sängyllä. Vinna ei ensin ymmärtänyt että se on tehnyt jotain väärin mutta lopulta tajus ainakin pysyä musta kaukana eikä mieleen tullutkaan tulla lähelle mua ja sänkyä. Ensin oli taas ihan että en mä välitä vaikka sä mua kiellät ja oot tollanen mutta onneksi lopulta tajus joo että nyt on ehkä tullut tehtyä jotain väärin ja on parempi pitää matalaa profiilia. Siinä sit patja taas ihan kusinen ja aarg. Kävin heittää lakanat koneeseen samalla kun lähdettiin navettaan, toiseen peittoon jätin pussilakanan kun katsoin ettei pissaa ollut peittojen päälle mennyt. Noh, nyt sitten huomasin lakanoita laitellessa että se mihin jätin pussilakanan haisee ihan pissalle. Huoh. Koiranpennut on välillä ihania♥ Neljännen kerran kun vielä kusee tonne sänkyyn niin sit ripustan sen lipputankoon ja kynin siltä karvat että saan kivat lapaset. Se itsekin nukkuu yöt siellä mun vieressä, mikä siinä sitten on ettei sinne voi olla kusematta?
Päätin sit myöhemmin tänään treenailla näyttelyjuttuja Vinnan kanssa. Sain jopa neidin sisällä ravaamaan hihnassa ihan hienosti, ulkona se tuskin vielä sujuu. Seisomistakin otettiin ja se sujuu ihan hyvin kunhan oon vieressä. Ensin kun pistin puolkurran kaulaan niin Vinna ei suostunut liikkumaan, mut lopulta namien avulla suostui liikkumaankin. Vinnalla on tosi kiva rakenne ja on hienosti kasvanut ja kehittynyt. On ihan superhieno. Eilen mittasin ja säkäkorkeus oli 46cm tai 46½cm. Voi olla että heittää suuntaan jos toiseenkin.
Minnin kanssa myös treenattiin seisomista ja ravaamista ja ne sujui hienosti kuten aiemminkin! Seisomisessa ei tarvinnut edes namia eteen, joten välillä esitin namilla ja välillä ilman. Näin yritän saada sen mielenkiinnon pysymään siinä, ettei se oo aina vaan ihan tylsää hommaa. Ryhtiä siihen saa kuitenkin ihan eri tavalla namin kanssa. Harmi kun sille ei oo vielä kunnon näyttelyhihnaa, pitäis saada sellainen hankittua. Puolkurralla ei oo kiva mennä kun ei tue tarpeeksi sitä mun mielestä. Liikkeet ja kaikki tulis varmaan ihan eri tavalla esille sen kunnon hihnan kanssa. Toi on vaan jotenkin niin huono Minnin kanssa. Itse tykkään tosi paljon sen liikkeistä ja rakenteesta, toivottavasti sit 17.5 siellä virallisissakin tuomari tykkää..
Näillä treenaamisilla on sit kiva lähteä lauantaina korkkaamaan Vinnan mätsäriura! Saapa nähdä miten penska osaa käyttäytyä, saa kulkea lähijunassa ja kahdessa bussissa kun mennään Helsinkiin. Jännä nähdä mitä se tykkää siellä olla ja osaako käyttäytyä, entä stressaako. Minni lähtee myös mätsäröimään (kiitos äiti kun viitsit maksaa sen kehäkettuilut ♥), sillä onkin edessä toiset mätsärit! Vinna menee isoihin pentuihin ja Minni pieniin pentuihin. Kristiina lähtee meidän mukaan heilumaan kameran kanssa, joten toivottavasti saadaan paaaaaljon kivoja kuvia pikkuneideistä.
Huomenna siis suuntana Vantaa, jeee! Martta on kasvanut varmaan hirrrrmuisen paljon.
Haluaisin musta ja Vinnasta jonkun kuvan missä ollaan yhdessä, joten ehkä sit sunnuntaina kun Oona tulee vierailulle? Saadaan taas Oonan kivoja kivoja kuvia ♥
Kuulostaa vähän siltä, että se, että Vinna saa nukkua sängyssä on juurikin se syy, että se sinne pissaa. Me aikoinaan tehtiin se virhe, että otettiin Uuno sänkyyn ja annettiin sille vapaus mennä sinne ilman lupaa. Ja sehän on ainoa näistä kolmesta, joka sinne kusee. Vinna ilmeisesti merkkaa sängyn itselleen eli teillä on jo valtataistelu käynnissä :/
VastaaPoistaEn tiedä kuinka paljon tiedät ja uskot näistä johtajuushöpinöistä, joten en sen enempää niistä ala kirjoittaa. Kannattaa kuitenkin tehdä hyvin selväksi, että sinä olet pomo talossa ja Vinna vain lauman jäsen :) Eli nää perus kaikki tulee sulta. Ruoan saa, kun tekee, mitä sä pyydät. Huomiota saa, kun sua sitä huvittaa antaa ei kerjäämällä. Ulos pääsee, kun odottaa, jos sä käsket. Tätä perus höpinää siis :) Eiköhän niillä saada uhmaikäinen kuriin ;)
Lumo on mahdottoman itsepäinen ja sen kanssa saa kyllä tosissaan välillä vääntää näistä asioista. Se on nyt vasta alkanut osoittaa tietynlaista nöyryyttä meitä kohtaan ja oikeasti alkanut kuunnella meitä. Ennenhän se saattoi vaan pistää korvat rusetille ja hallissa/pihalla rallatella menemään. Nyt kun ollaan tiukasti pidetty kiinni näistä pomojutuista niin alkaa tuntua, että ehkä ne kaksi hernettä siellä Lupun päässäkin alkaa vihdoin kohdata ja jopa kommunikoida keskenään :D
Vinna saa tosiaan nukkua sängyssä, muuten en oo antanut sen siellä olla kun vaan iltaisin kun mennään nukkumaan. Päivisin sitten saattaa kyllä käydä siellä luita pureksimassa ja huoh :/
VastaaPoistaVinna on tosiaan aika paljon jo tähän mennessä onnistunut koettelemaan mua, mutta tiukkana oon meidän säännöissä pysynyt vaikka monet kerrat onkin tapeltu.
Ruuan saa tosiaan joko treenaamalla tai jos saa kupista niin pitää istua ja katsoa niin kauan kuin käsken. Ulos mennessä Kiteellä joutuu istua ovella ja katsoa silmiin ja sit vasta aukeaa ulko-ovi. Vantaalla on hankalempi uloslähdössä tuota noudattaa, kun kolme muuta koiraa on tunkemassa myös enkä oo ainoa ketä sitä ulos vie. Leikitään ja rapsutellaan silloin kun mä päätän niin, muuten saa touhuta omiaan. Välillä yrittää syliin tulla jos touhuan jotain muuta tai sit kun tuun kotiin niin silloinkin. En kuitenkaan oo huomioinut ennen kuin rauhoittuu kokonaan. Ulkona ollaan myös harjoiteltu takana kävelyä, sillä kun Vinna ja Minni kumpikin kiskoo niin ei oo yhtään kiva enää..
Puremisen kanssa ollaan onneks päästy jo jonkin verran edistymään. Nyt kun Minni oli Kiteellä, niin ei purrut mua juurikaan. Siinä oon kerran kieltänyt ja sit pistänyt häkkiin ja päästänyt vasta sitten sieltä kun on rauhottunut. Turhauttaa vaan itseä, kun tuntuu ettei toi taliaivo vaan välillä tajua mitään..
Vinna on myös todella itsepäinen ja kun päättää jotain niin todellakin toteuttaa sen. Vinnalla oon myös vasta nyt huomannut juurikin jonkinlaista nöyryyttä mua kohtaan, kun aiemmin siitä ei oo ollut tietoakaan. Ulkona tosin jos juoksee Minnin kanssa ja keksii jotain, niin saan sanoa hei koiralle, koska se lähtee heti. Minninkin korvat katoo kun Vinna tarpeeks hyvin vetää sen touhuihin mukaan. Oli asuntolan pihassa irti kun käveltiin takaisin sisälle päin, Vinna alkoi jahdata Minniä eikä kumpikaan kuunnellut mua enää yhtään = koirat lähtee täysiä juoksemaan pois asuntolan piha-alueelta ja pysähtyy vasta parkkipaikan kohdalla. Siitä sit täysiä juoksivat kilpaa toiseen suuntaan ja teki mieli alkaa itkeä. Lopulta kun tarpeeks vihaisesti huusin Minniä niin se sentään uskoi, niskaan hyppivä Vinna esti kuitenkin luoksetuloa hienosti. Huoh.
No ehkä nyt saa sit taas panostettua enemmän Vinnaan kun Minni jää kotiin. Asuntola-alueen valvontakameroista ne varmaan päivästä toiseen katsoo, kuinka noi koirat karkailee ja kuinka kiskon Vinnaa hihnassa mun taakse kun ei usko. Elätellään toivoa, että se joku päivä vielä viisastuu ja uskoo mitä sille sanotaan.